VIITE
HEL7852-5

ASIA
Lausunto ulkoasiainministeriölle; YK; kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus; komitean Suomen 5. ja 6. määräaikaisraportista antamien loppupäätelmien kohdan 16 täytäntöönpanon seuranta
Ulkoasiainministeriö on pyytänyt lapsiasiavaltuutetun lausuntoa koskien YK:n yleissopimusta kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen Suomen 5. ja 6. määräaikaisraportin johdosta komitean antamia loppupäätelmiä. Lapsiasiavaltuutettu on antanut samassa asiassa lausunnon 28.5.2009.

Loppupäätelmissä kehotetaan tehostamaan pyrkimyksiä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan estämiseksi. Komitea kehottaa valtiota kokonaisvaltaisen strategian aikaansaamiseen sekä institutionaalisen ministeritasoisen järjestelmän luomiseen toimenpiteiden koordinoimiseksi, seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Lisäksi sovittelusta annetun lain täytäntöönpanoa kehotetaan seuraamaan ja takaamaan riittävä turvakotien määrä. Seksuaalisen häirinnän tulee olla rangaistavaa.

Nyt lisälausuntopyynnössä pyydetään tietoja erityisesti loppupäätelmään 16 liittyen. Se koskee naisiin ja lapsiin kohdistuvaa perheväkivaltaa. Lisäksi lausuntopyynnössä on eritelty ne seikat, joista erityisesti tarvitaan lisätietoja. Seikoista lapsiasiavaltuutettua koskevat seuraavat:
  • edellisen lausuntokierroksen jälkeen toteutetut toimenpiteet
  • työryhmien, toimikuntien ja muiden valmisteluelinten ehdotukset ja johtopäätökset tai työskentelyn nykytilanne
  • suunnitteilla olevat toimenpiteet ja kampanjat.
LAUSUNTO
Yleistä
Kuten edellisessä lausunnossa on todettu, lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on edistää kaikkien lasten hyvinvointia ja arvioida kaikkien lasten oikeuksien toteutumista Suomessa. Väkivallan vähentämiseen pyrkivät toimenpiteet, kuten kansalliset ohjelmat ja strategiat, tuleekin lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan kohdistaa sekä tyttöihin että poikiin.

Lapsen oikeutta erityiseen suojeluun toteuttaa toki myös naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen. Lapsi kärsii koti- ja lähisuhdeväkivallasta, vaikka se kohdistuisi muuhun kuin häneen itseensä. Äitiin kohdistuva väkivalta perheessä ennakoi myös lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa.

Kuritusväkivallan vähentämisestä
Edellisen lausunnon antamisen jälkeen lapsiasiavaltuutettu on osallistunut sosiaali- ja terveysministeriön asettamaan lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisemisen ja vähentämisen työryhmään (hankenumero STM022:00/2009) toimien sen puheenjohtajana. Työryhmän tehtävänä on laatia toimenpide-ehdotukset lapsiin kohdistuvan fyysisen ja henkisen kuritusväkivallan vähentämiseksi. Pieni osa äideistä ja isistä käyttää Suomessa edelleen kasvatuksessa väkivaltaa, joka kohdistuu sekä tyttöihin että poikiin. Erityisesti riskiryhmässä ovat alle kouluikäiset lapset sekä lapset, jotka ovat sairauden tai vamman takia vaikeahoitoisia.

Työryhmän työ on loppuvaiheessa ja ehdotus toimenpideohjelmaksi valmistuu toukokuun aikana. Työhön liittyen on toteutettu kysely lapsille ja nuorille. Kyselyssä on selvitetty heidän näkemyksiään keinoista, joilla kasvatustarkoituksessa lapsiin kohdistettua väkivaltaa voidaan vähentää.

Työryhmässä ovat esillä olleet seuraavat toimenpiteet:
  • vanhempien tukeminen erilaisissa ongelmissa (esim. päihteiden käyttö, mielenterveys ja työuupumus) ja tähän liittyen esimerkiksi lapsiperheiden kotipalvelun lisääminen
  • vanhemmuuden tukemiseen ja myönteiseen rajojen asettamiseen liittyvä apu ja koulutus vanhemmille (mm. neuvolan perhevalmennus ja päivähoidon kasvatuskumppanuus)
  • viranomaisten ja lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten parempi yhteistyö
  • tiedottamisen lisääminen lapsille ja nuorille lapsen oikeuksista esim. päiväkodeissa, kouluissa ja Internetissä
  • lasten kanssa työskentelevien tietoisuuden lisääminen lapsen oikeuksista sekä tietotaidon lisääminen puuttua lasten kotona kohtaamaan väkivaltaan
  • vuonna 2011 järjestettävä lapsen oikeuksien viestintä- ja vaikuttamiskampanja laajalle yleisölle myönteisen kasvatuksen lisäämiseksi ja kuritusväkivallan vähentämiseksi
  • lasten kohtaaman väkivallan selvittäminen säännöllisesti ns. uhritutkimuksen avulla
  • lapsen aseman parantaminen rikosprosessissa (mm. edunvalvojan hakeminen nopeasti ja ns. lastentalo-mallin mukainen viranomaisten yhteistyö).
Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat maahanmuuttajaperheiden lapset. Tutkimusten mukaan maahanmuuttajaperheissä lapset altistuvat muita lapsia useammin kuritusväkivallalle. Lapsiasiavaltuutettu on eri yhteyksissä korostanut tarvetta järjestää tiedotusta ja koulutusta maahanmuuttajille lapsen oikeuksista heti heidän maahan saavuttuaan.

Työryhmän työn taustaksi tehtiin lapsille ja nuorille verkkokysely, jossa pyydettiin vastaajia nimeämään, mistä heidän mielestään kuritusväkivalta (vanhemman lapseensa kohdistama väkivalta kasvatustarkoituksessa) johtuu ja mitkä heidän mielestään olisivat tehokkaita toimenpiteitä kuritusväkivallan vähentämiseksi. Vastaajia oli 376. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että kuritusväkivallan estämiseksi tehokkainta olisi tukea vanhempia, kun näillä on ongelmia, esim. stressiä, uupumusta tai päihteiden käyttöä. Lisäksi vastaajat pitivät tärkeänä sitä, että vanhemmille kerrotaan lapsen oikeudesta fyysiseen koskemattomuuteen ja että heitä neuvotaan lapsen kasvatuksessa.

Suurimmiksi esteiksi avun hakemiselle esitettiin, että lapsi pelkää joutuvansa pois kotoaan, jos kertoo asiasta ulkopuoliselle ja että hän pelkää vanhemman reaktiota. Vastaajista 30 % oli sitä mieltä, että lapsi ei tiedä kuritusväkivallan olevan kiellettyä.

Vastaajien mielestä tehokkaimpia väyliä tiedottaa lapsille heidän oikeudestaan väkivallattomaan kasvatukseen olisivat koulu sekä lasten ja nuorten yleisesti käyttämät mediat (Internet, televisio, lehdet). Kouluissa kuitenkin nykyisellään käsitellään vain harvoin kotikasvatuksen periaatteisiin liittyviä asioita.

Suomessa vanhemmille tehtyjen kyselyjen mukaan noin 26 % vanhemmista hyväksyy kuritusväkivallan ainakin poikkeustilanteissa. Osuus on vähentynyt voimakkaasti 20 vuoden aikana. UNICEFin tuoreen yhteispohjoismaisen tutkimuksen (julkaistu huhtikuussa 2010) mukaan 26,8 % suomalaisista lapsista pitää lievää lapsen ruumiillista kurittamista hyväksyttävänä. Suurin osa, 55,8 % ei sitä hyväksy.  Suomalaisten lasten tietämys asiasta on muita pohjoismaita heikompaa.

Lainsäädännöllisistä toimenpiteistä
Oikeusministeriö julkaisi vuoden 2009 lopussa selvityksen  Pahoinpitelyrikos läheissuhteissa ja työpaikalla (Työryhmämietintö 2009:11). Siinä ehdotettiin rikoslain muuttamista siten, että kaikki lapseen kohdistuva pahoinpitely kuuluisi perusmuotoisen pahoinpitelytunnusmerkistön piiriin eikä sitä voitaisi pitää lievänä, ellei tekoa ole pidettävä kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Lapsiasiavaltuutettu kannattaa, että lainvalmistelua jatkettaisiin työryhmän esittämällä tavalla.

Jyväskylässä 29.4.2010

Maria Kaisa Aula
Lapsiasiavaltuutettu Jaana Tervo
 Lakimies