Lapsille ruutuaika ei ole vapaa-ajan tärkein asia - lapsuudentutkimuksen metodologiset kysymykset esillä Lapsibarometrissa
Lapsiasiavaltuutetun toimiston Lapsibarometri 2018 -tutkimus julkaistaan keskiviikkona 21.11.2018. Tutkimuksessa vertailtiin kasvokkaista ja puhelinhaastattelua 6-vuotiaiden lasten vapaa-aikaa ja liikuntaa koskevan kokemustiedon keräämisen menetelminä. Tutkimus osoitti, että haastattelumenetelmällä on vaikutusta siihen, keitä valtakunnallisella tutkimuksella tavoitetaan. Kasvokkaisiin haastatteluihin osallistui lapsia, joiden huoltajat olivat huomattavasti puhelinhaastateltuihin verrattuna koulutetumpia ja paremmin toimeentulevia. Puhelinhaastatteluihin osallistui puolestaan selvästi enemmän lapsia, jotka asuvat harvaan asutulla seudulla tai maaseudulla. Kasvokkaisiin haastatteluihin osallistuneet olivat pääosin kaupungeista tai pienten paikkakuntien keskustoista.- Puhelinhaastatteluiden etuna voidaan tämän tutkimuksen perusteella pitää sitä, että vastaajajoukko ei ole yhtä valikoitunut kuin se on kasvokkaisissa haastatteluissa. Vastaajajoukkojen yksipuolistuminen on iso tutkimuseettinen ongelma, sillä se saattaa aiheuttaa tulosten vinoutumista ja jopa vääristymistä. Tätä tulisi pohtia laajemminkin valtakunnallisissa tutkimuksissa, sillä tutkittuun tietoon pitäisi pystyä luottamaan. Kyse on tieteellisen tutkimuksen uskottavuudesta, jonka merkitys korostuu etenkin nyt, kun päätöksenteon halutaan perustuvan tutkittuun tietoon, toteaa Lapsibarometri-julkaisun toimittanut Terhi Tuukkanen.
Lapsibarometrin mukaan haastattelumenetelmä vaikutti myös siihen, mitä ja miten lapset kertoivat kokemuksistaan. Kasvokkain lapset juttelivat huomattavasti runsassanaisemmin ja toivat esille enemmän myönteisiä kokemuksia kuin puhelimitse. ”En osaa sanoa” oli puolestaan tyypillisempi vastaus puhelimitse kuin kasvokkain. Johtopäätöksenä todetaan, että tutkimuksessa kokeiltuja haastattelumenetelmiä ei voida laittaa paremmuusjärjestykseen, vaan molemmissa on hyvät ja huonot puolensa.
- Lapsuudentutkimuksen tärkeä tehtävä on tuoda esille ja päätöksenteon tueksi lasten kokemustietoa. Keskeinen kysymys on, millä tavalla lapsilta kerätään kokemustietoa. Pienten lasten kokemustietoa kerätään usein laadullisella otteella ja pienillä otoksilla. Lapsia koskevan päätöksenteon tulee perustua lapsivaikutusten arviointiin ja sitä varten tarvitaan myös valtakunnallisesti kattavia aineistoja. Haluammekin haastaa tutkijoita keskustelemaan rakentavan kriittisesti lapsia koskevan tutkimuksen metodiikasta, kertoo lapsiasiavaltuutetun toimiston erikoistutkija Tuukkanen.
Tutkimus on jatkoa vuonna 2016 julkaistulle ensimmäiselle Lapsibarometrille, jonka teemana oli luottamus. Tämänkertaisessa Lapsibarometrissa tarkasteltiin lasten kokemustiedon keräämisen metodologisia kysymyksiä haastattelemalla kasvotusten ja puhelimitse 150 kuusivuotiasta lasta ja heidän huoltajaansa. Haastattelujen teemana oli vapaa-aika ja liikunta. Tutkimus osoitti, että lapsille tärkeimpiä asioita vapaa-ajalla ovat leikkiminen ja pelaaminen, kotona oleminen sekä herkuttelu. Kun lapsilta kysyttiin viikonlopun parhaista asioista, pieni vähemmistö vastanneista mainitsi television katselun (13 %) tai älylaitteiden käytön (12 %).
- Lapsibarometri osoittaa, että vastoin monen aikuisen ennakko-oletuksia ruutuaika ei ole lapsille mieluisin asia vapaa-ajalla. Lapsille tärkeintä on yhdessä tekeminen ja oleminen. Myös ruoan merkitys lapsille korostuu edellisen Lapsibarometrin tapaan. Tutkimus haastaa jokaista vanhempaa pohtimaan, mistä lapsen hyvä arki koostuu. Meidän aikuisten kannattaa tunnistaa, miten vähäisesti lapset itse kokevat ruutuajan tärkeänä. Olemmeko me aikuiset luoneet ruutuajan tärkeydestä jopa hieman harhaisen kuvan?, pohtii lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.
Lapsibarometri 2018: Lasten kokemustiedon keräämisen metodologisia kysymyksiä. Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2018:4. ISBN: 978-952-259-726-7, ISSN: 1798-4009.
Lisätietoa:
Terhi Tuukkanen
Erikoistutkija, lapsiasiavaltuutetun toimisto
sähköposti: [email protected], puhelin: 050 381 0904
