LASTEN JA NUORTEN KOKEMUSTIETO HYÖTYKÄYTTÖÖN
Verkkouutinen 20.3.2012
Lapsiasiavaltuutetun perustehtävä on edistää lapsen oikeuksia yleisellä yhteiskunnallisella tasolla. Kenttä on laaja ja työ vaatii jatkuvaa mielipidevaikuttamista ja aloitteellisuutta usein yhteistyössä muiden lapsen etua ajavien kanssa.
– Tavoitteena on hyvä lapsuus kaikille: enemmän leikkiä ja aikuisen läsnäoloa, vähemmän suorittamista ja yksinäisyyttä, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula tiivistää.
Verkostoituminen ja selkeät painopisteet toiminnassa auttavat pientä toimistoa saamaan voimavaroista paljon irti. Toimintasuunnitelman 2012 kantavat teemat ovat kokemustiedon hyödyntäminen, oikeusturvan vahvistaminen ja ihmisoikeuskasvatuksen edistäminen.
Painopisteenä lasten oikeusturvan parantaminen
– Haluamme rohkaista aikuisia hyötymään lasten ja nuorten kokemustiedosta ja parantaa lasten ja nuorten oikeusturvaa, Maria Kaisa Aula sanoo.
– Aikuisten pitää parantaa toimintatapaansa ja olla tiiviimmin vuorovaikutuksessa lasten kanssa, altistua oppimaan heidän kokemuksistaan eri palveluista.
Monella viranomaisella on paljon parannettavaa esimerkiksi tiedottamisessa lapsille ja nuorille tarkoitetusta palveluista ymmärrettävällä tavalla. Lapsiasiavaltuutetun kartoitus lapsille ja nuorille tarkoitetuista verkkosivuista osoitti monen tahon tyystin unohtaneen lapset ja nuoret sidosryhmänä.
Lisää ymmärrystä lapsen ihmisoikeuksista
Vuoden kolmas iso teema on ihmisoikeuskasvatuksen edistäminen. Sitä tukee Euroopan neuvoston Compasito-opas, joka on vastikään saatu käännettyä suomeksi. Lapsiasiavaltuutetun toimiston roolina on verkostoida eri tahoja hyödyntämään opasta ja viemään ihmisoikeuskasvatusta käytännössä eteenpäin.
– Opas antaa tietoa ja pohdittavaa ihmisoikeuskasvatuksen perusteista ja neuvoo käytännössä hyviksi havaittuja toiminnallisia menetelmiä sovellettavaksi lasten kanssa. Se antaa edellytykset edistää tietoutta lapsen ihmisoikeuksista niin järjestöjen toiminnassa kuin seurakunnissa, kouluissa ja kuntien nuorisotyössä, Maria Kaisa Aula arvioi.
YK:n lapsen oikeuksien komitea suositti Suomelle myös ihmisoikeuskasvatuksen edistämistä ja kehotti vahvistamaan lasten kanssa toimivien tietämystä lapsen oikeuksista.
– Tässä tehdään yhteistyötä THL:n kanssa ja ollaan aktiivisia ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen suuntaan, jotta saataisiin ammattilaisten kouluttajat havahtumaan tähän tarpeeseen, Maria Kaisa Aula kertoo.
Lapsinäkökulmaa vaaleihin ja kuntauudistukseen
Lapsiasiavaltuutetun toimistolla on ollut perinteenä tehdä selvityksiä lasten ja nuorten omista näkökulmista. Tänä vuonna toimiston laajin julkaisu koskee kuurojen ja huonokuuloisten lasten arjen kokemuksista. Toiseksi teemaksi julkaisuissa nousee lasten näkökulma kotikuntaansa.
– Kuntavaalien lähestyessä haluamme myös muistuttaa nykyisiä ja tulevia kuntapäättäjiä, että lapset ja nuoret ovat myös kuntalaisia, Maria Kaisa Aula toteaa.
Vaalivaikuttamista varten kerätään Suomen Lasten Parlamentin jäseniltä näkemyksiä, mitä he pitävät tärkeimpinä asioina kotikunnassaan.
Vaikuttamistyössä tärkeänä seurattavana on kuntauudistus. Tätä varten on perustettu oma jaostonsa myös lapsiasianeuvottelukuntaan.
– Sen työn tukena on joulukuinen linjaus, jonka johtava ajatus on kehittää kunnan toimintaa monialaisesti ja puhua hallinnonalat ylittävän palvelutuotannon puolesta. Olennaista lasten ja perheiden kannalta on lähipalveluiden saatavuus ja niiden nykyistä yhdenvertaisempi laatu, Maria Kaisa Aula huomauttaa.
Lastensuojelun laatu vahvasti esillä
Myös YK:n lapsen oikeuksien komitean suosituksissa Suomelle korostuu perhepalveluiden laadun vaatimus valtiolle. Ehkäiseviä palveluita on vahvistettava.
– Sitä tehdään tämän kuntavaikuttamisenkin kautta. Lastensuojelun laatu on vahvasti esillä ja siihen tuodaan lasten ja nuorten omaa näkökulmaa syksyllä, kun julkaistaan Uskomme sinuun, uskon sinäkin -kiertueen raportti.
Lapsiasiavaltuutetun toimisto on yhdessä THL:n, Pesäpuu ry:n ja Lastensuojelun Keskusliiton kanssa tavannut USUS-kiertueella 120 lasta ja nuorta, jotka ovat sijoitettuina kodin ulkopuolelle. Heiltä on kerätty näkemyksiä näiden palvelujen kehittämiseksi.
Komitean konkreettinen suositus liittyi lasten ja nuorten koulutyytymättömyyden syiden selvittämiseen, mistä äskettäin tehtiin aloite opetus- ja kulttuuriministeriölle.
Suomalaisten lasten oppimistulokset ovat erinomaiset mutta lapset eivät kyselyiden mukaan pidä koulusta yhtä paljon kuin monen muun maan lapset.
– Seuraamme asian etenemistä. Aikuisten on tärkeä ottaa todesta lasten koulukokemukset, Maria Kaisa Aula pohtii.
