Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriön laatimaan arviomuistioon alkoholilain uudistamistarpeista
Sosiaali- ja terveysministeriölle 2.10.2013
Lapsiasiavaltuutetun lausunto sosiaali- ja terveysministeriön laatimaan arviomuistioon alkoholilain uudistamistarpeistaAsia: Lausuntopyyntö 21.8.2013
Viite: STM075:00/2011
Arviomuistion sisältö
Arviomuistiossa käsitellään alkoholilainsäädännölle asetettavia tavoitteita ja niiden toteuttamiskeinoja eri hallinnonalojen toimin. Arviomuistiossa ehdotetaan, että uudelle alkoholilainsäädännölle tulee asettaa konkreettiset tavoitteet, joiden perustana on kansanterveys. Vahvistettuja tavoitteita tulisi toteuttaa tutkimusnäyttöön perustuvilla, toisiaan tukevilla yhteiskuntapoliittisilla sekä sosiaali- ja terveyspoliittisilla toimenpiteillä.
Kokonaisuudistuksen valmistelun yleisinä periaatteina mainitaan toimet yli hallinnonalojen sekä alkoholin saatavuuden tuntuva rajoittaminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Alkoholilain uudistukseen liittyy läheisesti myös samanaikaisesti valmisteltavana oleva raittiustyölain uudistus, jolla pyritään erityisesti päihdehaittojen ehkäisyyn paikallisella tasolla.
Lausuntopyynnössä on pyydetty näkemyksiä erityisesti siihen tulisiko uudistuksessa asettaa mitattavia alkoholin kulutuksen ja sen aiheuttamien haittojen vähentämistavoitteita ja onko alkoholi nykyinen saatavuus riittävää vai tulisiko sitä joltain osin vapauttaa.
Lapsiasiavaltuutetun kannanotot
Perustelut lapsiasiavaltuutetun kannanotoille
Lapsiasiavaltuutettu arvioi muistiota YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) näkökulmasta. Yleissopimus on Suomessa saatettu voimaan lailla. Alkoholilain uudistuksen kannalta keskeisiä yleissopimuksen artikloja ovat:
- 3 artikla: Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimusvaltiot sitoutuvat takaamaan lapselle hänen hyvinvoinnilleen välttämättömän suojelun ja huolenpidon kunnioittaen samalla lapsesta vastuussa olevien vanhempien tai muiden huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia.
- artiklat 5 ja 18: Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä. Sopimusvaltioiden on annettava tuki vanhemmille yleissopimuksessa tunnustettujen oikeuksien takaamiseksi ja edistämiseksi.
- artiklat 6 ja 24: Lapsen oikeus mahdollisimman täysimääräiseen kehittymiseen ja oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan
- artikla 36: Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun
Lapsen oikeuksien sopimuksen perusteella lapsella on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan. Muun muassa alkoholin runsas käyttö, alkoholin helppo saatavuus ja alkoholin käyttö yleisillä paikoilla lasten nähtävillä vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti alaikäisille alkoholin aiheuttamia haittoja lisäävästi ja ovat siten omiaan vaarantamaan lasten terveyttä [1]. Lapsella on oikeus suojeluun alkoholin käytön aiheuttamilta haitoilta.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomen neljänteen määräaikaisraporttiin antamissaan johtopäätöksissä kesäkuussa 2011 suositellut, että Suomen valtio tehostaisi toimiaan nuorten alkoholin ja muiden päihteiden käytön sekä tupakoinnin vähentämiseksi.
Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa, että lapsen oikeuksien ja lapsen edun edistäminen otettaisiin yhdeksi alkoholilain uudistuksen lähtökohdista. Arviomuistiossa ja jatkossa valmisteltavassa hallituksen esityksessä tulisi huomioida YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus edellä mainituilta osin. Lainvalmistelussa olisi tehtävä nimenomainen arviointi muutosten vaikutuksista lapsiin. Arvioinnissa olisi huomioitava alkoholin kulutuksen ja siitä aiheutuvien haittojen muutosten vaikutukset lapseen kolmesta näkökulmasta: lapsen vanhempien tai hänen muiden läheistensä alkoholin käyttö, lapsen oma alkoholin käyttö sekä yleinen alkoholin käyttö.
Lapsiasiavaltuutetun aiemmat kannanotot alkoholin käytön ja siitä lapsille aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi
Lapsiasiavaltuutettu, yhdessä A-klinikkasäätiön, Ensi- ja turvakotien liiton, Nuorten ystävät ry:n sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa, on jo vuonna 2007 tehnyt aloitteen vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi [2]. Aloitteessa esitettiin, että sosiaali- ja terveysministeriö päättäisi ottaa lasten vanhempien alkoholin käytön vähentämisen sekä vanhempien alkoholiongelmista kärsivien lasten tukemisen oman strategiansa ja käytännön toimintansa painopisteeksi, erityisesti huomioitavaksi tuolloin suunnitteilla olleessa kansallisessa mielenterveys- ja päihdeohjelmassa. Aloitteen ehdotuksia voidaan hyvin soveltaa myös alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelussa.
Aloitteessa esitettiin myös, että päihdehuoltolakia uudistettaessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota päihdeongelmaisten vanhempien lasten tarvitsemaan tukeen ja hoitoon. Päihdehuoltolakiin tulisi sisällyttää myös päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten hoitoa koskevia säännöksiä, ja selvittää niiden osalta viimesijaisena keinona tahdosta riippumattoman hoidon soveltuvuus. Päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten hoitoa koskevaan lainsäädäntömuutosehdotuksiin lapsiasiavaltuutettu on antanut lausuntonsa sosiaali- ja terveysministeriön itsemääräämisoikeustyöryhmälle [3].
Lapsiasiavaltuutettu on antanut myös lausunnot alkoholimainontaa koskeviin lainsäädäntömuutosehdotuksiin [4]. Lausunnoissaan lapsiasiavaltuutettu on kannattanut alkoholimainonnan rajoittamista laajasti siten, että mainonta rajoittuisi vain tuotetietoihin ja, että mainonta olisi kiellettyä yleisillä paikoilla ilman yleisötilaisuuksia koskevaa poikkeusta. Radiossa ja televisiossa alkoholimainonta olisi syytä kieltää kokonaan. Näytöt myös alkoholin mielikuvamainonnan haitallisuudesta nimenomaan lasten ja nuorten kannalta ovat kiistattomat. Vanhemmilla ja muilla läheisillä aikuisilla on oma vastuunsa valistaa lapsia alkoholin haitoista ja muilla keinoin pyrkiä vaikuttamaan siten, ettei alaikäinen käyttäisi alkoholia. Alkoholijuomien ja alkoholin käytön mielikuvamainonta ja mainonta ovat omiaan vähentämään vanhempien ja muiden aikuisten kasvatus- ja valistustyön vaikutusta.
Nykyisen alkoholilainsäädännön tavoitteiden toteutuminen lasten ja nuorten kohdalla
Lasten hyvinvointiin ja terveydentilaan vaikuttaa oleellisesti lapsen vanhempien ja muiden läheisten aikuisten alkoholin käyttö, joten käytön vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet kaikessa laajuudessaan ovat erittäin kannatettavia. Vanhempien päihdeongelmat uhkaavat lapsen hyvää elämää. Vanhempien alkoholinkäyttö on yksittäinen vakavin lasten pahoinvoinnin syy. Lasinen lapsuus -tutkimusten mukaan satatuhatta lasta elää perheissä, joissa vanhempien päihteidenkäyttö aiheuttaa heille eriasteisia haittoja.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen takaamat oikeudet eivät toteudu lapsilla, jotka elävät alkoholiperheissä. Ongelmia ei lapsille kuitenkaan aiheuta yksinomaan näkyvä "suurkulutus". Myös vanhempien ajoittainen harkitsematon alkoholin liikakäyttö luo turvattomuutta lasten kasvuympäristöön. Lapsille vanhempien alkoholinkäytöstä aiheutuvia moninaisia välittömiä ja välillisiä haittoja on eritelty perusteellisesti edellä mainitussa lapsiasiavaltuutetun ja yhteistyökumppaneiden aloitteessa sekä STM:n työryhmäraportissa (Selvityksiä 2011:14). Lakiesityksen perusteluihin on syytä sisällyttää konkreettista tietoa vanhempien alkoholinkäytön yleisyydestä sekä lapsille aiheutuvista haitoista. Indikaattoreiksikin soveltuvaa tietoa on saatavissa esimerkiksi THL:n kouluterveyskyselystä tai Poliisiammattikorkeakoulun ja OPTULA:n lapsiuhritutkimuksesta.
