Lapsiasiavaltuutetun lausunto hallintovaliokunnalle valtion aluehallinnon uudistusta koskevista lakiehdotuksista
 Kirjallinen lausunto hallintovaliokunnan kokoukseen 30.9.2009
Asia
Hallituksen esitys HE 59/2009 vp aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi ja HE 161/2009 aluehallinnon viranomaisten tehtäviä koskevaksi lainsäädännöksi

Lausunnon yhteenveto

Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti sekä tehokkaasti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto, jossa eri toimialojen välinen yhteistyö ja vuorovaikutus paranevat.

Lapsiasiavaltuutettu ehdottaa yhtä muutosehdotusta lakiin sekä kahta näkökulmaa mietintöön niin, että uudistuksen tavoitteet  ja samalla lapsen oikeudet toteutuisivat paremmin. Nämä ovat

1)      Liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimen tehtävien siirtäminen ELY-keskuksesta Aluehallintovirastoon

2)      Koulukuljetusjärjestelyjen kokonaisuuden arviointi ELY-keskuksen liikenneosaston tehtäviin

3)      AVI virastolle velvoite tiedottaa oikeusturvatehtävistään kansalaisille

Liikunta- nuoriso- ja kirjastotoimen tehtävät siirrettävä ELY-keskuksesta Aluehallintovirastoon
Ehdotan muutosta 1. lakiesityksen 4 pykälään ja 2. lakiesityksen 3 pykälään siten, että kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät siirretään elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta (ELY) aluehallintoviraston (AVI) tehtäviin. Se edistäisi hallituksen esitystä  paremmin lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisuuden strategista kansallista ohjausta alueilla, peruspalveluiden arviointia ja kuntien toiminnan tukemista.

Hallituksen esityksen mukainen ELY:n ja AVI:n työnjako lasten, nuorten ja perheiden palveluissa olisi kansalaisten ja kuntien kannalta sekava ja hallinnonalojen yhteistyötä vaikeuttava.

Aluehallintouudistuksen myönteisenä tavoitteena on eri hallinnonalojen välisen yhteistyön ja lisääminen sekä valtion oman strategisen ohjauksen vahvistaminen. Uudistuksella halutaan varmistaa myös peruspalveluiden alueellista saatavuutta ja lakien toimeenpanoa.  Lasten ja nuorten perusoikeuksiin, hyvinvointiin ja palveluihin liittyvien keskeisten toimialojen kannalta esitys on kuitenkin epäjohdonmukainen ja johtaisi poikkihallinnollisen yhteistyön vaikeutumiseen.

Lasten näkökulmasta liikunta-, nuorisotoimen ja kirjastopalvelut ovat kuntien tärkeimpiä peruspalveluita. Näiden palveluiden asiakkaista valtaosa on lapsia ja nuoria.  Liikunta-, nuorisotoimen ja kirjastopalveluiden käytännön yhteistyökumppaneita lakien toimeenpanossa, palveluiden arvioinnissa sekä kuntien ohjaamisessa ovat sosiaali- ja terveystoimi, perusopetus ja poliisi. Yhtymäkohdat elinkeino-, ympäristö- ja liikennehallintoon ovat etäisemmät. Hallituksen esityksen perusteluiden s. 26  mukaisten synergiahyötyjen hakeminen edellyttäisi keskeisen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden lainsäädännön toimeenpanon alueellista suunnittelua samasta viranomaisesta.  Lisäksi ELY:n ja AVI:n ohjaus tapahtuu myös kansallisesti eri ministeriöistä (TEM ja VM).

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kokonaisvaltainen suunnittelu todennäköisesti tulee lähivuosina vahvistumaan. Onhan hallitus politiikkariihessä (24.2.2009) esittänyt lapsi- ja nuorisopolitiikan kokonaisajattelun vahvistamista sekä toimintaa haittaavien sektorirajojen madaltamista. Samaa on tavoiteltu nuorisolain 4 §:n mukaisella valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisella ohjelmalla sekä lastensuojelulain 12 §:n mukaisilla kunnanvaltuustojen hyväksymillä lasten hyvinvointiohjelmilla.  Hallituksen tavoitteena on varmistaa myös nuorisolain 8 §:n mukaisten lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmien olemassaolo kaikissa kunnissa. Näiden tavoitteiden kannalta HE 59:ssä ehdotettu tehtävien jakautuminen ELY:n ja AVI:n kesken lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on epäjohdonmukainen.

Peruspalveluiden kokonaisuuden kannalta loogisinta olisi sijoittaa myös perusopetukseen liittyvät tehtävät kokonaisuudessaan aluehallintovirastoon. Nyt ehdotuksessa koulujen perustamishankkeisiin liittyvät tehtävät kuuluisivat ELY-virastolle. Aluehallintovirastossa olisivat puolestaan mm. peruspalveluiden arviointi, oikeusturvatehtävät ja yleissivistävän koulutuksen opetustoimen henkilöstökoulutus.

ELY- keskuksen liikennetehtävissä lapsinäkökulma tarpeen
ELY-keskuksen toiminta keskittyy alueellisen kehittämistyön tukemiseen ja yhteistyöhön maakunnan liittojen kanssa.  Lasten ja nuorten näkökulmasta tärkeimmät ELY-keskusten tehtävät liittyvät liikennejärjestelmän toimivuuteen, liikenneturvallisuuteen, tieoloihin sekä julkisen liikenteen järjestämiseen.  ELY-keskus valmistelisi myös liikenteen peruspalveluiden alueelliseen saatavuuden arviointia.

Liikenneasioihin liittyvissä tehtävissä on tarpeen muistaa myös lapset ja nuoret palveluiden asiakkaina. Kehittämistyön perustaksi tulee kerätä tietoa myös lasten ja nuorten liikennetarpeista.

Lisäksi liikenteen peruspalveluiden arvioinnissa tulee uudessa virastossa erityinen huomio kiinnittää lasten koulumatkajärjestelyjen arviointiin. Kuntien koulumatkajärjestelyjä tulee säännönmukaisesti arvioida niin, että toimivuudesta kerätään palautetietoa myös lapsilta ja vanhemmilta. Tällä voitaisiin tukea järjestelyjen laadun parantamista kuntatasolla.  Koulumatkajärjestelyihin kytkeytyvät sekä joukkoliikenne, muut kuljetukset että kevyen liikenteen järjestelyt ja liikenneturvallisuus.

Kansalais- ja oikeusturvanäkökulma on jäänyt perusteluissa vajavaiseksi

Hallituksen esityksessä asiakasnäkökulmaa on käsitelty etupäässä kuntien, maakunnan liittojen ja elinkeinoelämän sekä lupahallinnon kannalta.  Aluehallintoviraston oikeusturva- ja valvontatehtävien asiakkaana on kuitenkin myös yksittäisiä kansalaisia, jotka ovat tyytymättömiä saamiinsa palveluihin. Hallituksen esityksessä ei ole juurikaan kuvattu valtion aluehallinnon oikeusturvatehtäviä (esim. hallintokantelut). Sinänsä aluehallintoviraston perustaminen antaa mahdollisuuden yhtenäistää ja koota oikeusturva-asioiden hoitoa yli hallinnonalarajojen, mikä on myönteistä.

Lapsiasiavaltuutetulle tulee vuosittain satoja yhteydenottoja kansalaisilta, jotka ovat tyytymättömiä esimerkiksi lastensuojelun tai perusopetuksen palveluihin. Lapsiasiavaltuutettu ei käsittele valituksia tai kanteluita vaan ohjaa yhteydenottajia toimivaltaisille viranomaisille. Yksi näistä tahoista on nykyinen lääninhallitus, jatkossa aluehallintovirasto.  Aluehallintovirasto tulee vastaamaan osaltaan myös mm. lastensuojelun sijaishuollon palveluiden valvonnasta.

Kansalaisten yhteydenotoista on voitu havaita, että kansalaisilla on pääosin hyvin vähän tietoa valtion aluehallinnon tehtävistä kuntien palveluiden valvojana. Kansalaisilla tulee olla mahdollisuus saada myös neuvoja palveluihin liittyvissä oikeusturvakysymyksissä.

Valtion aluehallinnon tulee tiedottaa tehtävistään kansalaisille nykyistä paremmin. Aluehallintouudistus antaa hyviä mahdollisuuksia valtakunnallisen puhelinpalvelun tai sähköisen palvelun järjestämiseen. Esimerkiksi lastensuojelun sijaishuoltoon liittyvissä valvontatehtävissä tulee tiedotuksessa korostaa myös lasten ja nuorten omaa mahdollisuutta ottaa yhteyttä valvovaan viranomaiseen.

Ehdotan, että hallintovaliokunta velvoittaisi mietinnössään etenkin aluehallintoviraston tiedottamaan aktiivisesti omista oikeusturvatehtävistään sekä antamaan niihin liittyvää neuvontaa ja ohjausta esimerkiksi valtakunnallisen puhelin tai sähköpostipalvelun kautta.

Kiinnitän huomiota myös siihen, että lääninhallitusten vastaanottamien hallintokantelujen määrät ovat viime vuosina lisääntyneet. Aluehallintovirasto antaa mahdollisuuden koota aiempaa paremmin tietoa kanteluista sekä yhdenmukaistaa menettelytapoja. Hallintokantelu on kuitenkin kovin kankea tapa hakea ratkaisuja paikallisiin erimielisyyksiin lapsen oikeuksista tai palvelun laadusta vaikkapa lapsen vanhempien ja palvelujen järjestäjän välillä. Peruspalveluihin liittyvissä oikeusturvaongelmissa tarvittaisiin myös joustavampia tapoja hakea ratkaisuja esimerkiksi sovittelujen ja neuvottelujen keinoin.  Tähän liittyvää kehitystyötä tulee tehdä aluehallintovirastossa ja sitä ohjaavissa ministeriöissä.

Jyväskylässä 29.9.2009

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu