Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta
Sosiaali- ja terveysministeriölle 13.10.2014
Asia: Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta
Lausunto on annettu sähköisesti webropol-lomakkeella 13.10.2014.
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59-60/1991). Lapsiasiavaltuutettu on arvioinut hallituksen esitysluonnosta lapsen oikeuksien yleissopimuksen näkökulmasta. Lapsiasiavaltuutettu ei ole vastannut systemaattisesti kaikkiin lomakkeella esitettyihin kysymyksiin.
Lapsiasiavaltuutetun vastaukset
5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen
4. Muita huomioita luvusta 5
30 § koskee asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Perusteluissa ei ole millään tavoin eritelty eri asukasryhmiä. Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että myös lasten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava.
Erilaisissa vaikuttamistilaisuuksissa on aina huomioitava lapset. Tilaisuudet on järjestettävä lapsiystävällisesti siten, että lapset tosiasiallisesti pystyvät osallistumaan ja vaikuttamaan. Tässä yhteydessä on huomioitava laajasti erilaiset lapsiryhmät, kuten eri-ikäiset lapset, vammaiset lapset, maahanmuuttajalapset jne. Lapsiystävällisyyttä on mm. se, että lasten kanssa keskustellaan henkilökohtaisesti ja he kokevat, että heitä kuunnellaan, keskustelulle on varattu riittävästi aikaa ja pienempien lasten mukana on myös aikuisia, jotka ovat lapsille tuttuja ja joihin lapset luottavat.
Lasten palveluiden kehittämiseksi ja järjestämiseksi on ensiarvoisen tärkeää kuulla lapsia ja ottaa heidän mielipiteensä huomioon. Lapset ovat oman elämänsä kokemusasiantuntijoita, jotka ajattelevat asioista ja kokevat asioita usein hyvin eri tavoin kuin aikuiset, unohtamatta sitä, että he ovat usein myös samaa mieltä aikuisten kanssa.
Erilaiset keskustelutilaisuudet ja kansalaisraadit yms. palveluiden suunnittelu- ja kehittämisvaiheissa mahdollistavat palveluiden järjestäjien/tuottajien ja asukkaiden välisen kommunikoinnin. Lasten kohdalla lapsiystävällisesti järjestetyt keskustelutilaisuudet ovat erinomainen keino selvittää lasten mielipiteitä ja innostaa heitä osallistumaan palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen.
Jotta lapset voivat tosiasiallisesti osallistua ja vaikuttaa, on heille tarjottava siihen kulloiseenkin tilanteeseen sopiva mahdollisuus lasten iän ja kehitystason vaatimalla tavalla. Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että osallistuminen on kaiken ikäisten lasten oikeus. Lapsille on myös annettava riittävästi tietoa käsiteltävistä asioista lapsille ymmärrettävällä ja heidät parhaiten tavoittavalla tavalla. Lasten mielipiteiden selvittäminen ja huomioiminen on tärkeää riippumatta siitä, missä määrin lapset itse voivat olla mukana varsinaisessa päätöksenteossa.
Lopuksi
1. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida?
Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että esitysluonnoksessa on hyvin vähän huomioitu lapsia nimenomaisesti. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, joka on Suomessa lailla voimaansaatettu ihmisoikeussopimus, edellyttää, että kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, otetaan ensisijaisesti huomioon lapsen etu (3(1) art).
Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että riippumatta siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut jatkossa järjestetään ja tuotetaan, uudistus ei saa vaarantaa eri hallinnon alojen välistä yhteistyötä. Tehokas yhteistyö mm. opetustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon välillä on tärkeää, jotta palveluilla voidaan taata lasten hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. On myös huolehdittava siitä, että lasten palvelut on saatavilla mahdollisimman lähellä lapsia.
Lapsen oikeuksien toteutumisessa lapsille suunnatuissa palveluissa on keskeistä, että lapset otetaan huomioon kaikessa toiminnassa, niin hallinnossa kuin käytännön toiminnan tasolla. Lasten huomioiminen edellyttää, että toiminnan vaikutusta lapsiin arvioidaan ennakollisesti, toiminannan aikaisesti ja myös jälkikäteisesti.
Lasten huomioon ottaminen ja lapsivaikutusten arviointi puolestaan edellyttävät, että lasten mielipiteet selvitetään ja huomioidaan lasten iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. Lapsille tulee myös antaa oikeus päättää heitä koskevista asioista enenevässä määrin sitä mukaa, kun heidän valmiutensa siihen iän ja kehityksen myötä lisääntyvät.
2. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa.
Hallituksen esitysluonnoksen vaikutusarviointi on vielä kesken. Lapsiasiavaltuutettu painottaa, että lakiesitykseen on ehdottomasti sisällytettävä lapsivaikutusten arviointi. Arvioinnissa on huomioitava myös samaan aikaan uudistettavana oleva kuntalaki ja sen vaikutukset sote-järjestämislakiin, mukaan lukien lain toimeenpano. Lapsiasiavaltuutettu painottaa lisäksi, että hallituksen esityksessä tulisi todeta, että uudistuksesta tehdään ennakkoarvioinnin ohella jälkikäteinen lapsivaikutusten arviointi, jossa selvitetään, miten uudistuksen tavoitteet on saavutettu lasten oikeuksien kannalta.
Vaikutuksia tulisi arvioida yleisesti kaikkien lasten kannalta sekä erilaisten lapsiryhmien kannalta, kuten esimerkiksi pienet lapset, nuoret tai vammaisten lapset. Myös yksittäisten säännösehdotusten vaikutukset lapsiin ja nuoriin tulisi arvioida.
Jyväskylässä 13.10.2014
Tuomas Kurttila
Lapsiasiavaltuutettu
Merike Helander
Lakimies