Arviomuistiossa on tuotu esiin äärimmäisenä alkoholin aiheuttamana ongelmana lapsille alkoholin aiheuttamat sikiövauriot. Naisten alkoholin käyttö on lisääntynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Siten myös synnytysikäiset naiset käyttävät yhä useammin ja myös suurempia määriä alkoholia, joten riski alkoholin aiheuttamiin sikiövaurioihin kasvaa. Alkoholin aiheuttamat sikiövauriot vaikuttavat usein syntyvään lapseen koko hänen elämänsä ajan. Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että lapsen etu on asetettava etusijalle suhteessa lapsen vanhempien ja muiden läheisten tarpeisiin, tässä tilanteessa erityisesti suhteessa äidin tarpeisiin.
Arviomuistiossa on todettu, että alaikäisten alkoholin käyttö ja humalajuominen ovat tutkimusten mukaan vähentyneet 2000-luvulla, mutta humalajuominen on edelleenkin yleisempää kuin Euroopassa yleensä. Myös lasten ja nuorten alkoholikokeilujen ikä on Suomessa alhaisempi kuin useissa muissa Euroopan maissa [5]. Vaikka kehitys on positiivista, alaikäisten alkoholin käyttö on vähäisenäkin vahingollista ja tulisi siten saada niin alhaiselle tasolle kuin mahdollista.
Nuorten alkoholin käyttöön liittyvät mm. tapaturmat, väkivaltakäyttäytyminen, masennus ja heikentynyt koulu- ja opiskelumenestys. Alkoholin käytön aloittaminen ja säännöllinen käyttö varhaisessa nuoruusiässä altistavat tutkimusten mukaan myös myöhemmälle ongelmakäytölle ja riippuvuuksille. [6]Huomattavaa on, että alkoholin käyttöön liittyy myös hyvin usein tupakointi ja mahdollisesti myös muiden päihteiden käyttö, joiden kaikkien vaikutukset yhdessä ja erikseen voivat olla alaikäisen terveydelle ja hyvinvoinnille erittäin vakavia. Tiedossa on että alkoholi myötävaikuttaa lähes kolmasosaan 15-24-vuotiaiden tapaturmaisista kuolemista sekä noin 40 prosenttiin itsemurhista ja väkivallasta.
Myös lapsen tai nuoren kaveripiirin alkoholin käyttötavat ohjaavat merkittävästi monen alaikäisen suhtautumista alkoholin käyttöön. Alkoholin käytön lisääntyminen julkisilla paikoilla antaa nuorelle viestin sen hyväksyttävyydestä ja kuulumisesta normaaliin sosiaalisen kanssakäymiseen. Alaikäinen on usein aikuista paljon alttiimpi tällaisille viesteille, joten ne voivat vaikuttaa voimakkaastikin nuoren alkoholin käytön aloittamiseen ja käytön lisääntymiseen.
Suurten alkoholin hinnan ja saatavuuden muutosten on todettu vaikuttavan selkeästi alkoholin kulutukseen, juomatapoihin ja alkoholihaittoihin. Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että alkoholin hinnan alennukset sekä alkoholin saatavuuden lisääminen ovat vaikuttaneet myös alaikäisten alkoholin käyttöä lisäävästi.
Arviomuistiossa ehdotetaan alkoholilain uudistuksessa ensisijaiseksi kansanterveydellisiä tavoitteita. Tämä on perusteltua. Lapsiasiavaltuutettu esittää, että kansanterveydellisten tavoitteiden rinnalle nostettaisiin myös lapsen oikeuksien ja lapsen edun edistäminen. Tällöin erilaisissa ratkaisuissa lapsen edun ensisijaisuus tulisi huomioida ensisijaisesti ja arvioida myös suhteessa alkoholielinkeinoon ja siihen läheisesti liittyviin muihin toimintoihin, kuten viestintä- ja kaupanalat.
Alkoholilainsäädännön tavoitteiden toteutuminen kaikilla osa-alueilla on merkityksellistä lapsen ja nuoren hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että kaikki toimenpiteet, joilla voidaan parantaa lapsen oikeutta parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan ja hyvinvointiin sekä suojella lasta alkoholin aiheuttamilta haitoilta, ovat tärkeitä ja kaikin keinoin on huolehdittava, että toimenpiteille asetetut tavoitteet saavutettaisiin täysimääräisinä.
Alkoholilain kokonaisuudistuksen keskeiset tavoitteet
Arviomuistion mukaan ei ole syytä luopua kokonaisuudistuksen ja yhteiskuntapolitiikan ensisijaisesta tavoitteesta vähentää merkittävästi alkoholin haittoja kaikissa väestöryhmissä. Lapsiasiavaltuutettu on tästä samaa mieltä. Lapsiin eli alaikäisiin kohdistuvia haittoja on tärkeä uudistuksessa arvioida erikseen ja kokonaisuutena. Lapseen kohdistuvat alkoholihaitat voivat olla seurausta lapsen vanhempien ja läheisten alkoholin käytöstä, mutta myös lapsen omasta alkoholin käytöstä. Lisäksi julkisilla paikoilla näkyvä alkoholin käyttö voi olla konkreettisesti vahingollista lapselle aiheuttamalla lapselle pelkoa tai fyysistä uhkaa. Julkisesta alkoholin käytöstä voi syntyä myös mielikuva alkoholin käytön hyväksyttävyydestä ja kuulumisesta sosiaalisen elämään, joka saattaa osaltaan vaikuttaa lapsen alkoholin käytön aloittamiseen tai käyttöä lisäävästi.
Arviomuistiossa todetaan, että lasten omasta juomisesta aihetuvat haitat ovat usein välittömiä ja liittyvät humalajuomiseen, kun taas lapsen vanhempien ja läheisten juomisesta aiheutuvat haitat ovat vaikutukseltaan pitkäaikaisempia. Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että myös lasten omalla alkoholin käytöllä voi olla pitkäaikaisia, jopa lapsen koko elämää koskevia vaikutuksia. Kuten edellä on muun muassa todettu, alkoholin käyttö vaikuttaa vahingollisesti fyysiseen ja psyykkiseen kehitykseen ja aikaisella alkoholin käytön aloittamisella on selkeä yhteys aikuisiän alkoholiongelmiin.
Lapsiasiavaltuutettu pitää erinomaisena arviomuistion ehdotusta konkreettisten tavoitteiden sekä tavoitteiden toteutumista arvioivien luotettavien mittareiden määrittelystä. Erityisen tärkeinä lapsiasiavaltuutettu pitää lasten hyvinvointia koskevia konkreettisia tavoitteita mittareineen. Näiden määrittelyssä on syytä hyödyntää THL:n Kouluterveyskyselyn ja muiden vastaavien yleisten tiedonkeruiden mahdollisuuksia. Lisäksi THL:n tapaturmatilastot ovat tältä kannalta hyödyllisiä.
Alkoholin kokonaiskulutuksen alentaminen alle kahdeksaan litraan 100 % alkoholia asukasta kohden vuoteen 2025 mennessä on hyvä yleinen tavoite. Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa, että kulutuksen alentamistavoitteiksi ja niitä arvioiviksi mittareiksi tulisi määritellä erikseen lapsiperheiden kulutuksen alentamistavoitteet ja mittarit. Myös alaikäisten alkoholin kulutuksen alentamisen tavoitteet tulisi määritellä erikseen. Lapsen edun näkökulmasta näiden tavoitteiden asettaminen tiukemmalle kuin kulutusmääriä ja aikataulua koskevat yleiset tavoitteet ovat, olisi perusteltua.
Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa lisäksi, että tavoitteiden asettamisessa ja niiden toteutumista arvioivissa mittareissa huomioitaisiin raskaudenaikaisen alkoholin käytön haitat ja vaikutuksen syntyvälle lapselle.Raskaana olevien naisten päihdehoitoa ja erityisesti tahdonvastaista hoitoa koskevissa selvityksissä ja artikkelissa esitetään useimmiten arvioita, joiden mukaan Suomessa syntyy vuosittain noin 3000 lasta, jotka ovat alistuneet alkoholille raskauden aikana ja 600 lasta, joilla on jonkinasteisia alkoholialtistukseen liittyviä oireita. Kyseiset luvut perustuvat melko vanhoihin kyselytutkimuksiin sekä arvioihin perustuen kansainvälisiin tutkimuksiin, jotka eivät ole suoraan siirrettävissä Suomen oloihin. Esitetyt arviot eivät siten todennäköisesti anna täysin oikeaa kuvaa nykytilanteesta, ja tarkempaa tutkimustietoa tämän päivän tilanteesta olisi hankittava, jotta tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi voitaisiin määritellä tehokkaasti. Tarkkojen tavoitteiden ja niiden seurantaan soveltuvien mittareiden määrittely olisi erittäin tärkeää. Luotettavammat tiedot raskauden aikaisen alkoholin käytön haitoista voisivat osaltaan parantaa myös raskaana olevien alkoholiongelmaisten päihdehoitoon pääsyä ja siten edistää syntyvän lapsen sekä lapsen mahdollisten sisarusten edun toteutumista sekä oikeutta terveyteen ja hyvinvointiin.
Alkoholilain kokonaisuudistuksen tavoitteiden toteuttamiskeinot
Yleinen hyvinvointi- ja terveyspolitiikka
Lapsiasiavaltuutettu näkee erittäin myönteisenä sen, että alkoholilain uudistuksen yhteydessä arvioitaisiin laajasti mitä erilaisilla hyvinvointi- ja terveyspolitiikan aloilla, ehkäisevän päihdetyön kehittämisellä, alkoholiveropolitiikalla ja muiden hallinnonalojen toimialaan kuuluvilla säännösmuutosehdotuksilla voitaisiin saada aikaan.
Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa, että yleisissä yhteiskuntapolitiikan ja terveys- ja hyvinvointipolitiikan linjauksissa huomioitaisiin yhtenä erityisenä ryhmänä lapset ja nuoret. Lasten ja nuorten palveluihin liittyviä kehittämistarpeita on käsitelty varsin kattavasti STM:n työryhmäraportissa [7] "S elvityksiä 2011:14 Päihdeongelmaisten vanhempien lasten tukipalvelujen varmistaminen"
Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että alkoholiongelmiin kiinnitetään huomiota mahdollisimman varhain perus- ja työterveyshuollossa sekä muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että aikuisten palveluissa, mukaan lukien työterveyspalvelut, on aina selvitettävä myös päihteiden käytön takia hoitoa tai tukea saavan aikuisten hoidettavana ja kasvatettavana olevan lapsen tilanne ja huolehdittava, että myös lapsi saa tarvittavan tuen ja palvelut. Työterveyspalveluissa ei välttämättä nykyisin oteta huomioon potilaan/hoidettavan aikuisen perheeseen ja lapseen liittyviä tarpeita.
Ennaltaehkäisevä päihdetyö on ensiarvoisen tärkeää lapsen kannalta. Vanhempien alkoholiongelmien syntymisen estäminen ja niihin varhainen puuttuminen parantavat oleellisesti lasten hyvinvointia perheessä. Vanhempiin kohdistuvalla ennaltaehkäisevällä työllä on vaikutusta myös lapsen oman alkoholin käytön aloittamiseen tai sen jatkamiseen. Kotoa vanhemmilta saadut käyttäytymismallit vaikuttavat lapsen omaan käyttäytymiseen, myös alkoholin käytön suhteen.
Ennalta ehkäisevää päihdetyötä tulee kohdistaa myös lapsiin ja nuoriin. Päihdetyön tulee olla kokonaisvaltaista ja sen tulee käsittää alkoholin lisäksi myös muut päihteet ja tupakointi. Lapsille on tiedotettava päihteiden käytön haitoista heille ymmärrettävässä muodossa ja heidät tavoittavasti. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu ohjata ja neuvoa lasta alkoholin käytössä ja sen haitoista, mutta yhtälailla ennaltaehkäisevässä päihdetyössä keskeisessä asemassa ovat koulut, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä muu oppilashuolto. Lapsia ja nuoria tulisi myös kuulla ja ottaa mukaan kehittämään ennalta ehkäisevää päihdetyötä.
Alkoholin saatavuuden rajoittaminen
Arviomuistiossa todetaan, että alkoholin hintatason sääntelyn lisäksi tehokkaimmin alkoholihaittoja vähennetään rajoittamalla alkoholin saatavuutta. Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan saatavuutta ei tule lisätä, vaan mieluummin rajoittaa sitä entisestään. Lapsiperheiden näkökulmasta alkoholin saatavuuden rajoittaminen kaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla olisi todennäköisimmin vaikuttavinta. Alkoholia käytetään lapsiperheissä usein kotona ja se painottuu viikonloppuihin ja juhlapyhiin, joten alkoholin saatavuuden rajoittamisella näinä aikoina vähennettäisiin myös lapsille aiheutuvia haittoja.
Lapsiasiavaltuutettu kannattaa myös luvanvaraisessa vähittäismyynnissä olevien alkoholijuomien alkoholipitoisuuden alentamista. Tämä on todettu tehokkaaksi toimenpiteeksi vähentää alkoholin kokonaiskulutusta. Toimenpide vaikuttaisi todennäköisesti myös nuorten alkoholin kokonaiskulutukseen, koska nuoret käyttävät pääasiassa mietoja alkoholijuomia muun muassa niiden helpomman saatavuuden vuoksi.
Anniskeluliikkeiden ja vähittäismyynnin omavalvonta
Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että anniskeluliikkeiden ja alkoholin vähittäismyynnin omavalvontavelvollisuus olisi erittäin tarpeellinen uudistus. Kokonaiskulutukseen voidaan vaikuttaa jossain määrin myös sillä, että alkoholia ei myydä päihtyneille. Lapsien ja nuorten kohdalla on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että alkoholia ei myydä alaikäisille eikä henkilöille, joiden tiedetään sitä välittävän alaikäisille. Tässä kohdin erityisesti kauppojen ja kioskien omavalvonta on tärkeässä roolissa.
Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että anniskelupaikan vastuuhenkilöllä olisi myös tarvittavat tiedot lastensuojelusta, jotta anniskelupaikassa osattaisiin toimia oikein, jos siellä tavataan päihtyneitä vanhempia lasten kanssa tai päihtyneitä alaikäisiä. Jos anniskelupaikassa ei aina sen aukioloaikoina ole vastuuhenkilö paikalla, pitäisi jollakin henkilökuntaan kuuluvalla olla vastaavat tiedot lastensuojelusta. Toimintaohjeet tällaisissa tilanteissa tulisi sisällyttää myös anniskelupaikkojen omavalvontasuunnitelmiin.
Lapsiasiavaltuutettu on ottanut kantaa laivoilla lasten kanssa matkustavien vanhempien hallitsemattomaan alkoholinkäyttöön viime keväänä [8] . Tiedotteessa todettiin, että laivan henkilökunnan rooli korostuu tilanteessa, jossa juopuneet vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsestaan ja joku heille asiasta ilmoittaa. Lastensuojeluilmoituksen näissä tilanteissa voi tehdä kuka tahansa lapsen tilanteesta huolestunut kanssamatkustaja. Risteilyalusten omavalvonta on kuitenkin keskeisessä roolissa lapsen välittömän suojelun näkökulmasta. Tältä kannalta on tärkeä vahvistaa lainsäädännössä omavalvontavelvoitteita.
