Verkkouutinen 7.6.2012
Lapset määrittävät hyvää kotikuntaa erityisesti harrastusmahdollisuuksien, liikuntapalveluiden, koulun, kirjaston sekä terveyspalveluiden kautta. Myös turvalliseen kasvuympäristöön liittyvät asiat nousivat esille lapsiasiavaltuutetun toimiston kyselyssä Suomen Lasten Parlamentin jäsenille.
Lapsista on tärkeää, että oman kunnan keskeiset palvelut ovat lähellä ja helposti saavutettavissa. Hyvää kuntaa määritettäessä esille tuli myös se, että palvelut, kuten esimerkiksi koulu ja terveyskeskus, ovat omassa kunnassa.
Kysely tehtiin helmi-maaliskuussa 2012 Suomen Lasten Parlamentin jäsenille. Siihen vastasi noin 140 iältään 9-14-vuotiasta vastaajaa eri kokoisista kunnista eri puolelta Suomea. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, miltä kuntien palvelut näyttävät lasten näkökulmasta ja kuinka he kokevat voivansa vaikuttaa kotikuntansa asioihin.
Lapsilta kysyttiin kotikunnan hyviä puolia sekä kehittämistä vaativia asioita. Hyvän kotikunnan piirteinä korostuivat mahdollisuus harrastaa, elää turvallisessa asuinympäristössä, käydä koulua sekä saada lasten tärkeinä pitämät palvelut läheltä.
Parannettavaa joukkoliikenteessä, leikkipaikoissa ja kouluruoassa
Parannettavaa kotikunnassaan lapset näkevät joukkoliikenteessä, lasten leikkipaikoissa ja nuorten tiloissa, kouluruuassa sekä turvallisuuteen ja käyttäytymiseen liittyvissä asioissa.
Epäkohdat nykyisessä omassa kunnassa eivät kuitenkaan nousseet lasten vastauksissa niin vahvasti esille kuin asiat, jotka ovat hyvin. Tämän voi tulkita tarkoittavan, että kyselyyn osallistuneet lapset ovat olleet pääosin tyytyväisiä nykyiseen kotikuntaansa ja sen palveluihin.
Yksittäisistä palveluista lapset ovat pitäneet oman elämänsä kannalta tärkeimpinä koulua (71%), harrastusmahdollisuuksia (55%), liikuntapalveluita (50%), kirjastoa (49%) sekä terveyden- ja sairaanhoitoa (44%).
Kyselyillä ja tapahtumilla lisää vaikuttamismahdollisuuksia
Lapset ovat nähneet vaikuttamismahdollisuutensa omassa kunnassaan kaksijakoisina. Vastaajista 36% on kokenut voivan vaikuttaa kuntansa asioihin. Hieman suurempi osa, 42% on sen sijaan kokenut, ettei vaikuttamismahdollisuuksia juuri ole. Vaikuttamismahdollisuudet nähdään kuitenkin kohtuullisina, kunhan vain lapset pääsevät sanomaan mielipiteensä ja heitä kuunnellaan.
Keskeisinä vaikuttamiskanavina lapset ovat pitäneet lasten parlamentteja sekä koulussa toteutuvaa, erityisesti oppilaskunnissa tapahtuvaa vaikuttamista. Suurin osa vastaajista on katsonut lasten vaikuttamismahdollisuuksien paranevan sillä, että heidän mielipiteitään pyritään selvittämään aktiivisesti esimerkiksi kyselyiden ja tapahtumien järjestämisen avulla. Monet toivoivat muutosta myös aikuisten asenteisiin: lasten mielipiteitä pitäisi arvostaa paremmin.
"Jokaiseen paikkaan on lyhyt matka." Lasten mielestä hyvä kunta. Lapsiasiavaltuutetun ja Suomen Lasten Parlamentin kuntakyselyn tulosten raportti 7.6.2012
