Lapsiasiavaltuutetun lausunto oppilas- ja opiskeluhuoltolain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta

Opetus- ja kulttuuriministeriölle 11.8.2014
Viite: OKM/47/010/2013 30.6.2014

Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto oppilas- ja opiskeluhuoltolain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta.

Hallituksen esitysluonnoksen keskeinen sisältö

Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan oppilas- ja opiskeluhuoltolakia (1287/2013) muutettavaksi siten, että perusopetuslain 7 ja 8 §:ssä tarkoitetut oppilaat siirtyisivät oppilaitoksen sijaintikunnan psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin.

Tavoitteena on, että kaikki lain soveltamisalaan kuuluvat oppilaat ja opiskelijat olisivat jatkossa kunnan järjestämien psykologi- ja kuraattoripalvelujen piirissä. 
Lapsiasiavaltuutetun kannanotot 
Lapsiasiavaltuutettu pitää ehdotettua muutosta tarpeellisena. Yhdenmukaisesti järjestettävillä palveluilla varmistetaan osaltaan oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kohtelu.

Perustelut lapsiasiavaltuutetun kannanotoille
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa.  Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59-60/1991). Lapsiasiavaltuutettu arvioi hallituksen esitysluonnosta lapsen oikeuksien yleissopimuksen näkökulmasta.

Lapsen oikeuksien yleissopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita, ellei lapseen soveltuvien lakien mukaan lapsi ole saavuttanut täysi-ikäisyyttä aikaisemmin (1 artikla). Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 4 artiklan mukaan sopimusvaltiot ovat sitoutuneet ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi.

Lapsen oikeuksien yleissopimusta tulee tulkita kokonaisuutena. Yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja toteutumista valvovan YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen etu toteutuu, kun kaikki yleissopimuksessa taatut lapsen oikeudet toteutuvat.  [1]
Lapsen oikeuksien komitea on määritellyt seuraavat artiklat perustavanlaatuisiksi yleisperiaatteiksi koko lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanossa:

• lapsen edun ensisijaisuus kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia (3(1) artikla)
• lapsen oikeus syrjimättömyyteen ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa ominaisuuteen tai muuhun seikkaa perustuvaa erottelua (2 artikla)
• lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla, erityisesti lapselle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä (12 artikla)
• lapsen oikeus elämään sekä henkiinjäämiseen ja kehittymiseen mahdollisimman täysimääräisesti (6 artikla)

Muita hallituksen esityksen kannalta keskeisiä artikloja ovat:

• jokaisen lapsen oikeus saada opetusta, johon liittyy myös sopimusvaltioiden velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin koulunkäynnin säännöllisyyden edistämiseksi ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi (28 artikla)
• lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan (24 artikla)

Suomen perustuslain (731/1999) 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Säännös ulottaa julkisen vallan turvaamisvelvollisuuden perustuslaissa 2 luvussa säädettyjen perusoikeuksien ohella myös Suomea velvoittavissa kansainvälisissä sopimuksissa turvattuihin ihmisoikeuksiin. Turvaamisvelvoite ulottuu siten myös lapsen oikeuksien yleissopimuksessa taattuihin oikeuksiin.

Arvio hallituksen esitysluonnoksen ehdotuksista
Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan yhtenäistettäväksi oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämisvastuu siten, että myös perusopetuslain (628/1998) mukaisten muiden opetuksenjärjestäjien opetuksessa olevien oppilaiden psykologi- ja kuraattoripalveluista jatkossa vastaisi opetuksen järjestäjän sijaintikunta.

Ehdotus yhdenmukaistaa psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämistä, ja siten parantaa oppilaiden yhdenvertaista kohtelua.  Osaltaan se selkeyttää myös opetuksen järjestäjän toimintaa, erityisesti niissä tilanteissa, kun kyseisessä oppilaitoksessa annetaan sekä perus- että lukio-opetusta.

Lapsiasiavaltuutettu pitää psykologi- ja kuraattoripalveluita tärkeänä ja välttämättömänä osana oppilashuoltoa. Tämän käsityksen vahvistivat myös kunnat, jotka vastasivat touko-heinäkuussa 2014 Kuntaliiton kyselyyn oppilas- ja opiskeluhuoltolain toimeenpanosta.  [2]
Jotta kyseiset palvelut voidaan käytännössäkin taata kaikille niitä tarvitseville oppilaille, on käytettävissä oltava riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Kuntaliiton kyselyssä kunnat näkivät kuitenkin henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat keskeiseksi esteeksi lain toimeenpanon toteutumiseksi. Vain joka viidennes vastaaja arvioi psykologeja olevan täysin riittävästi rekrytoitavissa, n. kolmannes arvioi pystyvänsä rekrytoimaan tarpeeksi vastaavia kuraattoreja ja alle puolet vastaajista arvioi pystyvänsä rekrytoimaan riittävästi kuraattoreita ja terveydenhoitajia.

Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että lakiehdotuksessa ei ole lainkaan kiinnitetty huomiota resurssien saatavuuteen käytännössä.

Lapsiasiavaltuutettu pitää välttämättömänä, että uuden lain mukaisten kuraattori- ja psykologipalveluiden edellyttämät resurssit varmistetaan kaikissa kunnissa. Näitä palveluita tarjoamalla voidaan osaltaan ennaltaehkäistä ja puuttua varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten ongelmiin.

Erityisen tuen tunnistaminen ja sen tarjoaminen vaativat ammattitaitoista henkilökuntaa, joka on myös suhteellisen pysyvää. Lasten ja nuorten palveluissa on tärkeää luottamuksellisen suhteen syntyminen. Saatavilla olevilla matalan kynnyksen psykologi- ja kuraattoripalveluilla voidaan osaltaan ehkäistä tehokkaasti mm. nuorten syrjäytymistä ja varmistaa opintojen loppuunsaattamista.

Lausunnon tiivistelmä
Lapsiasiavaltuutettu kannattaa ehdotettua muutosta, jolla yhdenmukaistetaan kaikkien perusopetuksessa olevien psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisvastuuta. Ehdotuksella parannetaan oppilaiden yhdenvertaista kohtelua.

Lapsiasiavaltuutettu pitää psykologi- ja kuraattoripalveluita ovat tärkeänä ja välttämättömänä osana oppilashuoltoa. Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että lakiehdotuksessa ei ole lainkaan kiinnitetty huomioita resurssien saatavuuteen käytännössä.

Palveluiden laadukas toteuttaminen edellyttää, että oppilaitoksissa on riittävästi ammattitaitoisia psykologeja ja kuraattoreita. Lapsiasiavaltuutettu esittää huolensa siitä, että kunnat ovat arvioineet, etteivät pysty rekrytoimaan riittävästi ammattihenkilöitä, jotta kunnat voisivat huolehtia 1.8.2014 voimaan tulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain asettamista velvoitteistaan.

Jyväskylässä 11.8.2014

Tuomas Kurttila
Lapsiasiavaltuutettu
Merike Helander
Lakimies

---

[1]  http://tbinternet.ohchr.org/_layouts/treatybodyexternal/Download.aspx?symbolno=CRC%2fC%2fGC%2f14_&Lang=en
[2] http://www.kunnat.net/fi/Kuntaliitto/media/tiedotteet/2014/06/Documents/20140630_Opiskeluhuoltolain%20kyselyn%20tulokset.pdf