"Lapsivaikutusten arviointi on edelleen lapsenkengissä", toteaa lapsiasiavaltuutettu
Tiedote 18.5.2020
Tuoreessa vuosikirjassaan lapsiasiavaltuutettu toteaa, ettei päätösten lapsivaikutuksia arvioida riittävästi. Kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa tulee ensisijaisesti huomioida lapsen etu, joka muodostuu eri oikeuksien tasapainosta. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tämän punninnan tulee pohjautua lapsivaikutusten arviointiin.
Kuluva kevät on ollut nopeiden päätösten aikaa. Vaikka kevään tilanne on ollut poikkeuksellinen, päätösten lapsivaikutusten arvioinnin niukkuus on tuttu ilmiö. ”Lapsivaikutusten arviointi on edelleen lapsenkengissä”, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toteaa. Lapsivaikutusten arviointien puutteellisuudesta ovat toistuvasti muistuttaneet myös lapsi- ja perhejärjestöt sekä lainsäädännön arviointineuvosto.
Miksi arviointia täytyy tehdä?
Lapsiasiavaltuutetun havainnot ja muualla tehdyt tutkimukset osoittavat, että lapsivaikutusten arviointia ei toteuteta johdonmukaisesti lainvalmistelussa tai yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Usein arviointi jätetään kokonaan tekemättä tai se tehdään ylimalkaisesti.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsen etu otetaan huomioon yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Lapset on huomioitava, koska he ovat muita väestöryhmiä heikommassa asemassa. Päätöksillä saattaa olla lapsiin vaikutuksia, joita ei osata edes ajatella. ”Ymmärretäänkö, miten valtava merkitys esimerkiksi kaavoituksella tai joukkoliikenteellä on lasten arkeen?”, Pekkarinen pohtii.
Katse hallitusohjelmaan
Lapsiasiavaltuutetun tuoreessa vuosikirjassa tarkastellaan lapsen oikeuksia ja elinoloja Suomessa ennen koronakriisiä. Samalla arvioidaan Sanna Marinin hallitusohjelman linjauksia. Vuosikirja on erityisen ajankohtainen nyt, kun hallitusohjelmaa joudutaan katsomaan uusin silmin.
”Vuosikirjassa osoitetaan kohtia, jotka ovat lapsen oikeuksien kannalta polttavia”, lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen toteaa. ”Hallitusohjelmassa sitouduttiin ihmisvaikutusten arviointiin sekä ihmisoikeuksia edistävään yhteiskuntapolitiikkaan. Tämä sitoumus on nyt aiempaakin tärkeämpi, sillä odotettavissa on vaikeita päätöksiä”, hän muistuttaa.
Lapsiasiavaltuutettu laatii valtioneuvostolle vuosittain toimintakertomuksen eli vuosikirjan, johon sisältyy arvio lapsen oikeuksien toteutumisesta, lasten hyvinvoinnin ja elinolojen kehityksestä sekä lainsäädännössä havaituista puutteista.
Lapsiasiavaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävänä on edistää Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen (SopS 59 ja 60/1991) toimeenpanoa Suomessa. Sopimus on Suomessa saatettu voimaan lailla.
Lapsiasiavaltuutetun Vuosikirja julkaistaan 18.5.2020. Tutustu teokseen:
