LAPSINÄKÖKULMAN HUOMIOIMINEN KULUTTAJAPOLIITTISESSA OHJELMASSA
Lapsiasiavaltuutetun aloite kauppa- ja teollisuusministeriölle 12.10.2007: Lapsinäkökulman huomioiminen kuluttajapoliittisessa ohjelmassa
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Asia: Lapsinäkökulman huomioiminen kuluttajapoliittisessa ohjelmassa
Hallitusohjelman mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa hallituksen uuden kuluttajapoliittisen ohjelman valmistelusta. Ohjelman on arvioitu tulevan valtioneuvoston käsittelyyn vuoden 2008 alussa.
Esitän, että uudessa kuluttajapoliittisessa ohjelmassa arvioidaan lasten ja nuorten asemaa kuluttajana sekä toimenpiteitä lapsen oikeuksien turvaamiseksi mainonnan, markkinoinnin ja kuluttamisen alalla.
Perusteluni ovat seuraavat:
Opetusministeriön johdolla on valmisteltu valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittista kehittämisohjelmaa. Valmistelussa on ollut mukana myös KTM:n edustus. Tämän ohjelman on tarkoitus tulla valtioneuvoston käsittelyyn loppuvuodesta. Ohjelmaluonnoksessa on kiinnitetty huomiota mm. media- ja kuluttajakasvatuksen tarpeisiin. Tämä on myönteistä.
Kuitenkin ottaen huomioon edellä mainitut kehityskulut, on tärkeää ja tarpeellista, että lasten asemaa kuluttajana ja hallituksen toimia lasten oikeuksien varmistamiseksi käsitellään tarkemmin ja konkretisoidaan kauppa- ja teollisuusministeriön valmistelussa olevassa kuluttajapoliittisessa ohjelmassa.
Jyväskylässä 12.10.2007
Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu
Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen
Asia: Lapsinäkökulman huomioiminen kuluttajapoliittisessa ohjelmassa
Hallitusohjelman mukaisesti kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa hallituksen uuden kuluttajapoliittisen ohjelman valmistelusta. Ohjelman on arvioitu tulevan valtioneuvoston käsittelyyn vuoden 2008 alussa.
Esitän, että uudessa kuluttajapoliittisessa ohjelmassa arvioidaan lasten ja nuorten asemaa kuluttajana sekä toimenpiteitä lapsen oikeuksien turvaamiseksi mainonnan, markkinoinnin ja kuluttamisen alalla.
Perusteluni ovat seuraavat:
- Lapset ja nuoret ovat elinkeinoelämälle ja markkinoijille lisääntyvässä määrin kiinnostava kohderyhmä. Tämä näkyy etenkin siinä, että mainontaa entistä enemmän kohdennetaan käytännössä lapsille. Lapset ovat aikuisia alttiimpia mainonnan vaikutuksille. Lapsilla on yleisen vaurastumisen myötä enenevässä määrin ns. omaa rahaa käytettävissään. Mainostajat arvioivat lasten vaikuttavan merkittävästi perheiden kulutuspäätöksiin. Samalla mainonnan muodot muuttuvat niin, että sen tunnistettavuus voi heikentyä (tuotesijoittelu, viihteen ja mainonnan yhdistäminen).
- Alaikäisillä on oikeus myös kuluttajapolitiikan alalla erityiseen suojeluun. On tärkeää, että lasten ja nuorten iän ja kehitystason tuomat erityispiirteet huomioidaan alan sääntelyssä. Sääntelyn tulee tukea vanhempien oikeutta ja velvollisuutta toimia täysipainoisesti lastensa kasvattajina. Vanhempien roolin sivuuttava markkinointi on tältä kannalta ongelmallista. Samalla on myös tärkeä tukea lasten ja nuorten omaa harkintakykyä ja medialukutaitoa, mihin liittyy kyky erottaa kaupallista ja ei-kaupallista viestintää toisistaan (kuluttajakasvatus, mediakasvatus).
- Kansainvälisesti eniten keskustelua on aiheuttanut lapsiin vetoava elintarvikemarkkinointi ja sen vaikutukset lasten terveyteen. Eräissä maissa (Iso-Britannia, Yhdysvallat) lisääntyvä ns. roskaruuan markkinointi lapsille on aikaansaanut viime vuosina myös mainonnan rajoituksia. Suomessa Kuluttajavirasto ja Kansanterveyslaitos ovat laatineet pelisäännöistä Lapset ja elintarvikkeiden markkinointi -suosituksen. Suomessakin tulee arvioida ovatko suositukset ja alan itsesäätely riittävä keino lasten terveyden suojelemiseksi.
- Uusi teknologia tuo uudenlaisia mainonnan ja markkinoinnin sekä kaupankäynnin välineitä. Lapset ja nuoret osaavat usein käyttää aikuisia paremmin uusia välineitä. Alaikäisillä on kuitenkin aikuisia rajoitetummat mahdollisuudet tehdä taloudellisia sitoumuksia. He voivat lain mukaan ostaa vain hinnaltaan kohtuullisia ja tavanomaisia tuotteita eli ns. taskurahaostoksia. Alaikäisen ei pitäisi voida ostaa velaksi (vrt. esim. tekstiviestillä maksettavat palvelut). Silti edelleenkään ei ole teknisiä mahdollisuuksia varmistua siitä onko matkapuhelimen tai internetin välityksellä kauppaa/sopimusta tekevä henkilö täysi-ikäinen vai ei.
- Mainonta ulko- ja julkisissa tiloissa on lisääntynyt. Alaikäisten ei kuitenkaan pitäisi kohdata mainoksia, joissa on esimerkiksi heidän ikä- ja kehitystasoonsa sopimattomia seksuaalisia ärsykkeitä tai pelottavaa sisältöä.
- Kulutusluottojen tarjonta sekä uudet tavat tehdä sopimuksia ovat lisääntyneet voimakkaasti. Lasten ja nuorten tulee saada koulujen kuluttajakasvatuksen kautta tietoa ja taitoa toimia luottoyhteiskunnassa. Samoin elinkeinoelämältä on tarpeen edellyttää vastuullisen luotonannon periaatteita.
Opetusministeriön johdolla on valmisteltu valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittista kehittämisohjelmaa. Valmistelussa on ollut mukana myös KTM:n edustus. Tämän ohjelman on tarkoitus tulla valtioneuvoston käsittelyyn loppuvuodesta. Ohjelmaluonnoksessa on kiinnitetty huomiota mm. media- ja kuluttajakasvatuksen tarpeisiin. Tämä on myönteistä.
Kuitenkin ottaen huomioon edellä mainitut kehityskulut, on tärkeää ja tarpeellista, että lasten asemaa kuluttajana ja hallituksen toimia lasten oikeuksien varmistamiseksi käsitellään tarkemmin ja konkretisoidaan kauppa- ja teollisuusministeriön valmistelussa olevassa kuluttajapoliittisessa ohjelmassa.
Jyväskylässä 12.10.2007
Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu
