Lapsiasiavaltuutetun lausunto 21.6.2006

Sosiaali- ja terveysministeriö
Perhe- ja sosiaaliosasto
Viite Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmän muistio

Asia  Lausuntopyyntönne (30.6.2006, STM088:00/2004) muistiossa esitetyistä ehdotuksista
Keskeiset ehdotukset
Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmän tavoitteena on ollut turvata oppilashuollon palvelujen saatavuus, edesauttaa yksittäisen oppilaan ja opiskelijan oikeuksien toteutumista, tukea oppilaitosten mahdollisuuksia järjestää oppilashuolto, selkeyttää tietojen saantia ja luovutusta sekä selvittää oppilashuoltopalveluista vastaavan henkilöstön asema, tehtävät ja kelpoisuus. Työryhmän suosittaa, että kunta- ja palvelurakenneuudistusten yhteydessä oppilashuollon palvelujen organisointia ja tuottamista tarkasteltaisiin ja suunniteltaisiin omana palvelukokonaisuutena. Työryhmä suosittaa myös opiskelijahuoltoryhmien perustamista kaikkiin toisen asteen oppilaitoksiin sekä kouluterveydenhuollon oppaan ja laatusuositusten käsittelyn ja käyttöönoton tehostamista kunnissa.
Lausunto
Lapsiasiavaltuutettu kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

Lapsiasiavaltuutettu pitää kannatettavina oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmän muistiossa tehtyjä ehdotuksia. Lapsiasiavaltuutettu kuitenkin ehdottaa, että yhtenäisen oppilashuoltolainsäädännön valmistelu aloitetaan siitä huolimatta, että nyt ehdotetut uudistukset tulisivat sellaisinaan voimaan.

Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että salassapitosäännöksiä koskevat lainmuutokset annetaan eduskunnalle mahdollisimman pian. Muiden suositusluontoisten ehdotusten osalta tulisi varmistaa niiden käytännön täytäntöönpano kuntatasolla.

Lisäksi lapsiasiavaltuutettu esittää huomioitavaksi salassapitosäännöksiä koskevissa pykäläkohtaisissa ehdotuksissa tai niiden perusteluissa lapsen suostumuksen antamista koskevia näkökulmia. Lisäksi on syytä mainita, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen sekä sopimuksen toteutumista seuraavan Geneven komitean suositukset.
1. Oppilashuollon palvelujen saatavuuden turvaaminen
Lapsiasiavaltuutettu kannattaa työryhmän ehdottamia suosituksia oppilashuollon palveluiden saatavuuden turvaamiseksi ja opiskelijahuoltoryhmien perustamista kaikkiin toisen asteen oppilaitoksiin. Lapsiasiavaltuutettu arvioi, että työryhmän suositus kuntien keskinäisen yhteistyön lisäämisestä palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa on kannatettava. Kuitenkin jo nyt pääsy koulupsykologille ja -kuraattorille koetaan vaikeaksi. Seudullisen palvelutarjonnan järjestämisen muotoja mietittäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että oppilaan pääsy näihin palveluihin ei entisestään hankaloidu välimatkojen tai asiantuntijan paikalla olemisen vähäisyyden vuoksi.
Oppilashuollon palvelujen saatavuuden turvaaminen nykyistä paremmin on lasten oikeuksien näkökulmasta tärkeä kysymys. Oppilashuollon palvelut voivat olla lapsen ongelmissa tärkeä tuki etenkin silloin, jos vanhempien kyvyssä hoitaa omaa kasvatus- ja huoltovastuutaan on puutteita.

Eräs suurimpia lapsen oikeuksien puutteita Suomessa on palveluiden eriarvoinen saatavuus ja laatuvaihtelut asuinpaikan mukaan. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista seuraava Geneven komitea on kiinnittänyt tähän ongelmaan huomiota useissa suosituksissaan Suomelle, viimeksi 30.9.2005. Suosituksissa kiinnitetään huomiota lasten keskinäiseen tasa-arvoon ja palvelujen saatavuuteen koko maassa (suositukset 11, 12). Myös Suomen perustuslaki korostaa lasten yhdenvertaista kohtelua.

Stakesin kouluterveyskyselyn 2006 mukaan joka kymmenes oppilas ei koe saatavansa apua koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksiin koulusta eikä kotoa. Noin puolet oppilaista koki koulupsykologille ja kolmannes koulukuraattorille pääsyn vaikeaksi. Lapsiasiavaltuutettu pitää huolestuttavana sitä, että oppilaista 12 prosenttia koki, ettei saa apua opettajalta, kouluterveydenhoitajalta, -lääkäriltä, -psykologilta, tai -kuraattorilta silloin, kun on kysymyksessä muut kuin varsinaisesti opiskeluun liittyvät asiat.
2. Oppilashuollosta säätäminen
Työryhmän ehdotusta (malli A) yhtenäisen oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämisestä pidemmän aikavälin tavoitteellisena mallina lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä ehdotuksena. Ehdotan kuitenkin yhtenäisen lain säätämistä jo lyhyemmällä aikavälillä. Malli B edelleen erikseen säätämisestä sekä opetustoimen että sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä on lapsiasiavaltuutetun arvion mukaan vaihtoehdoista heikommin perusteltu.
Oppilashuoltotyön toteuttaminen opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyönä selkeytyisi palvelun käyttäjän ja sen tarjoajien näkökulmasta yhtenäisen lainsäädännön avulla. Työryhmän esille nostamat ongelmat muun muassa käytännön tason tulkintavaikeuksista, toiminnan ohjauksen koordinoinnista ja valvonnasta ovat lapsiasiavaltuutetun arvion mukaan hallinnollisia ongelmia, jotka vaikeuttavat oppilashuollon perustehtävää.

Työryhmän ehdotuksessa tärkeä huomio on myös pyrkimys asuinpaikasta liittyvän eriarvoisuuden poistamiseen eli oppilaiden oikeus yhdenvertaisten oppilashuollon palvelujen saamiseen. Yhtenäisen lain säätämisellä voitaisiin vahvistaa kansallista palveluiden saamisen tasa-arvoa. Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää myös oppilashuollosta säätämisen osalta huomiota edellisessä kohdassa esitettyyn YK:n lapsen oikeuksien komitean suosituksiin 11 ja 12.
3. Kouluterveydenhuolto, koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut osana oppilashuoltoa
Lapsiasiavaltuutettu kannattaa ehdotusta kouluterveydenhuollon oppaan ja laatusuositusten käsittelyn ja käyttöönoton tehostamisesta kunnissa sekä koulukuraattori- ja koulupsykologipalveluja koskevaa säännösehdotusta lastensuojelulakiin. Korostan tarvetta pohtia keinoja, joilla suositukset saadaan kuntien tietoon ja käytännössä toteutetuiksi. Yhtenäisempi oppilashuollon lainsäädäntö olisi omiaan parantamaan myös tässä mainittuja epäkohtia.
4. Salassapitovelvollisuus ja salassa pidettävien tietojen luovuttaminen
Työryhmän ehdotukset uusiksi säännöksiksi salassapitovelvollisuudesta ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta ovat lapsiasiavaltuutetun arvion mukaan kannatettavia ehdotuksia. Niiden voimaan saattamista tulisi kiirehtiä.

Lapsiasiavaltuutettu on sekä toimintakertomuksessaan vuodelta 2005 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:36) korostanut tarvetta selkiyttää oppilashuollon salassapitosäännöksiä. Epätietoisuus koulun piirissä toimivien eri ammattikuntien tiedonkulkua ja salassapitoa koskevista säännöksistä saattaa tulla esteeksi varhaiselle puuttumiselle lasten ongelmiin. Salassapitosäännösten ja ilmoitusvelvollisuuden toimivuus ja selkeys on oppilashuollon käytännön toiminnan kannalta tärkeää. Lapsen oikeuksien toteutumisesta huolehtiminen ja avun antaminen vaikeaan tilanteeseen on hyvin usein viranomaisen tai aikuisen tehtävä.

Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklassa korostetaan lapsen oikeutta ilmaista näkemyksensä itseään koskevissa asioissa. Näkemykset tulee ottaa huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti. Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun, mutta myös yksityisyyden suojaan mielivaltaiselta puuttumiselta (artikla 16).

Lapsiasiavaltuutettu kiinnittää huomiota siihen, että lapsen näkemysten huomioon ottaminen saattaa yksittäisessä tapauksessa myös tarkoittaa sitä, että lapsella on oikeus kieltää omien asioidensa käsittely tai lapsen suostumuksen kirjallista pyytämistä.

Lapsiasiavaltuutettu jättää ministeriön harkittavaksi, olisiko lakiehdotuksen tietojen salassapitoa ja niiden luovutusta koskevaa pykälää tarpeen täsmentää esimerkiksi sillä, milloin oppilaalta itseltään pyydetään kirjallinen suostumus tietojen luovuttamiseen ja käsittelyyn huoltajan ohella.
5. Valtakunnallinen tilastointi- ja seurantajärjestelmä
Puollettavana ehdotuksena lapsiasiavaltuutettu pitää myös valtakunnallisen oppilashuollon palveluiden tilastointi- ja seurantajärjestelmän kehittämistä. Lapsiasiavaltuutettu on toimintakertomuksessaan vuodelta 2005 kiinnittänyt huomiota lasten hyvinvoinnin ja lasten käyttämien palveluiden seurannan ja tilastoinnin puutteisiin. Lasten hyvinvoinnin seurantaan tarvitaan kansallisia koordinoituja strategioita ja suunnitelmia. Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista seuraava Geneven komitea on kiinnittänyt huomiota siihen, että lapsia koskevien tietojen tilastoinnissa ja tutkimuksessa on puutteita.

Hyvän tietopohjan luominen ja toiminnan kehittäminen laadun arvioinnin ja kansallisten vertailujen kautta mahdollistaisi oppilashuollon paremman kehittämisen tulevaisuudessa.

Lapsiasiavaltuutettu pitää tarpeellisena, että ehdotuksessa määriteltäisiin selkeästi vastuutahot, joiden tehtävänä on tilastointi ja seuranta ovat. Oppilashuollon valtakunnallisista kehittämis-, laadun arviointi- ja tilastointijärjestelmien kehittämisvastuista olisi luontevaa säätää yhtenäisessä oppilashuollon lainsäädännössä.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula

Lakimies Johanna Aalto