LAPSINÄKÖKULMA HUOMIOON SAIRAALOIDEN SUUNNITTELUSSA
Tiedote 29.9.2011
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula pitää tärkeänä, että sairaaloiden peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeiden suunnittelussa otetaan huomioon lasten ja nuorten oikeudet terveydenhuollon asiakkaina.
- Asiakaslähtöisyyttä korostava uusi terveydenhuoltolaki rohkaisee sairaaloita ottamaan vakavasti myös lapsipotilaiden palautteen. Lapsipotilaat toivovat vanhempien mahdollisuuksia yöpyä sairaalassa sekä ympäristön lapsiystävällisyyttä. Nämä on tärkeä ottaa huomioon sairaalarakentamisessa, hän muistuttaa.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto selvitti viime toukokuussa lasten ja nuorten kokemuksia terveydenhuollosta Suomessa Euroopan neuvoston pyynnöstä. Tuloksia hyödynnetään Euroopan neuvoston lapsiystävällisen terveydenhuollon linjauksiin, jotka on tarkoitus hyväksyä terveysministereiden kokouksessa Lissabonissa 29.-30.9.2011.
HYKS:n Lasten ja nuorten sairaalan sekä Keski-Suomen keskussairaalan lastenosaston kanssa toteutetun kyselyn perusteella lapsille on terveyspalveluissa tärkeää, että lääkärit ja hoitajat kuuntelevat heitä. Myös ymmärrettävän tiedon saaminen hoitotoimista ja sairaalassa olosta on tarpeen.
Muina lapsille tärkeinä asioina kyselyssä nousivat esiin ympäristön lapsiystävällisyys, mahdollisuus saada 'kodin makuista ruokaa' sekä ikätasoinen, riittävä tekeminen sairaalassa. Lapset kaipasivat myös osastolla ollessaan ohjelmaa, kuten sairaalaklovnin vierailuja.
Tärkein kehittämiskohde lasten kannalta oli vanhempien mahdollisuus yöpyä sairaalassa. Kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista 35 prosenttia ilmoitti, että vanhemmat olivat olleet yötä mukana sairaalassa. Niistä lapsista, joiden vanhemmat eivät olleet yöpyneet sairaalassa, 41 prosenttia olisi toivonut sitä. Neljä viidestä alle 10-vuotiaasta lapsesta, joiden vanhemmat eivät olleet yötä sairaalassa, olisi kuitenkin toivonut vanhemman läsnäoloa.
Lapsiasiavaltuutetun kyselyyn vastasi yhteensä 54 lasta ja nuorta, noin puolet kumpaakin sukupuolta. Alle 10-vuotiaita heistä oli 33 prosenttia, 10-12-vuotiaita 29 prosenttia, 13-15-vuotiaita 28 prosenttia ja 16-18-vuotiaita oli 10 prosenttia.
Suurin osa kyselyyn vastanneista lapsista (65%)ilmoitti saaneensa hoidostaan haluamaansa tietoa. Selkeä enemmistö vastanneista (78%) arvioi ymmärtäneensä heille annetut tiedot. Lapsista 89 prosenttia oli lisäksi kokenut terveydenhuollon ammattilaisten puhuneen hoitotilanteessa suoraan myös heille eikä yksinomaan mukana olleelle aikuiselle.
Kyselyn lapsiasiavaltuutetun toimistolle toteuttanut Kirsi Pollari toteaa, ettei yksin tästä pienimuotoisesta Suomen kyselystä voi tehdä yleisiä johtopäätöksiä tai laajempia tulkintoja. Kysely kuitenkin herättää pohtimaan lapsen ja nuoren asemaa oman hoitonsa arvioijana sekä itsenäisenä palautteen antajana.
- Lasten omien kokemusten esille tuominen on oleellisen tärkeää, sillä aikuisten käsitykset hoidon hyvästä laadusta voivat poiketa lasten omista mielipiteistä, Kirsi Pollari sanoo.
Terveydenhuollon kehittäminen lapsiystävällisempään suuntaan edellyttää, että lapset voivat itse oman asiansa tuntijoina näkemyksillään ja kokemuksillaan osallistua kehittämistyöhön.
- Lapsen tarpeet ja hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti huomioiva hoito tuottaa myös parempia tuloksia, Kirsi Pollari muistuttaa.
Lisätietoa
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula
+358 9 160 73985
+358 50 530 9697 [email protected]
YTM, TtM Kirsi Pollari,
+358 40 511 9715
[email protected]
