Lapsiasiavaltuutetun nuorten neuvonantajien kommentti Opetushallitukselle perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden luonnokseen

Lapsiasiavaltuutetun tukena toimii nuorista koottu neuvonantajaryhmä. Nuoret saivat tehtäväkseen arvioida OPS 2016- esitystä perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisiksi perusteiksi. Seuraavaan on laadittu kooste nuorten näkemyksistä:

Opetussuunnitelman perusteiden sisällysluettelosta eräs nuori totesi, että siinä kuvastuu liiaksi opettaja- ja opetuslähtöisyys. Nuoren mukaan "monet kohdat sisällysluettelossa ovat aikalailla sellaisia, jotka antavat opettajille ja opetuksen toteuttajille määräykset mitä ja miten pitäisi tehdä". Nuoren kommentti viittaa siihen, että opetussuunnitelmaan tulisi tuoda enemmän oppilaslähtöisyyttä.

Tulevaisuuden edellyttämään laaja-alaiseen osaamiseen tieto- ja viestintäteknologian osalta tulisi selkeämmin ja yksilöidymmin sisällyttää oppilaan oma materiaalin tuottaminen ja siihen tarvittavien taitojen hallitseminen. Tämä on nuorten mukaan hyvin tärkeää nykyistä työelämää ajatellen. Tässä kohtaa olisi hyvä tuoda esille myös erilaisissa yhteyksissä tehtävien aineistojen erilaisuus. Esimerkkinä mainittiin vaikkapa koulun tai koulun yhteistyötahojen nettisivuilla julkaistavat tekstit ja tuotokset sekä sosiaalisessa mediassa julkaistavat aineistot.

Nuoret neuvonantajat pitivät hyvin myönteisenä sitä, että tulevaisuuden laaja-alaiseen osaamisen on kiinnitetty myös mahdollisuus yhteistyöhön työelämän kanssa. Erityisen tärkeitä ovat luonnoksen maininnat koulutyöhön sisällytettävistä koulun sisäisistä työharjoitteluista ja vapaaehtoistoiminnasta. Tällainen oppiminen ja työskentely antaa eväitä työelämään ja tuntumaa erilaisiin ammatteihin. Lisäksi mm. vapaaehtoistyöhön liittyvien kokeilujen myötä oppilailla on mahdollisuus oppia toisten auttamista ja oivaltaa oma vastuunsa yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä.

Oppimisympäristöt -kohtaan tulisi nuorten mielestä lisätä maininta välitunneista niiden sosiaalisen ja aktivoivan merkityksen vuoksi. Myös kouluruokailun merkitystä tulisi korostaa enemmän, koska silläkin on sosiaalisuuden sekä käytöstapojen/tapakulttuurin oppimisen kautta tärkeä opetuksellinen merkitys etenkin kun perusopetuslain velvoittamana ruokailun pitää olla ohjattu. Lisäksi ruokailua varten pitäisi olla riittävä tila suhteutettuna ruokailijoiden määrään. Myös ruokailutilan akustiikkaan tulisi kiinnittää huomioita niin että melutaso pysyisi kohtuullisena.

Nuorten mukaan luonnoksen yhteistyö -kohdasta ei löydy mainintaa seurakunnista koulujen yhteistyötahona. Tätä ihmetellään, koska kouluissa kuitenkin järjestetään aamunavauksia tai juhlia, joissa on usein mukana lähiseurakunnista esimerkiksi pappi tai nuorisotyöntekijä. Lisäksi monet koulut tekevät vierailukäyntejä lähialueilla toimiviin seurakuntiin. Yhteistyöstä puhuttaessa luonnoksessa mainitaan myös, että kouluissa toimii oppilaiden osallisuutta vahvistava oppilaskunta. Eräs nuori totesi haluavansa ymmärtää asian niin, että oppilaskuntatoiminnan järjestäminen asetettaisiin pakolliseksi kouluissa. Tämä olisi nuoren mukaan "mahtava juttu".

Oppilaskuntien roolista ja vaikuttamismahdollisuuksista toivottiin kuitenkin enemmän konkretiaa. Nykyisellään moni oppilaskunta ei toimi mitenkään, koska oppilailla ja opettajilla ei ole tietoa, miten oppilaskuntaa voisi hyödyntää koulun arjessa.

Perusteluonnoksissa opetuksen ja oppilaan arviointia käsitellään monissa kohdin. Nuoret haluaisivat korostaa enemmän arvioinnin jatkuvuutta ja kokonaisvaltaisuutta, eikä vain niin, että oppilas saa palautetta ainoastaan kokeiden ja todistuksen numeroissa.

Yleisenä huomiona todettiin, että opetussuunnitelman perusteet on melko haastavaa luettavaa, vaikka sisällöt ovatkin melko kattavia. Kokonaisuuteen toivottiin jonkin verran enemmän konkretiaa, jotta teksti antaisi hieman selkeämpiä rajoja opetuksen järjestäjälle.

Perusteluonnoksissa korostetaan useissa kohdin (mm. oppimiskäsitys, kasvua ja oppimista tukeva toimintakulttuuri sekä oppimisympäristöt) oppijan aktiivista roolia, vuorovaikutusta kouluyhteisössä ja sen ulkopuolella yhteistyötahojen kanssa, osallisuutta sekä erilaisia oppimisympäristöjä. Nämä painotukset ovat tärkeitä. Nykyinen ja tuleva työelämä edellyttää kykyä toimia monitasoisesti ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Myös yhteiskuntaan kiinnittymisen ja kansalaisena kasvamisen näkökulmasta näitä asioita on tarpeen painottaa opetuksessa.

Jyväskylässä 14.12.2012

Maria Kaisa Aula

Lapsiasiavaltuutettu

Jouko Laaksonen

Ylitarkastaja