Alkoholin nauttimistilanteiden rajoittaminen
Lapsiasiavaltuutettu kannattaa alkoholin nauttimisen rajoittamista yleisillä paikoilla. Nykyinen lainsäädäntö on sekava ja hajanainen, mikä vaikeuttaa sen valvontaa. Selkeämmät pelisäännöt olisivat myös helpommin valvottavissa. Yleisillä paikoilla liikkuvat juopuneet aikuiset voivat lapsen silmissä olla pelottavia ja ahdistavia, vaikkei välitöntä uhkaa turvallisuudelle olisikaan. Lapsiasiavaltuutettu tähdentääkin kaikkien aikuisten velvollisuutta suojella lapsia sekä pelottavilta tilanteilta että suoranaiselta fyysiseltä uhalta.
Lapsiasiavaltuutettu kehottaa myös harkitsemaan, voitaisiinko urheilutapahtumissa alkoholin anniskelua ja käyttöä rajoittaa lupakäytännöillä. Urheilu- ja liikuntatapahtumat ovat osa lasten kasvatusta terveellisiin elintapoihin. Lapsen voi olla vaikea käsittää alkoholin anniskelua, käyttöä tai juopuneena esiintymistä erityisesti tällaisissa tilanteissa. Rajoittamisella tuettaisiin vanhempien kasvatusvastuuta ohjata ja neuvoa lapsia terveelliseen elämään.
Arviomuistiossa nähdään tarpeelliseksi alkoholijuomien hallussapitoa koskevien säännösten säilyttäminen alkoholilaissa. Lapsiasiavaltuutettu yhtyy tähän näkemykseen. Lisäksi lapsiasiavaltuutettu tarkentaa, että säännösten noudattamista tukemaan tulee tuottaa mahdollisimman selkeä ohjeistus käytännön tilanteisiin, muun muassa milloin ja kuka on oikeutettu ottamaan alkoholijuomat pois alaikäiseltä henkilöltä.
Yhteenveto
Lapsiasiavaltuutettu kannattaa arviomuistiossa esitettyjä ehdotuksia keskeisiksi toteuttamiskeinoiksi. Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa lisäksi jatkovalmistelussa
- asettamaan lapsen oikeudet ja lapsen edun vahvemmin uudistuksen tavoitteiksi,
- käsittelemään alaikäisiä omana erityisryhmänään, huomioiden sekä vanhempien ja muiden aikuisten alkoholin käytön, lapsen oman alkoholin käytön että yleisen alkoholinkäytön lapsille aiheuttamat haitat
- sisällyttämään uudistukseen sen lapsivaikutusten arvioinnin.
1. Uudistukselle ja sen vaikutusten seurannalle on ehdottomasti asetettava mitattavia konkreettisia tavoitteita jotka kattavat myös alaikäiset.
Jyväskylässä 2.10.20132. Alkoholin saatavuutta tulisi ennemminkin rajoittaa kuin lisätä. Saatavuutta ei ole tarpeen vapauttaa miltään osin.
Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu
Merike Helander
Lakimies
[1] Mm. tutkimusten mukaan mitä yleisempänä ja hyväksyttävämpänä nuoret alkoholin käyttöä pitävät ikätovereiden ja aikuisten parissa, sitä todennäköisemmin he alkavat käyttää alkoholia ja sitä enemmän he todennäköisesti sitä tulevat käyttämään.(Soikkeli, Markku: Mitä tutkimusnäyttö kertoo alkoholimainonnan vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Yhteiskuntapolitiikka 75 (2010):5, s. 538-546).
[2] http://www.lapsiasia.fi/nyt/aloitteet/aloite/-/view/1395492
[3] http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1578954 ja http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1863170
[4]vuoden 2010 lausunto http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1526041
vuoden 2011 lausunto http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1553037
vuoden 2012 lausunto http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1805658
vuoden 2013 lausunto http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1855719 http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1855719
[5] http://www.espad.org/Uploads/ESPAD_reports/1999/The_1999_ESPAD_report.pdf, figure 45 b.
[6] Tutkimuksista kokoavasti ed. loppuviitteessä mainitussa artikkelissa.
[7] http://www.stm.fi/julkaisut/selvityksia-sarja/nayta/-/_julkaisu/1556144
[8] http://www.lapsiasia.fi/nyt/tiedotteet/tiedote/-/view/1855074
