Lapsiasiavaltuutetun lausunto opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmän toimenpide-ehdotuksista
Sosiaali- ja terveysministeriölle 14.8.2014
Viite: Lausuntopyyntö 12.6.2014
Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmän toimenpide-ehdotuksista
Opiskeluterveydenhuollon kehittäminen - työryhmän raportti
Opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmä esittää raportissaan toimenpide-ehdotuksia, jotka liittyvät opiskeluterveydenhuoltoon oikeutettujen opiskelijoiden lainsäädännön selkiyttämiseen, terveystarkastusten ja niissä käytettävien lomakkeiden kehittämiseen, toisen asteen opiskeluterveydenhuollon määräaikaisten terveystarkastusten määrään ja opiskelijoiden terveyden- ja sairaanhoidon järjestämiseksi ensisijaisesti kokonaisuutena, jolloin erityisen tuen tarve voidaan tunnistaa ja antaa sitä tarvittaessa.
Toimenpide-ehdotukset kohdistuvat opiskeluterveydenhuollosta järjestämisvastuussa oleville kunnille, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa ja lainsäädännön osalta sosiaali- ja terveysministeriölle.
Lapsiasiavaltuutetun kannanotot
Perustelut lapsiasiavaltuutetun kannanotoille
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59-60/1991). Lapsiasiavaltuutettu arvioi työryhmän raporttia lapsen oikeuksien yleissopimuksen näkökulmasta.
Lapsen oikeuksien yleissopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan lapsi ole saavuttanut täysi-ikäisyyttä aikaisemmin (1 artikla). Lapsiasiavaltuutetun lausunnossa esitetyt kannanotot koskevat siten toimenpide-ehdotuksia, jotka koskevat alle 18-vuotiaita oppilaita ja opiskelijoita.
Lapsen oikeuksien komitea on määritellyt seuraavat artiklat perustavanlaatuisiksi yleisperiaatteiksi koko lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanossa:
- lapsen edun ensisijaisuus kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia (3(1) artikla)
- lapsen oikeus syrjimättömyyteen ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa ominaisuuteen tai muuhun seikkaa perustuvaa erottelua (2 artikla)
- lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla, erityisesti lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä (12 artikla)
- lapsen oikeus elämään sekä henkiinjäämiseen ja kehittymiseen mahdollisimman täysimääräisesti (6 artikla)
Arvio työryhmän esittämistä toimenpide-ehdotuksista
Lapsiasiavaltuutettu kannattaa pääosin opiskeluterveydenhuollon kehittämistyöryhmän toimenpide-ehdotuksia. Seuraavassa lapsiasiavaltuutettu esittää joitakin kommentteja ja tarkentavia huomautuksia osaan ehdotuksista.
Oppilaitoksen opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta
Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä ehdotuksia, joilla kehitetään oppilaitosten terveellisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistämistä ja seurantaa. Yhtenäisillä käytännöillä ja ohjeistuksilla varmistetaan osaltaan oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu koko maassa ja kaikissa oppilaitoksissa.
Opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin sekä opiskelukyvyn seuraaminen ja edistäminen
Opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan ja lääkärin tehtävien sekä terveyskyselyjen ja terveystarkastusten valtakunnallinen määrittely ja ohjeistus yhdenmukaistavat käytäntöjä. Yhtenäiset käytännöt mahdollistavat oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisen ja entistä laadukkaamman kohtelun riippumatta asuin- ja opiskelupaikkakunnasta ja oppilaitoksesta.
Lapsiasiavaltuutetun tekemästä seurantakatsauksesta " Eriarvoistuva lapsuus. Lasten hyvinvointi kansallisten indikaattorien valossa (2014)" [1] käy ilmi, että lasten ja nuorten oireilu ja elämänhallinnan ongelmat lisääntyvät yläluokille siirryttäessä. Tämä näkyy voimakkaasti esimerkiksi huostaan otettujen lasten määrän kasvuna, erityisesti 16-17-vuotiaiden kohdalla. Seurantakatsauksessa todettiin, että tämä "[k]ehitys osoittaa, ettei peruspalveluissa ole kyetty antamaan tarpeeksi tukea teini-ikäisille ja peruskoulun päättäneille nuorille eikä heidän vanhemmilleen." [2]
Opiskeluterveydenhuolto on osa peruspalveluita. Se tavoittaa suuren osan teini-ikäisistä nuorista ja on siten keskeisessä asemassa tuen tarpeen havaitsemiseksi ja tuen tarjoamiseksi.
