LAPSUUTEEN JA NUORUUTEEN PITÄÄ PANOSTAA
Lapsuudella ja nuoruudella on iso merkitys loppuelämän kannalta. Ne ovat tärkeitä vaiheita, joihin pitäisi olla resursseja panostaa ja kehittää hyvinvointia, sanoo Hanna Ikonen. Sosiologian pääaineopiskelija Joensuusta on työskennellyt kolme kuukautta korkeakouluharjoittelijana lapsiasiavaltuutetun toimistossa.
Pestin päättyessä keskikesällä Hanna viimeistelee gradunsa lasten yksinäisyydestä.
- Olen opiskellut psykologiaa ja nuorisotutkimusta, ja sitä kautta lapsuus ja nuoruus elämänvaiheena kiinnostaa paljon. Toivon että tulevaisuudessakin työllistyisin niin että voisin edistää lasten ja nuorten hyvinvointia, Hanna sanoo.
Parempi yrittää vaikuttaa kuin vain päivitellä
Halu vaikuttaa asioihin eikä vain päivitellä niitä tulee hänen mukaansa kotoa. Samasta syystä kiinnosti tilaisuus harjoitteluun lapsiasiavaltuutetun toimistossa. Hanna kiittelee työn hyvinkin vastanneen koulutusta ja omia kiinnostuksen kohteita.
- Teoriatieto opinnoista on aika yksityiskohtaista, mutta täällä oppinut hahmottamaan laajempaa kokonaisuutta, mihin yksityiskohdat asettuvat.
Toimenkuva on ollut monipuolinen, verkkopalvelun valmistelusta pienimuotoiseen kyselytutkimukseen, kansalaisyhteydenottojen vastausten valmisteluun ja toimistotöihin.
- Olen koonnut aineistoa lapsiasiavaltuutetun Lasten sivuille uuteen Apua moneen ongelmaan -osioon. Sivuston on katettava todella monta lapsen elämän aluetta kuten harrastukset, koulu, perhe, lastensuojelu ja turvallisuuskysymykset. Sen pitäisi valmistua vielä tänä vuonna, Hanna mainitsee.
Aikuisten rohkaistava nuoria pitämään puolensa
Hanna teki myös yhteenvedon kyselystä koululaisten Toukofest-tapahtumasta Jyväskylässä. Kyselyllä koottiin tietoa siitä, miten kouluikäiset tuntevat ja osaavat käyttää oikeusturvakeinoja.
- Aineistossa yllätti, että lapset itse arvioivat tietävänsä keinot millä tavalla voivat puuttua tilanteisiin, joissa kokevat tulleensa kohdelluiksi väärin tai epäreilusti. Aikuisten tukea ja rohkaisua kuitenkin kaivattiin, Hanna kuvailee.
Tiivis kysely ei antanut vastausta siihen, miten hyvin lapset todella tuntevat oikeusturvakeinoja, jotka vielä monelle aikuisellekin ovat tuntemattomia.
- Silti lasten antamilla vastauksilla on arvoa. Ne antavat suuntaviivoja ja mahdollistaisivat myös tarkemman kysymyksenasettelun, jos haluaisi syventää tutkimusta tästä aiheesta, Hanna painottaa.
Hannaa myös ilahdutti lasten innokkuus vastata kyselyyn. Hän arvelee, että lapsiasiavaltuutetun toiminnan tunnettuus on vaikuttanut vastausaktiivisuuteen, sillä toimistolla on ollut kävijöitä osallistava esittelypiste tapahtumassa useana vuonna aiemminkin.
'Nuorten ittensä' ääni kuuluviin
Hanna on innostunut myös lapsiasiavaltuutetun Nuorten neuvonantajaryhmän toiminnasta, jota hän on pari kertaa päässyt läheltä seuraamaan.
- Minusta on hienoa, että nuoret on otettu osaksi tätä työskentelytapaa. On todella tärkeää, että 'nuorten ittensä' ääni tulee kuuluviin.
Kansalaisyhteydenottojen vastausten valmistelussa Hanna yllättyi yhteydenottojen suuresta määrästä. Ne ovat auttaneet hahmottamaan, miten monenlaisia asioita toimistossa käsitellään ja miten monet lasten ja nuorten asiat kaipaavat kehittämistä.
- Vaikka Suomessa monet asiat ovat hyvin, paljon on myös kehittämistä. Esimerkiksi nuorten syrjäytyminen on asia, mihin pitäisi pystyä paremmin puuttumaan. Tarvitaan parempia tukirakenteita ja mahdollisuuksia auttaa nuoria henkilökohtaisesti ja riittävän ajoissa, Hanna pohtii.
Yhteydenotoissa ovat olleet pinnalla paitsi lastensuojeluun liittyvät kysymykset, myös harrastuksiin liittyvät tilanteet, joissa lapsi on kokenut, ettei tule kohdelluksi oikeudenmukaisesti.
- Harrastuksissa keinot puuttumiseen ovat aika vähäiset, Hanna huomauttaa.
Omista harrastuksistaan Hanna kertoo sen verran, että luonnossa liikkuminen on hänelle tärkeää.
- Harrastan koiran kanssa ja tykätään vaeltaa paljon. Pittää päästä mehtään kävelemään ja retkeilemään, hän kiteyttää hyväntuulisesti kotiseutunsa murteella.
