STM078:00/2011

ASIA
Lapsiasiavaltuutetun lausunto; Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi alkoholilain ja rikoslain 30 luvun 1 a §:n muuttamisesta

KESKEISET EHDOTUKSET
Sosiaali- ja terveysministeriössä laaditussa luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että alkoholilain 33 §:ää muutetaan siten, että mietojen alkoholijuomien kaikki mainonta olisi pääsääntöisesti kiellettyä yleisillä paikoilla ja että mietojen alkoholijuomien mainonta rajoittuisi tuotetietoihin. Mietojen alkoholijuomien televisio- ja radiomainonta olisi kielletty klo 7-23 välisenä aikana.

LAUSUNTO
Lapsiasiavaltuutettu kannattaa ehdotusta
Lapsiasiavaltuutettu kannattaa luonnoksen esityksiä alkoholin markkinoinnin rajoittamiseksi, koska ne ovat omiaan edistämään lapsen etua ja oikeuksia. Lainsäätäjän tulee asettaa lapsen paras asettaa etusijalle myös suhteessa alkoholiteollisuuden ja kaupan toimijoihin. Näytöt alkoholin mielikuvamainonnan haitallisuudesta nimenomaan lasten ja nuorten kannalta ovat kiistattomat. Kuluttajansuojalain 2 §:n mukaan lapset yleisesti tavoittavaa mainontaa julkisella paikalla tulee arvioida erityisen tiukoin kriteerein. Tämän tulee päteä myös alkoholimainontaan.

Aikaisemmin antamansa lausunnon mukaisesti lapsiasiavaltuutettu kuitenkin esittää, että  televisiossa ja radiossa alkoholimainonta tulisi kieltää kokonaan, myös tuotetietoihin rajoittuvan mainonnan osalta.
Perustelut
Lapsiasiavaltuutettu on antanut jo aiemmin lausuntonsa alkoholimainontaa selvittäneen työryhmän muistiosta 31.8.2010 ja luonnoksesta 2.2.2011 Hallituksen esitykseksi alkoholilaki 33 §:n muuttamiseksi 11.2.2011.  Kantamme ei ole näistä ajankohdista muuttunut.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa, perustana on YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus. Yleissopimuksen mukaan  lapsen etu on asetettava ensisijaiseksi kaikissa lainsäädäntöelinten toimissa (artikla 3.1). Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu, jota tulee kunnioittaa ja tukea (artiklat 5 ja 18). Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun (artiklat 6 ja 36) sekä parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan (artikla 24).

Lapsella on oikeus suojeluun alkoholin käytön aiheuttamilta haitoilta. Tutkimukset osoittavat, että alkoholin mielikuvamainonta vaikuttaa eniten juuri lapsiin ja nuoriin. Alkoholimainonta yleisesti vaikuttaa alaikäisten alkoholinkäyttöä lisäävästi ja on siten omiaan vaarantamaan lasten terveyttä. Vaikka kyselytutkimusten mukaan suomalaislasten humalajuominen ei olekaan lisääntynyt viime vuosina, on se edelleen huomattavasti yleisempää kuin esim. muissa Euroopan maissa. Lasten ja nuorten alkoholikokeilujen ikä on Suomessa alhaisempi kuin useissa muissa Euroopan maissa.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvova komitea onkin Suomen neljännen määräaikaisraportin johdosta antamissaan johtopäätöksissä kesäkuussa 2011 suositellut, että Suomen valtio tehostaa toimiaan nuorten alkoholin ja muiden päihteiden käytön sekä tupakoinnin vähentämiseksi.

Lausunnossaan 11.2.2011 lapsiasiavaltuutettu totesi, että tuolloisen hallituksen esitysluonnoksen sisältämät ehdotukset eivät olleet riittäviä vaan kannatti alkoholin markkinoinnin rajaamista tuotetietoihin. Nyt käsillä olevan luonnos on tarkkarajainen eikä jätä varaa esim. tulkinnalle siitä, mikä on alaikäisiin kohdistettavaa markkinointia ja mikä ei. Lapset ja nuoret tuovat itse esille, että nykyinen mielikuvamainonta lisää alaikäisten silmissä mielikuvaa alkoholin positiivisista vaikutuksista (esim. sosiaalisen ja seksuaalisen menestyksen lisääntyminen), vaikka onkin suunnattu ns. nuorille aikuisille. Samoin lapset ja nuoret pitävät mielikuvamainontaa alaikäisten alkoholinkäyttöä lisäävänä.  [*]
Kuluttajansuojalain 2:2.2 §:ssa on määritelty hyvän tavan vastainen markkinointi ja asetettu erityisiä ehtoja alaikäisille kohdistuvaan sekä heidät yleisesti tavoittavaan mainontaan. Pykälässä todetaan,  että sekä alaikäisille suunnattua että alaikäiset  yleisesti tavoittavaamarkkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena mm. silloin,  kun siinä käytetään hyväksi alaikäisen kokemattomuutta tai herkkäuskoisuutta tai jos siinä pyritään sivuuttamaan vanhempien mahdollisuus toimia täysipainoisesti lapsensa kasvattajina. Yleisesti alaikäiset tavoittava mainonta on esimerkiksi ulkomainontaa tai muuta mainontaa julkisessa tilassa kuten urheilukilpailuissa. Mitä pienemmät lapset mainonta tavoittaa, sitä tiukemmin kriteerein sitä tulee arvioida.

Kuluttajansuojalain toisen luvun velvoitteet tukevat ehdotusta alkoholin yleisillä paikoilla tapahtuvan mainonnan kieltämiseksi kokonaan. Kuluttajansuojalaki lähtee siitä, että myös alaikäiset yleisesti tavoittavan markkinoinnin tulee täyttää lain 2 pykälässä määritellyt hyvän tavan mukaisen mainonnan kriteerit, vaikka mainonta ei olisi erityisesti alaikäisille suunnattuakaan.

Nykyisten alkoholilain sisältämien mainontasäännösten toteutumista alaikäiset yleisesti tavoittavassa mainonnassa osalta on vaikeata, ellei mahdotonta valvoa.

Vanhemmilla ja muilla aikuisilla on oma vastuunsa valistaa lapsia alkoholin haitoista ja muilla keinoin pyrkiä vaikuttamaan siten, ettei alaikäinen käyttäisi alkoholia. Alkoholijuomien mielikuvamainonta on omiaan vähentämään vanhempien kasvatus- ja valistustyön vaikutusta.

Jyväskylässä 22.5.2012

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu

Jaana Tervo
Lakimies


[*][*] Lapsiasiavaltuutettu kuuli työnsä tukena toimivaa lasten ja nuorten neuvonantajaryhmää 31.8.2010 antamansa lausuntoa varten. Lisää lasten ja nuorten näkemyksistä ko. lausunnossa:

www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1526041