Lausunto koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminnan selvityksestä

Lausunto Opetusministeriölle 28.4.2009

Asia

Lapsiasiavaltuutetun lausunto koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuutta, toiminnan laatua ja muutostarpeita koskevasta Esa Iivosen selvityksestä (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:8), lausuntopyyntö OPM 46/040/2008.

Keskeiset ehdotukset

Opetusministeriö on pyytänyt lausuntoa Esa Iivosen selvityksestä, joka koskee koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuutta, toiminnan laatua ja muutostarpeita. Selvityksessä keskeisinä kehittämistarpeina nähdään toiminnan ulottaminen kaikkiin sitä tarvitseviin pieniin koululaisiin, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun yhteistyön vahvistaminen ja syventäminen, ohjaajien työsuhteiden pysyvyyden lisääminen sekä toiminnan järjestäminen erityisoppilaille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille.

Lausunto

Yleisarvio selvityksestä  YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kannalta
Lapsiasiavaltuutettu pitää selvityksen pohjalta annettuja toimenpide-ehdotuksia kannatettavina ja katsoo, että ne ottavat pääosin huomioon lapsen oikeuksien näkökulman. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ulottaminen kaikkiin sitä tarvitseviin lapsiin säätämällä toiminnan järjestäminen kunnan velvollisuudeksi perusopetuksen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaiden osalta ja erityisopetukseen otetuille muiden vuosiluokkien osalta on erityisen tärkeää lasten tasa-arvoisen kohtelun kannalta. Tasa-arvoisuutta lisää myös ehdotus, jonka mukaan vanhemmilla ja huoltajilla on mahdollisuus hakea maksuvapautusta tai - alennusta.

Lapsiasiavaltuutetulle tulleiden kansalaisyhteydenottojen perusteella lapsiasiavaltuutettu on aikaisemminkin kiinnittänyt huomiota siihen, että lastenhoitopalveluissa tulee huomioida myös työssäkäyvien yksinhuoltajien tarpeet. Selvityksen toimenpide-ehdotukset pienten koululaisten aamu- ja iltapäivähoitotoiminnan lakisääteistämisestä (toimenpide-ehdotus 1) sekä koululaisten kesälomanaikaisen kesätoiminnan ottamisesta osaksi aamu- ja iltapäivätoimintaa (toimenpide-ehdotus 9) tukevat osaltaan tätä tavoitetta ja näin toteutuessaan vähentäisivät aikaa, jonka lapset joutuvat viettämään yksin ilman aikuista.Lapsen oikeutta tulla kuulluksi häntä koskevissa asioissa (lapsen oikeuksien sopimus 12 artikla) tukevat toimenpide-ehdotuksen kohdat, jotka tähtäävät toiminnan suunnitelmallisuuden lisäämiseen.

Perusopetuslaki (628/1998) 48 b §:n 4 momentin mukaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa suunniteltaessa tulee olla yhteistyössä kotien ja toiminnan järjestäjien kanssa.Selvityksessä esitetyistä toimenpide-ehdotuksista kohdat 11-14 edesauttavat kodin ja lapsen kuulluksi tulemista toiminnan suunnittelussa (ohjaajien määrän riittävyys, henkilöstön pysyvyyden lisäämistä edesauttavat toimenpiteet, kouluohjaajan ammattitutkinnon luominen ja ohjaajien täydennyskoulutuksen kirjaaminen lakiin).

Lapsiasiavaltuutettu kuitenkin katsoo, että lasten osallistumisesta toiminnan arviointiin ja suunnitteluun tulisi säätää nimenomaisesti. Selvityksen toimenpide-ehdotuksissa ei juuri näy toiminnan sisällöllisen kehittämisen tavoitteita (ainoastaan toimenpide-ehdotuksessa 10), vaan ehdotukset painottuvat toiminnan rakenteellisten ja taloudellisten edellytysten turvaamiseen. Lapsiasiavaltuutettu esittää, että aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistä  sisällöllisesti tulisi ohjata niin, että  lasten osallistuminen toiminnan arviointiin ja suunnitteluun olisi luonnollinen osa toiminnan toteutusta. Lisäksi toiminnan sisällöllistä ohjausta tulisi kehittää siten, että kiinnitetään huomiota lapsen mahdollisuuteen lepoon, kiusaamisen ehkäisemiseen ja yhteistyömuotoihin kotien kanssa.

Lapsiasiavaltuutettu pitää hyvänä myös toimenpide-ehdotuksia 4 ja 16 (koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan säätäminen osaksi koulun toimintaa ja  koulun tilojen yhteiskäytön lisääminen opetukseen ja aamu- ja iltapäivätoimintaan). Näiden toimenpide-ehdotusten toteutuessa päästään lähemmäksi ns. eheytetyn koulupäivän ideaa. Sen  tarkoitus on rakentaa koulupäivä sellaiseksi, että koululaisille on koulun tiloissa tarjolla ohjattua vapaa-ajan toimintaa ja harrastustoimintaa klo 7-17 välisenä aikana. Vanhempien työssäkäynnin vuoksi lasten ja vanhempien välistä yhteistä aikaa ei yleensä ole riittävästi.  Mikäli lapsella on mahdollisuus harrastaa vanhempien työssäoloaikana, jää lapselle ja vanhemmille enemmän yhteistä aikaa.Lapsiasiavaltuutettu pitää tarpeellisena että alakoulua kehitetään  kaikkien vuosiluokkien ja esiopetuksen osalta eheytetyn koulupäivän suuntaan. Tämä voisi tapahtua laajentamalla aamu- ja iltapäivätoimintaa jatkossa myös vuosiluokille 3-6 sekä koordinoimalla sitä koulujen kerhotoiminnan kanssa rehtorijohtoisesti. Tähän voisi liittyä myös pidempien hengähdyshetkien lisääminen koulupäivään välituntien ja vähintään puolen tunnin pituisen ruokatauon muodossa.

Lapsiasiavaltuutetun tekemissä kyselyissä alakoululaiset ovat toivoneet myös pidempiä välitunteja liikkumista ja leikkimistä varten.Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa vielä, että selvityksestä puuttuu aamu- ja iltapäivätoiminnan ja esiopetuksen sekä päivähoidon välisen suhteen tarkastelu. Päivähoitolain mukaan on periaatteessa mahdollista järjestää pienten koululaisten hoitoa myös päivähoidon piirissä. Samoin suhdetta koulujen kerhotoimintaan on tarkasteltu puutteellisesti.

Yksityiskohtaisia huomioita selvityksestä 
Toimenpide-ehdotus 2:  "Opetusministeriö asettaa laajapohjaisen neuvottelukunnan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnankehittämiseksi." 
Selvityksessä ehdotetaan, että neuvottelukunnassa olisi edustus myös lapsiasiavaltuutetun toimistosta. Lapsiasiavaltuutettu on valmis osallistumaan neuvottelukunnan työskentelyyn ehdotuksen mukaisesti.

Toimenpide-ehdotus 8:  "Aamutoimintaa lisätään toiminnan tarvetta vastaavaksi." 
Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää huomiota epäkohtaan, joka on syntynyt perusopetuslaki 32 § 2 ja 4 momentin tulkinnasta. Perusopetuslaki 32 §  2 momentin mukaan 1 momentin mukaan järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia.

Perusopetuslaki 32 § 4 momentin mukaan opetuksen järjestäjän on järjestettävä kuljetusta odottavalle oppilaalle mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Säännöstä on tulkittu siten, ettei ole katsottu velvollisuudeksi järjestää toimintaa oppilaalle, joka on kuljetettu kouluun ja odottaa opetuksen alkamista.

Lapsiasiavaltuutetulle tulleissa kansalaisyhteydenotoissa korostuvat jatkuvasti lasten koulumatkajärjestelyt. Yhteydenotoissa  tuodaan esille huolta pitkistä koulumatkoista ja odotusajoista kuljetuksen ja opetusajan välillä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan säännöstön muutostyön ohella tulee perusopetuslain 32 § 4 momenttia muuttaa siten, että myös aamuinen kuljetuksen ja opetusajan välinen aika  huomioidaan säännöstä tulkittaessa.

Jyväskylässä 28. päivänä huhtikuuta 2009

Lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula 
Jaana Tervo
Lakimies