Lapsiasiavaltuutetun lausunto seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 17.1.2014
Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmasta
Viite: Toimintaohjelman luonnos 5.12.2013
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)/seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikön (SELI) toimintaohjelmaluonnoksen keskeinen sisältö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö on päivittänyt seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman vuosiksi 2014 - 2020.
Uusitun toimintaohjelman painopisteinä ovat lapset ja nuoret, miesten seksuaali- ja lisääntymisterveys, monikulttuurisuus sekä synnytyksen hyvä hoito. Toimintaohjelmaan on lisätty omat luvut ikääntyneiden seksuaalisuuden huomioimisesta ja neuvonnan tarpeesta sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden merkityksestä mielenterveydelle.
Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL suosittelevat kunnille toimintaohjelman käyttämistä tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmien laatimisessa sekä kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyvien selvitysten valmistelussa.
Lapsiasiavaltuutetun lausunto
Perustelut lapsiasiavaltuutetun kannanotoille
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59-60/1991), joka on Suomessa saatettu voimaan lakina. Lapsiasiavaltuutettu arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmaa vuosille 2014-2020 lapsen oikeuksien yleissopimuksen näkökulmasta.Toimintaohjelman kannalta keskeisiä yleissopimuksen artikloja ovat mm:
- 12 artikla: lapsen oikeus tulla kuulluksi
- 17 artikla: lapsen oikeus tulla suojelluksi ikätasolleen sopimattomalta mediasisällöltä
- 18 artikla: vanhempien vastuun ensisijaisuus
- 19 artikla: lapsen suojeleminen väkivallalta, välinpitämättömältä kohtelulta ja hyväksikäytöltä.
- 23 artikla: vammaisen lapsen erityistarpeiden huomioiminen
- 24 artikla: lapsen oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan
- 29 artikla: koulutuksen tulee kehittää lapsen kykyjä, ihmisoikeuksien, lapsen vanhempien sekä oman ja muiden kulttuurien kunnioittamista sekä suvaitsevaisuutta.
- 34 artikla: lapsen suojeleminen seksuaaliselta hyväksikäytöltä
Päivitetty toimintaohjelma on erittäin kattava ja perusteellinen. Siinä on monin paikoin otettu huomioon myös Lapsiasiavaltuutetun lausunnossa 21.3.2007 esitetyt huomiot.
Erityisen myönteisinä lapsiasiavaltuutettu pitää toimintaohjelmassa seuraavia asioita:
- Toimintaohjelman esitystä siitä, että kunta- ja koulukohtaiset seksuaalikasvatussuunnitelmat laaditaan aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle saakka. (s. 27)
- Suomessa seksuaalineuvonta on valtakunnallisissa oppaissa osoitettu koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäväksi (Stakes 2002, STM 2006). Nuoret, jotka eivät jatka opintojaan peruskoulun jälkeen voivat jäädä palvelujen ulkopuolelle! Lapsiasiavaltuutettu pitää hyvänä, että seksuaalikasvatusta integroidaan syrjäytymisvaarassa oleville nuorille suunnattuihin hankkeisiin ja toimintoihin. (s. 30 - 32)
- Väkivaltaa kotona nähneet tai kokeneet nuoret otetaan mukaan laatimaan väkivallan vähentämiseen tähtääviä toimia. (s. 113) Kokemusasiantuntijoiden käytössä on kuitenkin huolehdittava sekundaaritraumatisoitumisen ehkäisystä.
- Pohjoismaisten lapsiasiavaltuutettujen julkilausuma 30.9.2013 liittyen poikien ympärileikkaukseen, on mainittu tekstissä (s. 111). Lisäksi toimintaohjelmassa esitetään selvittelyä poikien ei-lääketieteellisten ympärileikkausten tilanteesta, vaihtoehdoista ja säätelyn tarpeesta Suomessa. (s. 115)
- Lapsiasiavaltuutettu kannattaa myös toimenpideohjelman esityksiä kansallisesta työnjaosta, koordinaatiosta ja yhteistyöstä.
Lapsiasiavaltuutettu toivoo tarkennuksia seuraaviin toimintaohjelman kohtiin:
- Poikien ympärileikkausta koskevassa tekstissä viitataan ETENE:n lausuntoon vuodelta 1999. ETENE on lausunut asiasta myös vuonna 2004 (Lausunto ympärileikkaustyöryhmän raportista, 16.6.2004).
- Kappaleessa 2 Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja oikeudet maailmanlaajuisesti, olisi hyvä tuoda esille myös lasten seksuaalisen hyväksikäytön vastainen ns. Lanzaroten sopimus, jonka Suomi on ratifioinut. (Council of Europe Convention on the Protection of Children against Sexual Exploitation and Sexual Abuse. Lanzarote (Spain) 25.10.2007. Council of Europe Publishing.)
