Lapsiasiavaltuutetun lausunto 23.10.2007

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaosto
TAE 2008
-    lastensuojelulain toimeenpano kuntatasolla
-    muita STM:n talousarvion lapsiasioita
-    lapsiasiavaltuutetun henkilöstövoimavarat

1. Uuden lastensuojelulain täytäntöönpano ja kuntien mahdollisuudet selviytyä velvoitteista

Taustaa

Uuden lastensuojelulain täytäntöönpanoon liittyviä konkreettisia STM:n toimenpiteitä ovat olleet 7 miljoonan lisäys kuntien valtionosuuksiin TAE:ssa sekä syksyn aikana lähetetty kirje kuntien velvoitteiden muutoksista, n. 2800 osanottajaa tavoittava lakikoulutuskierros läänien kanssa sekä lastensuojelun käsikirjan julkaiseminen Sosiaaliportti-verkkopalvelussa. Lisäksi ns. Paras-hankkeeseen liittyen STM ja kuntaliitto ovat katsoneet lastensuojelun sellaiseksi erityisosaamista edellyttäväksi tehtäväksi, joka vaatii toimiakseen riittävän laajan väestöpohjan.

Arvioin täytäntöönpanon tilannetta kunnissa käyttäen hyväksi eräiltä lääninhallituksilta, STM:stä saatua tietoa sekä Talentia -ammattijärjestön 20 suurimmalle kunnalle tekemää kyselyä.

Täytäntöönpanon kannalta keskeiset kuntien uudet velvoitteet

Lastensuojelulain täytäntöön panossa tärkeimmät asiat kuntien täytäntöönpanon kannalta ovat
  1. ehkäisevän työn vahvistaminen sekä lastensuojelutyön suunnitelmallisuus eli kuntien tulee seurata lasten hyvinvointia sekä laatia talousarvioon sidottu suunnitelma    lasten suojelun järjestämisestä ja lasten hyvinvoinnin edistämisestä.
  2. lastensuojelun työprosesseihin säädetyt määräajat sekä velvoite nimetä lapselle kelpoisuuslain pätevyyden vastaava sosiaalityöntekijä
  3. moniammatillisuuden vahvistaminen nimeämällä asiantuntijaryhmä ja mahdollistamalla eri ammattialojen konsultaatiot
  4. terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin velvoite järjestää tukimus, hoito ja terapiapalvelut myös kiireellisenä
  5. kunnan tulee järjestää koulupsykologi ja koulukuraattoripalveluita
  6. lastensuojelulaitoksilta edellytetyt uudet henkilöstömitoitukset (3 vuoden määräaika)
  7. lapsen edunvalvojan määräminen
  8. eräiden rekisterien pitäminen (mm. lastensuojeluilmoitukset, kuntaan sijoitetut lapset)
Lainvalmistelun yhteydessä muutosten arvioitiin edellyttävän henkilstön määrän lisäämistä valtaosassa kuntia sekä koulutustason nostamista. Koko maan lastensuojeluun arvioitiin tarvittavan noin 155 avohuollon työntekijää. Kunnille koko lain toimeenpanosta aiheutuviksi kustannuksiksi arvioitiin noin 22 ME.  Pieniltä kunnilta toimeenpanon on arvioitiin edellyttävän seutukunnallista tai alueellista yhteistyötä.

Arvioita tilanteesta

Monessa suhteessa lastensuojelulain toimeenpanon valmistelu kuntatasolla näyttää olevan vielä hyvin aluillaan. Tilanteen arviointia vaikeuttaa samaan aikaan meneillään oleva kunta- ja palvelurakenteen uudistus. Paras-lainsäädännön mukaisissa selvityksissä noin 20 prosenttia kunnista on ilmoittanut osittavansa lastensuojelun erityispalvelutehtäviä uusille muodostettaville laajan väestöpohjan kuntayhtymille. Seutukunnallisten ja alueellisten yhteistyöratkaisujen tilanne vaihtelee suuresti eri puolilla maata.

On paljon alueita, joissa lastensuojelutoimintojen järjestäminen uusilla yhteistyöalueilla ei ole ollut vielä ollenkaan keskustelussa. Myös em. STM:n lakikoulutuskierroksella on yhtenä tavoitteena kannustaa kuntia miettimään kuntayhteistyötä lastensuojeluasioissa.

Lastensuojelun erityisosaamisen varmistamisen lisäksi myös lain edellyttämä moniammatillinen yhteistyö myös vaatii onnistuakseen pienten kuntien hakeutumista yhteistyöhön.

Näyttää siltä, että suuret kunnat ovat yleisesti ottaen valmistautuneet paremmin kuin pienet, mutta kaiken kaikkiaan kuntien johtotason, luottamushenkilöt mukaan lukien, tulisi ottaa parempi vastuu lain toimeenpanosta.

Alustavien tietojen perusteella vain harvoissa kunnissa on lisätty henkilöstöä tai valmistauduttu rekrytoimaan päteviä sosiaalityöntekijöitä.  Johdon linjausta vaativat myös ehkäisevän työn vahvistaminen, lasten hyvinvoinnin seuranta sekä talousarvioon sidottu suunnitelma sekä moniammatillinen yhteistyö.  Kuntajohdon tulee huolehtia siitä, että myös terveys- ja sivistystoimi on riittävästi informoitu lain velvoitteista (ml. ns. kuntalaskutuksen uudet periaatteeet).

Talentian tekemä selvitys 20 suurimmalle kaupungille alkusyksystä 2007 antaa viitteitä siitä, että lastensuojelulaitosten uudet ryhmäkokosäännökset ovat tuomassa uutta henkilöstöä sijaishuoltoon. Sen sijaan ehkäisevän työn ja avohuollon puolella vastaavaa lisäystä ei ole kyselyssä näkyvissä.

Kuitenkin jo nyt lasten määrä suhteessa sosiaalityöntekijöihin on huomattavan suuri ja vaihtelee alueiden kesken paljon. Näen riskin siitä, että lain aikarajojen noudattamista ja kunnan vastuita tullaan enenevässä määrin varmistamaan kanteluiden ja muiden oikeusturvakeinojen kautta.

Kuntien toimeenpanon kipukohtia ovat
  • lisätyn valtionosuuden tosiasiallinen käyttäminen sosiaalityön vahvistamiseen ja henkilöstön lisäämisen
  • pätevien sosiaalityöntekijöiden puute
  • tiedonkulun puutteet eri hallinnonalojen välillä ja moniammatillisuuden varmistaminen
  • kuntayhteistyön lisäämisen tarve ja erilaisten työkulttuurien kitka
Hyvän ja lasten oikeuksia vahvistavan lastensuojelulain toimeenpanon varmistamiseksi tulee
  1. Uudistaa lastensuojelun palvelurakenteita niin, että lain toimeenpano kytketään vahvemmin meneillään olevaan PARAS-hankkeeseen. Pieniltä kunnilta tulee edellyttää yhteistyötä lastensuojelussa sekä moniammatillisen asiantuntija-avun ja konsultaatiopalveluiden turvaamisessa. Näissä toimissa tulee edellyttää riittävän laajaa väestöpohjaa. Samalla on tarpeen turvata lapsen ja perheen lähipalvelut asiantuntevasti.
  2. Seurata lastensuojelun ehkäisevän ja avohuollon henkilöstömäärän kehitystä ja säätää tarpeen mukaan jo vuoden 2008 aikana asetuksella avohuollon sosiaalityön henkilöstömitoituksesta
  3. Vahvistaa edelleen lakia täydentävää lastensuojelun kansallista tukea ja linjauksia laatimalla valtioneuvoston periaatepäätös lastensuojelusta
  4. Valmistautua toimeenpanoa tukevaan erillisvaltionosuuteen kunnille myös vuoden 2008 jälkeen, mikäli voidaan varmistaa, että rahoitus kohdentuu tavoiteltuun tarkoitukseen.
  5. Selvittää keinoja pätevien lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden saatavuuden ja alalla pysymisen varmistamiseksi
2. Muita STM:n talousarvioesityksen lapsiasioita

Lasten kannalta myönteisesti merkille pantavia asioita  v. 2008 STM:n toimialalla ovat alkoholiveron korottaminen, lapsilisän yksinhuoltajakorotus sekä tupakan myynnin saattaminen luvanvaraiseksi.

Kysymysmerkkejä ovat vielä päivähoidon maksu-uudistuksen vaikutukset etenkin kun vastaavia etuuksia ei näytetä sitovan indeksiin. Maksujen kautta on tärkeä tukea myös osapäivähoitoa säilyttäen kuitenkin 0-maksumahdollisuus. Pulmana näen sen, että päivähoidon ryhmäkokojen pienentäminen tai henkilöstö/lapsi -suhteen parantaminen ei ole tavoitteena.

Samoin kysymyksiä herättää lastenpsykiatrian rahoituksen varmistaminen yleisen valtionosuuden kautta.

Yleisesti voi todeta, että Vanhasen II hallituksen ohjelma sisälsi lupaavan paljon tavoitteita lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. Nämä eivät kuitenkaan riittävässä määrin näy STM:n hallinnonalan asettamissa tavoitteissa, joita on kirjattu TAE:n selvitysosiin.

Koko STM:n hallinnonalan strategisiin tavoitteisiin tulisi sisältyä "lasten ja perheiden hyvinvointi". Lapsinäkökulman korostaminen olisi hallitusohjelman uusien painotusten mukaista. Kirjaus toisi paremmin esille aktiiviseen tavoitteen lapsiystävällisempään yhteiskuntaan ja lasten omankin äänen parempaan kuulumiseen.

Luvussa 33.70 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen eivät kohdassa "päihdehaittojen ehkäisy ja vähentäminen"  näy myöskään hallitusohjelman päihdepolitiikan linjaukset. Tässä kohdassa on TAE:n kertomana tavoitteena vain lasten ja nuorten oman alkoholinkäytön ehkäisy ja vähentäminen sekä aikuisten riskikäytön vähentäminen.

Hallitusohjelmassa on kuitenkin asetettu tavoitteeksi erityisesti lasten vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien haittojen vähentäminen. Vanhempien alkoholinkäytöstä aiheutuvat haitat eivät keskity pelkästään ns. suurkuluttajille tai riskiryhmille. Myös ajoittainen harkitsematon vanhempien alkoholinkäyttö voi olla lapsen näkökulmasta turvattomuutta aiheuttavaa. Siksi yleinen vanhempien alkoholinkäytön vähentämisen ja lapsinäkökulman ymmärtämisen tarve tulee huomioida terveyden edistämisessä paremmin.

3. Lapsiasiavaltuutetun henkilöstövoimavarat

Lapsiasiavaltuutetun työtä haittaa ja kuormittaa se, että toimiston henkilöstövoimavarat ovat riittämättömät lakisääteisiä tehtäviä varten. Erityisesti kansalaisyhteydenottoihin vastaaminen kärsii tilanteesta. Myöskään yhteydenpitoon lapsiin ja nuoriin ei ole vakituista virkaa.

TAE 2008 ei sisällä esitettyjä määrärahoja 2 viran perustamiseen nykyisen 3 lisäksi. Suomen lapsiasiavaltuutetun toimisto on muihin Euroopan maihin verrattuna Luxembourgin ja Islannin mittaluokassa. Muihin kotimaisiin erityisvaltuutettuihin verrattuna kansalaisyhteydenottoja on käsiteltävänä kaksinkertainen määrä virkaa kohti.

Lapsiasiavaltuutetun perustamista suunnitellut Suomen lapsiasiain toimikunta lähti aikoinaan siitä, että toimiston koko tulisi olla kansalliset tehtävät huomioiden vähintään 1 + 4.

Valtiovarainministeriö on tuottavuusohjelmaan perustuen edellyttänyt että uudet virat on siirrettävä STM:n sisältä. Siirroista ei ole varmuutta.

Mikäli tilanne ei ensi vuoteen mennessä korjaannu, tulen ilmoittamaan lapsen oikeuksien yleissopimuksen määräaikaisraportoinnissa YK:n komitealle, että Suomen resursointi ei vastaa kansalliselta ihmisoikeusinstituutiolta YK:n kriteereissä edellytettyä tasoa.

Esitän, että sosiaali- ja työjaosto joko määrärahalisäyksellä (100 000 e) tai muutoin varmistaa 2 viran lisäämisen lapsiasiavaltuutetun toimistoon. Lapsiasiavaltuutetun menot sisältyvät STM:n toimintamenomomentille. Voin toimittaa asiasta tarkempaa tietoa kuten vertailua kansainvälisesti ja kotimaisesti vastaaviin toimintoihin.

Jyväskylässä 22.10.2007


Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu