ASIA
Lapsiasiavaltuutetun lausunto työryhmämuistiosta  Viranomaisten koulutuksen kehittäminen kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamiseksi. Sisäasiainministeriön julkaisu 14/2011

TAUSTAA
Sisäasiainministeriö on asettanut työryhmän osana Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoa. Työryhmän tehtävänä on ollut valmistella ehdotus koulutukseksi, jolla parannetaan mm. eri ammattilaisten mahdollisuutta tunnistaa kunniaan liittyvä väkivalta.

Työryhmä ehdottaa kaksiosaista koulutusta, joka sisältää perus- ja jatkokoulutuksen. Opetus tapahtuisi lähi- ja verkko-opintoina ja pääsääntöisesti itsenäisenä opintokokonaisuutena. Kunniaväkivallan sisällyttämistä eri ammattilaisten perusopintoihin ei käsitellä.

LAUSUNTO
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä Suomessa on edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perusta on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa, jonka toteutumista valtuutettu arvioi ja edistää yleisellä yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla.

Yleissopimuksen 30 artiklan mukaan mm. etniseen tai uskonnolliseen vähemmistöryhmään kuuluvalta lapselta ei saa kieltää oikeutta nauttia yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan tai tunnustaa ja harjoittaa omaa uskontoaan. Yleissopimuksen 3 artiklan mukaan lapsen edun tulee kuitenkin olla etusijalla ja lapselle tulee turvata hänen hyvinvoinnilleen välttämätön suojelu ja huolenpito ottaen huomioon hänen vanhempiensa tai huoltajiensa oikeudet ja velvollisuudet. Artiklan 18 mukaan vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä ja heillä on oikeus saada apua tässä tehtävässä.

Lasta tulee suojella kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä (19 artikla). Tätä varten tulee ryhtyä mm. koulutuksellisiin toimiin.

Lapsiasiavaltuutettu on kiinnittänyt huomiota kotouttamislainsäädännön uudistuksen yhteydessä eri kulttuurista tulevien maahanmuuttajaperheiden lasten asemaan ja tarpeeseen kertoa näille perheille lapsen oikeuksista ja asemasta Suomessa, heti perheen tullessa maahan. Sen lisäksi on tärkeää kouluttaa perheiden kanssa työskenteleviä ammattilaisia tunnistamaan maahanmuuttajaperheiden lasten erityistarpeet. Kaikkia haitallisia ilmiöitä ei riittävästi tunnisteta esim. sosiaalipalveluiden piirissä. Ammattilaisia tulee rohkaista  ottamaan näitä ikäviäkin asioita oikealla tavalla puheeksi vanhempien kanssa. Sama koskee myös mm. monikulttuurisia perheitä, kuten mietinnössäkin todetaan.

Kunniaväkivalta ilmiönä on monin tavoin myös lapsen oikeuksia koskettava. Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä sitä, että viranomaisten ja ammattilaisten edellytyksiä kunniaväkivallan tunnistamiseksi parannetaan. On myös tärkeää, että koulutuksessa tullaan huomioimaan eri sektoreiden viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö. Asiaa koskevan lainsäädännön, erityisesti salassapitoa koskevien säännösten läpikäyminen koulutuksessa on myös tärkeää, koska tutkitusti salassapitosäännökset muodostavat esteitä toimivalle viranomaisyhteistyölle selvitettäessä lapsiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua  *.. Myös lainsäädännön velvoitteet tehdä ilmoitus lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta tai rikosilmoitus ovat edelleen monin paikoin epäselviä.

Lapsen oikeuksien ja edun toteutumisen kannalta olisi koulutuksen sisällössä hyvä huomioida myös  lapsen omien mielipiteiden ja kuulemisen tarve sekä ammattilaisten vuorovaikutustaidot lasten ja nuorten kanssa. Lapsi yleensä tuntee voimakasta yhteenkuuluvaisuutta ja lojaaliutta perhettään, sukuaan ja kulttuuriaan kohtaan, joten lapsia tulee rohkaista kertomaan mahdollisista ongelmistaan.

Koulutukselle on annettu myös kunniaväkivaltaa ennalta ehkäiseviä tavoitteita. Ennalta ehkäisyn muotoja ei ole työryhmän raportissa vielä konkretisoitu.  Ihmisoikeuskasvatus, turvataitokasvatus sekä lapsen oikeuksista tiedottaminen lapsille ja nuorille itselleen antaa lapsille ja nuorille itselleen mahdollisuuksia tunnistaa paremmin oman perhetilanteensa erityispiirteitä myös kunniaväkivallan kannalta. Erityisesti lasten ja nuorten parissa toimiville ammattilaisille tulee koulutuksessa antaa perustiedot lapsen oikeuksista sekä valmiuksia ihmisoikeuskasvatukseen sekä keskusteluun näistä aiheista lasten ja nuorten kanssa.

On hyvä, että koulutuksen kohderyhmä on mahdollisimman laaja ja että tavoitteena on saada kaikki mahdollisesti kunniaan liittyvää väkivaltaa työssään kohtaavat ammattiryhmät peruskoulutuksen piiriin. Koulutuksen valmistelusta ja päivittämisestä vastaisi muistion mukaan sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä. Monien lapsen oikeuksien kannalta haitallisten ilmiöiden (esim. kuritusväkivalta) osalta lapsiasiavaltuutetulla on hyviä kokemuksia  vuoropuhelusta eri kulttuuristen ja uskonnollisten yhdyskuntien edustajien kanssa, joten myös nämä tahot tulisi ottaa huomioon koulutusta suunniteltaessa ja mahdollisesti myös toteutettaessa.

Jyväskylässä 6.6.2011

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu
Jaana Tervo
Lakimies