LAPSUUS VOI MÄÄRITTÄÄ KOKO LOPPUELÄMÄN
Verkkouutinen 7.2.2012
Lapsiasiavaltuutetun toimiston suunnittelija Senni Arponen löysi oman tutkijan laatunsa ja lapsiasiat tutkimuskohteena sosiaalityön opintojen loppuvaiheessa.
– Alkoi kiinnostaa, miten lapsuuden kokemukset voivat rajoittaa tai tukea elämää myöhemmin ja määrittää koko loppuelämän, hän kertoo.
Alkuvuoden Senni on hoitanut lapsiasiavaltuutetun toimistossa lasten osallistumisesta vastaavan ylitarkastaja Johanna Kiilin tehtäviä. Tämä oli toiminut myös Sennin kandidaatintyön ohjaajana Jyväskylän yliopistossa.
Johanna Kiilin yliopistolle jättämä ilmoitus herätti Sennin huomion viime vuonna, kun lapsiasiavaltuutetun toimisto haki korkeakouluharjoittelijaa juuri hänelle sopiviin tehtäviin.
– Tarjolla oli harvinainen tilaisuus hankkia tutkijalle ja kehittäjälle hyvää työkokemusta. Olen tyyppinä enemmänkin pohdiskeleva tarkkailija kuin käytännön sosiaalityöntekijä, Senni arvioi.
Yhteyksiä lapsiin ja nuoriin
Lapsiasiavaltuutetun toimistossa Sennin päävastuualueena on lasten osallistuminen. Hän pitää yllä tärkeitä käytännön yhteyksiä lapsiin ja nuoriin ja lapsiasiavaltuutetun nuorten neuvonantajien ryhmään.– Nuoret ovat innokkaasti ovat mukana, mutta myös koulunkäynti vaatii heiltä paljon. Me olemme täällä kiitollisia siitä, mitä he tekevät, hän kertoo.
Harjoittelijana Senni sai tehdäkseen mm. kartoituksen lapsille ja nuorille suunnatuista apua, tukea ja tietoa tarjoavista verkkosivuista .
– Meillä on monta rautaa tulessa. Täällä tartutaan aktiivisesti yhteistyömahdollisuuksiin ja ollaan hyvin omistautuneita asialle. Kaikilla on kova motivaatio toimia toimiston päätehtävän mukaisesti eli edistää lapsen oikeuksia, hän sanoo.
Tekeillä raportti lasten mielipiteistä kasvatuksesta
Parhaillaan Senni laatii raporttia lasten mielipiteistä kasvatuksesta ja lapsen oikeuksista. Aineisto koottiin viime syksynä Suomen Lasten Parlamentin täysistunnossa Tampereella. Hänen tehtävälistallaan on myös Apua moneen ongelmaan -osion jatkokehittäminen lapsiasiavaltuutetun Lasten sivuille.– Lisäksi vastaan joidenkin julkaisujen selkokielistämisestä lasten käyttöön ja hoidan Sisu-kissan kiertuetta. Nyt se on kertomassa lapsen oikeuksista kummiluokassamme Jokelan koululla Jyväskylän Palokassa, hän mainitsee.
Lasten mielipiteiden kokoaminen ja välittäminen päättäjille kuuluu lapsiasiavaltuutetun toimiston keskeisiin tehtäviin. Miten lasten mielipiteen saa esille?
– Meillä on tähän toimivia keinoja. Mitä pienemmistä lapsista on kysymys, sitä tärkeämpää on miettiä menetelmiä. Olennaista on välttää johdattelua, Senni toteaa.
Osallistuvakin lapsi tarvitsee aikuista
Senni pitää tärkeänä, että lapset nähdään oman elämänsä aktiivisina toimijoina. Silti on muistettava myös aikuisen rooli.– Lapsikaan ei saa olla ainoa toimija omassa elämässään, vaan aikuisella on aina päävastuu lapsesta, hän korostaa.
– Nuoruus tuntuu leviävän joka suuntaan ikäasteikolla, sekä ylös- että alaspäin. Lapsuus ikään kuin häviää matkalla. Vielä 1990-luvulla lapsi sai olla lapsi pitempään. Nyt lapsillekin tarjotaan trendivaatteita, ja heillä on samat ihailun kohteet kuin nuorilla.
Tutkijaa askarruttaa myös medioituminen: monet tärkeät asiat siirtyvät mediaan, jonka välineet ovat myös lasten ulottuvilla.
– Kun esimerkiksi netti on puhelimessa, vanhemmat eivät pysty valvomaan, millä sivuilla lapsi liikkuu. Yhä suurempi osa lasten elämästä katoaa aikuisten valvonnasta, hän huomauttaa.
Keväällä takaisin graduntekoon
Sijaisuutensa jälkeen Senni palaa kotiseudulleen Kotkaan viimeistelemään graduaan sosiaalityön julkisuuskuvasta. Tulevaisuudeltaan hän toivoo tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvää asiantuntijatyötä, mieluiten Kaakkois-Suomesta.– Perheeni on siellä, vanhemmat ja kihlattu. Kun välimatkaa on 250 km, menee iltaisin pari tuntia puhelimessa, hän naurahtaa.