- Toimintaohjelman tekstien muotoiluissa on hyvä ottaa huomioon, että myös osa nuorista naisista suorittaa varusmiespalveluksen. (s. 33-36)
- Toimintaohjelmasta ei käy ilmi, kuinka seksuaalivähemmistöt otetaan huomioon varusmiespalveluksen aikana.
- Luvuista 7 Raskausaika, 8 Synnytys ja syntymän jälkeinen aika, 10 Raskaudenkeskeytys ja 11 Seksitaudit jätetään käsittelemättä alaikäisten raskaudet ja seksitaudit ja näihin tilanteisiin liittyvä erityisen tuen tarve.
- Ohjelmassa on mainittu myönteisenä esimerkkinä ev.lut seurakuntien rippikoulutyö ja sen rooli seksuaalikasvatuksessa. On syytä yleisesti ottaen huomioida, että Suomessa on myös muita kirkkoja ja uskonnollisia yhteisöjä. Etenkin maahanmuuttajien kotouttamisessa näillä (katolinen, ortodoksinen, juutalainen, islamilainen yhteisö sekä vapaaseurakunnat) on hyvinkin paljon merkitystä. Seksuaalikasvatukseen liittyvät kysymykset voivat olla asioita, joissa koulun kasvatus ja uskonnollisen yhteisön näkemykset voivat poiketakin toisistaan. Nämä voivat aiheuttaa nuorten arjessa jännitteitä, joiden avaaminen, keskustelu ja tiedostaminen on tarpeellista.
Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa edellä mainittujen lisäksi, että tunne -ja turvataitokasvatusta osana seksuaalikasvatusta eri kouluasteilla ja eri ikäisille tuotaisiin ohjelmassa vahvemmin esille.
Olemme seuranneet viime vuosien ajan Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) koordinoimaa Tunne- ja turvataidot osaamiseksi hanketta (2011-2014). Hankkeessa kehitetään sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ammattihenkilöiden tunne- ja turvataito-osaamista. Lapsiasiavaltuutettu on osallistunut hankkeen ohjausryhmään.
Hankkeen myötä on käynyt ilmi, että tunne- ja turvataitojen opetus sekä valistustyö on Suomessa hajanaista ja se vaatisi vahvempaa viranomaisten koordinaatiota. Tunne- ja turvataidot tulisi sisällyttää osaksi perusopetuksen opetussuunnitelman kansallista sisältöä.
Ohjeistusta tunne- ja turvataitokasvatukseen ja tiedon jakamiseen tarvitaan myös lasten ja nuorten parissa toimiville järjestöille ja vapaaehtoistoimijoille mukaan lukien seurakunnat ja uskonnolliset yhteisöt. Tämä liittyy myös tänä vuonna voimaan tulevaan lainsäädäntöön lasten kanssa työskentelevien rikostaustan tarkistamisesta. Lainsäädäntö velvoittaa järjestöjä, seurakuntia ja uskonnollisia yhteisöjä luomaan toimintasääntöjä ja malleja niin, että lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ehkäistään ja että vapaaehtoiset toimijat ovat tietoisia omasta vastuustaan. Lain perusteluissa korostetaan myös lapsille itselleen tiedottamista.
Toimintaohjelmassa todetaan nyt seuraavasti:
"Seksuaaliopetuksessa sovelletaan monipuolisia opetusmenetelmiä siten, että ne antavat paitsi tiedollisia myös vuorovaikutuksellisia ja sosiaalisia valmiuksia (muun muassa turvataidot)."
Turvataitokasvatuksen vahvistaminen osana seksuaaliopetusta sekä lasten turvallisuuden edistämistä tulisi ohjelmassa todeta selkeämmin ja vaikka omana alakohtanaan. Tämä tarkoittaa sekä turvataitokasvatuksen varmistamista lapsille ja nuorille että riittävän osaamisen tarjoamista osana erilaisten lasten kanssa toimiven ammattilaisten koulutusta.
Lisäksi ohjelman kirjallisuusluetteloon on syytä lisätä turvataitokasvatuksen liittyen myös kirja Turvataitoja lapsille. Turvataitokasvatuksen oppimateriaali (Lajunen, Andell, Jalava, Kemppainen, Pakkanen, Ylenius-Lehtonen 2005).
Jyväskylässä 17.1.2014
Maria Kaisa Aula Lapsiasiavaltuutettu
Raija Harju-Kivinen Ylitarkastaja
