ASIA
Oikeusministeriö on pyytänyt lapsiasiavaltuutetulta lausuntoa yllä mainitusta luonnoksesta hallituksen esitykseksi.

KESKEISET EHDOTUKSET
Lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen tarkoitus on edistää lapsen oikeuksien toteutumista tuomioistuimissa tai vastaavanlaista valtaa käyttävissä hallinnollisissa viranomaisissa. Sopimus koskee menettelyä perheoikeudellisissa asioissa, erityisesti asumista ja tapaamisoikeutta koskevia asioita. Selitysmuistion mukaan nämä kaksi esimerkkiä on mainittu, koska niillä on suuri merkitys lapsen elämässä.

Sopimuksen tarkoituksena on edistää lapsen oikeuksien käyttöä siten, että lapsi tulee kuulluksi häntä koskevissa oikeusprosesseissa ja että hän saa riittävästi tietoa näkemystensä pohjaksi.

Sopimuksen mukaan sopimusvaltioiden on nimettävä vähintään kolme perheoikeudellisten asioiden ryhmää, joihin sopimusta sovelletaan. Luonnoksessa ryhmiksi esitetään isyyden vahvistamisen, lapseksiottamisen ja huostaanoton oikeuskäsittelyt.

LAUSUNTO
Yleisiä arvioita sopimuksesta ja esityksestä sen hyväksymiseksi
Sopimuksen mukaan lapsen menettelyllisiä oikeuksia ovat oikeus saada asiaan kuuluvaa tietoa, tulla kuulluksi ja ilmaista mielipiteensä sekä tiedonsaantiin  siitä, mitä seurauksia näkemysten mukaisilla vaihtoehdoilla ja päätöksillä on.

Tarkoitus on vahvistaa lapsen oikeutta osallistua häntä itseään koskeviin asioihin.  Lapsiasiavaltuutettu kannattaa lapsen osallistumisen lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja siten kannattaa sopimuksen hyväksymistä.

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on mm. arvioida lapsen edun ja oikeuksien toteutumista Suomessa (laki lapsiasiavaltuutetusta, 1221/2004). Lapsiasiavaltuutetulle tulleiden yhteydenottojen ja muun seurantatyön perusteella voidaan päätellä, että lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevat oikeudenkäynnit ovat asiaryhmä, joka vaatisi suurempaa huomiota kehittämistarpeiden osalta kuin luonnoksessa mainitut asiaryhmät. Voidaankin huomauttaa, että luonnoksessa ei ole lainkaan perusteltu, miksi on valittu juuri kolme edellä mainittua asiaryhmää.

Lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevien riitojen käsittelyyn monet sopimuksen edellytykset sopisivat parhaiten ja toisivat kaivattuja uudistuksia (esim. käsittelyn ja täytäntöönpanon ripeys, lapsen kuuleminen ja lapsen oikeus saada edustaja).  Sopimuksessa mainitut kolme asiaryhmää on minimi, joten enemmänkin on mahdollista esittää.  Lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevat oikeudenkäynnit tulee nimetä asiaryhmäksi, johon sopimusvelvoitteita Suomessa sovelletaan.
Seuraavaksi tarkastellaan luonnosta erikseen sopimusvelvoitteiden osalta.

Lapsen kuuleminen
Kolmesta asiaryhmästä heikoimmin lapsen kuuleminen ja mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin toteutuu isyyden vahvistamismenettelyssä. Vasta 15-vuotiasta koskee edellytys tulla kuulluksi ja saada asiaa koskevaa tietoa. Esimerkiksi lastensuojelulain (417/2007) 5 §:n mukaan kaikkien lasten mielipiteet tulee selvittää ja heille tulee antaa tietoa ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Samoin ottolapsimenettelyssä tulee keskustella lapsen kanssa, mikäli se iän ja kehitystason perusteella on mahdollista. Lapsen tapaaminen ja mahdollinen keskustelu tulisi saattaa ehdottomana velvoitteena myös isyyslakiin.

Oikeus pyytää erityisedustajan nimeämistä
Luonnoksessa tarkastellaan sopimusvelvoitteiden toteutumista Suomen nykyisessä lainsäädännössä kolmen asiaryhmän kautta. On syytä vielä pohtia, täyttyvätkö velvoitteet isyyslain säännösten osalta. Isyyslaki 25 § 2 momentin mukaan äiti voi yksin estää isyyden selvittämisen, mikäli lapsi ei ole täyttänyt 15 vuotta.

Laissa ei ole erillistä säännöstä tilanteisiin, joissa äidin ja lapsen edut ovat ristiriidassa keskenään. Alle 15 -vuotiaalla lapsella ei siis ole oikeutta hakea edustajaa itselleen ajamaan isyyden selvittämistä, mikäli äiti vastustaa isyyden selvittämismenettelyä. Tulisi siis vielä tarkastella, miten lapsen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevissa asioissa vahvistuisi myös isyyden vahvistamismenettelyn osalta.

Tuomioistuinkäsittelyn kiireellisyys ja käytännöt
Kaikkia mainittuja asiaryhmiä koskeva kansallinen lainsäädäntö asettaa velvoitteen käsitellä asia kiireellisenä. Lapsiasiavaltuutetun saamien tietojen mukaan kaikissa hallinto-oikeuksissa ei lastensuojeluasioiden edellyttämä kiireellisyys toteudu resurssiongelmien vuoksi. Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää huomiota myös siihen, että lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevien asioiden käsittely kestää usein kohtuuttoman pitkään. Tähän on yhtenä syynä sosiaalitoimen olosuhdeselvityksen kesto. Olisi siten suotavaa  pohtia sopimusvelvoitteiden aiheuttamia toimenpiteitä myös siltä kannalta, miten ne käytännössä edistäisivät lapsia koskevien oikeudenkäyntien nopeutumista.

Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa vielä, että sopimuksen  useiden artiklojen toteutuminen käytännössä edellyttää, että tuomioistuimen jäsenet ovat saaneet koulutusta lapsen kohtaamiseen ja kohteluun sekä lapsen erityisten tarpeiden huomioimiseen.

Jyväskylässä 28.08.2009

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu
Jaana Tervo
Va. lakimies