Toisen asteen opiskeluterveydenhuollon määräaikaiset terveystarkastukset
Ehdotuksen mukaan toisen asteen määräaikaiset lääkärintarkastukset muutetaan pääsääntöisesti tarpeen mukaan tehtäviksi. Toimenpide-ehdotukseen on jätetty useita eriäviä mielipiteitä (raportin liitteet 1-6).
Lapsiasiavaltuutettu kehottaa harkitsemaan uudelleen voitaisiinko toimenpide-ehdotuksesta luopua tässä vaiheessa. Eriävissä mielipiteissä on esitetty monia tärkeitä näkökohtia minkä vuoksi lääkärintarkastukset olisi säilytettävä. Ehdotus vaikuttaa perustuvan vahvasti voimassa oleviin henkilöstömitoitussuosituksiin ja kustannusvaikutuksiin. Sen taustalla ei siten ole niinkään lääkärintarkastusten tarve- ja vaikutusarviointi lasten terveyteen ja hyvinvointiin.
Nykyinen terveystarkastuksia koskeva sääntely on ollut voimassa vasta lyhyen aikaa ja tarkastusten vaikuttavuudesta ja toimivuudesta ei vielä ole paljoakaan tietoa saatavilla. Ehdotuksen tulisi perustua tutkittuun tietoon perustuvaan lapsivaikutusten arviointiin. Sen tarpeellisuutta voitaisiin arvioida myöhemmässä vaiheessa uudelleen, kun tietoa vaikuttavuudesta ja palvelun toimivuudesta on riittävästi saatavilla.
Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää huomiota myös siihen, että parhaillaan on valmistelussa lakimuutos, jolla oppivelvollisuutta jatkettaisiin vuodella. [3] Muutoksella tavoitellaan sitä, että entistä useampi peruskoulun päättävä nuori suorittaisi vähintään toisen asteen koulutuksen. Tavoitteena on myös vähentää mm. koulutuksen keskeyttämistä.
Oppivelvollisuuden pidentämisen seurauksena on todennäköistä, että toisen asteen koulutukseen, erityisesti ammatilliseen tai siihen valmistavaan koulutukseen, tulee entistä enemmän nuoria, jotka tarvitsevat tehostettua tukea opinnoista selviytyäkseen. Opiskeluterveydenhuolto, mukaan lukien lääkärin suorittamat terveystarkastukset ovat tärkeä osa tätä tukea, sekä tuen tarpeen havaitsemista, arviointia että tuen tarjoamista. Ko. lakimuutoksen tavoitteet eivät todennäköisesti tule täyttymään, jos samanaikaisesti supistetaan opiskeluterveydenhuollon palveluita.
Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille
Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen tarjoaminen
Lapsiasiavaltuutettu pitää tarkoituksenmukaisena, että terveyden- ja sairaanhoidon koordinaatiovastuu on opiskeluterveydenhuollolla ja, että päihde- ja mielenterveyspalvelut toteutetaan ensisijaisesti opiskeluterveydenhuollossa. Tiedonkulun varmistaminen eri toimijoiden välillä on myös erityisen tärkeää.
Lasten terveydenhuollonpalveluissa (kuten muissakin lapsille tarjottavissa palveluissa) on tärkeää, että ne järjestetään matalan kynnyksen palveluina, lapsen näkökulmasta "yhdeltä luukulta" ja siten, että lapsella on mahdollisuus muodostaa luottamuksellinen suhde hoitavaan henkilöön. Opiskeluterveydenhuollossa tähän on kaikin puolin hyvät edellytykset.
Ammattiin opiskelevien opiskeluterveydenhuollon erityiset haasteet
Opiskeluterveydenhuollon kustannukset ja resurssit
Opiskeluterveydenhuollon haasteita koskevassa toimenpide-ehdotuksessa (kohta 4) todetaan, että kunnissa valmistaudutaan uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain voimaantuloon suunnittelemalla mm. psykologi- ja kuraattoripalveluiden toteuttaminen lain edellyttämällä tavalla.
Lapsiasiavaltuutettu pitää psykologi- ja kuraattoripalveluita tärkeänä ja välttämättömänä osana oppilashuoltoa. Tämän käsityksen vahvistivat myös kunnat, jotka vastasivat touko-heinäkuussa 2014 Kuntaliiton kyselyyn oppilas- ja opiskeluhuoltolain toimeenpanosta. [4]
Jotta kyseiset palvelut voidaan käytännössäkin taata kaikille niitä tarvitseville oppilaille, on käytettävissä oltava riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Kuntaliiton kyselyssä kunnat näkivät kuitenkin henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat keskeiseksi esteeksi lain toimeenpanon toteutumiseksi. Vain joka viidennes vastaaja arvioi psykologeja olevan täysin riittävästi rekrytoitavissa, n. kolmannes arvioi pystyvänsä rekrytoimaan tarpeeksi vastaavia kuraattoreja ja alle puolet vastaajista arvioi pystyvänsä rekrytoimaan riittävästi kuraattoreita ja terveydenhoitajia.
Lapsiasiavaltuutetun mielestä on välttämättömänä, että uuden lain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden edellyttämät resurssit varmistetaan kaikissa kunnissa. Tätä edellytetään myös toimenpide-ehdotuksen kohdassa 1.
Erityisen tuen tunnistaminen ja sen tarjoaminen vaativat ammattitaitoista henkilökuntaa. Saatavilla olevilla matalan kynnyksen psykologi- ja kuraattoripalveluilla voidaan osaltaan ehkäistä tehokkaasti mm. nuorten syrjäytymistä ja varmistaa opintojen loppuunsaattamista.
Opiskelijoiden osallisuus lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muutosten jälkeen
Lapsiasiavaltuutettu pitää erinomaisena, että toimenpide-ehdotuksessa esitetään, että oppilaitoksen yhteisöllisen hyvinvoinnin edistämistä tehdään yhteistyössä opiskelijoiden kanssa (kohta 2) ja että opiskelijat otetaan mukaan opiskelijaterveydenhuollon palvelujen kehittämiseen (kohta 3).
Erityisen tärkeää on, että yhteistyötä opiskelijoiden kanssa tehdään jo palvelujen kehittämisvaiheessa. Nuorten mielipiteiden selvittäminen ja niiden huomioiminen palveluja kehitettäessä edistävät todennäköisesti palveluiden tehokkaampaa hyödyntämistä, kun palvelut koetaan tarpeellisiksi ja laadukkaiksi. Osaltaan näin voidaan vähentää nykytilassa ongelmaksi nähtyä terveyspalveluiden resurssien hukkakäyttöä, joka käy ilmi työryhmän raportin liitteistä 10-11.
Sora-säädösten ja määräysten toimeenpano terveydenhuollossa (opiskeluun soveltumattomuuteen ratkaisuja)
Toimenpide-ehdotuksena esitetään, että lainsäädäntöä ja ohjeistusta tulisi selventää niin, että päihdehoitoon ohjaus olisi velvoittavaa (kohta 3). Lapsiasiavaltuutettu pitää ehdotusta erittäin kannatettavana.
Lasten hyvinvoinnin seurantaraportista käy ilmi, että yleisesti nuorten humalahakuinen juominen ja tupakointi ovat vähentyneet, mutta samanaikaisesti huumekokeilut ovat lisääntyneet. Päihteiden käytössä on kuitenkin selviä eroja ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten välillä. Ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat tupakoivat, juovat alkoholia humalaan asti ja kokeilevat huumeita selvästi yleisemmin kuin lukiolaiset. [5]
Kaikkeen päihteiden väärinkäyttöön tulisi puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jolloin kierteen katkaiseminen on helpompaa eikä esimerkiksi opinnot ole vielä vaarassa keskeytyä päihdeongelmien vuoksi.
Jyväskylässä 14.8.2014
Tuomas Kurttila
Lapsiasiavaltuutettu
Merike Helander
Lakimies
[1] http://www.lapsiasia.fi/julkaisut/julkaisu/-/view/1880713
[2]Eriarvoistuva lapsuus, s. 147-148.
[3] http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/vireilla_koulutus/oppivelvollisuus/index.html?lang=fi
[4] http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2014/06/Documents/20140630_Opiskeluhuoltolain%20kyselyn%20tulokset.pdf
[5] Eriarvoistuva lapsuus, s. 64-66.
