LASTEN OSALLISUUS EI OLE PELKKÄÄ MIELIPITEIDEN SELVITTÄMISTÄ
Tiedote 9/2009 (06.03.2009)
Lasten oikeus osallisuuteen on yksi tärkeimpiä lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteista. Sen toteuttamiseen ei kuitenkaan riitä pelkästään lasten mielipiteiden selvittäminen. Pienten lasten osallisuus merkitsee, että lapsella on mahdollisuus tulla kuulluksi jokapäiväisissä askareissa ja leikeissä. Olennaista on, että lapsi kokee olevansa oman yhteisönsä, esimerkiksi päiväkotiryhmänsä hyväksytty ja tärkeä jäsen.
Lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa pohdittiin ulkoasiainministeriön, lapsiasiavaltuutetun ja Lastensuojelun Keskusliiton järjestämässä seminaarissa torstaina 5.3. Säätytalolla Helsingissä.
Osallisuus on yhdessä elämiseen liittyvä kokemus, korosti ylitarkastaja Elina Nivala lapsiasiavaltuutetun toimistosta. Siihen kuuluvat myös lasten keskinäiset vuorovaikutussuhteet sekä toimiminen vertaisryhmissä.
– Osallisuuden perustana on, että lapsi kokee olevansa turvassa sekä tulevansa kohdatuksi ja että hänen tarpeensa tulevat tyydytetyiksi. Tämän lisäksi lapsella tulee olla mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa yhteisönsä elämään.
Lapsi täytyy nähdä kokonaisvaltaisesti.
– Ei riitä, että järjestetään ”osallistumistemppuja”, yksittäisiä kyselyjä tai vaikuttamispelejä. Kyse on koko toimintakulttuurista ja sen muutoksista.
Kansainvälisessä keskustelussa lapsen oikeuksien sopimuksen kolme linjausta, eli oikeus suojeluun, voimavaroihin ja osallistumiseen, nähdään aikaisempaa selkeämmin toisiinsa nivoutuvina ja yhtä tärkeinä oikeuksina.
– Osallisuuden edellytyksenä on niiden kaikkien toteutuminen, Nivala kertoi.
Päiväkodin arki näkyväksi
Käytännössä lapsen osallisuutta voidaan edistää luomalla rakenteita, joiden kautta lasten ääni tulee esille. Koska lapselle ominaisin toimintatapa on leikki, on sen havainnointi ja dokumentointi hyvä väline.
– Pelkästään leikkien systemaattinen havainnointi tuo esille asioita, jotka muuten suuressa ryhmässä voisivat jäädä huomiotta, kertoi lastentarhanopettaja Jerkka Laakkonen, Helsingin päiväkoti Sinivuoresta.
– Keskittyessämme havainnoimaan lasten leikkiä, saamme hienoja ideoita mitä lasten kanssa voi tehdä. Kun ideat tulevat lapsilta itseltään, ovat he jo valmiiksi motivoituneita toimintaan.
Päiväkotiarjen dokumentoinnin kautta lasten arkea saadaan myös näkyväksi.
– Digitaalisen dokumentaation kautta saamme välitettyä tietoa lasten arjesta heidän vanhemmilleen. Pienten lasten voi olla vaikeaa ilmaista itseään keskustelemalla. Kuvien kautta se on helpompaa. Näin lapsen ääni kuuluu paremmin myös kotona. Kuvien kautta välittyy myös tietoa niistä asioista mitä lasten kanssa teemme, Laakkonen kertoi.
Myös lainsäädännön tulee tukea osallisuutta
Varhaiskasvatuslainsäädäntöä uudistettaessa osallisuutta tulisi edistää turvaamalla rakenteet esimerkiksi lasten osallisuutta, lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa, varhaiskasvatuksen perusteita, henkilöstömitoitusta sekä kodin ja päivähoidon henkilöstön kasvatuskumppanuutta koskevien säädösten välityksellä.
– Tällä hetkellä käytäntöön on juurtunut hyvin kasvatuskumppanuus vanhempien ja päiväkotien henkilökunnan välillä, kertoi sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Tarja Kahiluoto.
Suomi on raportoinut lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumisesta YK:n lapsen oikeuksien komitealle määräajoin. Viimeisin raportti annettiin syksyllä 2008. Ulkoasiainministeriön lainsäädäntösihteeri Satu Kaskisen mukaan raporteissa on nähtävissä, että lapsen osallisuus nähdään lakiin perustuvana velvollisuutena kuulla lasta erilaisissa prosesseissa.
– Myönteistä kehitystä on tapahtunut ja lasten mahdollisuutta osallistua on edistetty, Kaskinen totesi.
Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö (sij.)
Hanna-Mari Savolainen
puh. 044 329 0029
hanna-mari.savolainen (at) lskl.fi
