RIITTA-LEENA PAUNIO: LAPSIASIOITA PAINOTETAAN OIKEUSASIAMIEHEN OMISSA ALOITTEISSA

Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio lapsiasianeuvottelukunnan vieraana 17.9.2009.
Eduskunnan oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio vieraili lapsiasianeuvottelukunnan kokouksessa syyskuussa. Käynnillään hän kertoi työstään lapsen oikeuksien lainvalvojana ja edistäjänä. Hän mainitsi painottavansa lapsiasioita oikeusasiamiehen tekemissä aloitteissa.

Neuvottelukunnan keskuudessa herätti keskustelua se, miten lapsen ääni saataisiin paremmin kuuluviin oikeusasiamiehelle tulevissa kanteluissa. Nykyisin kanteluissa painottuu usein huoltajien näkökulma.

Lapsen oikeudet osana ihmis- ja perusoikeuksia

Eduskunnan oikeusasiamies on oikeuskanslerin ohella ylin laillisuuden valvoja Suomessa.

Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja muut julkista tehtävää hoitavat täyttävät velvollisuutensa. Erityisesti painotetaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Tähän kuuluvat myös lapsen oikeudet.

Riitta-Leena Paunion mukaan suurin osa lapsen oikeuksia koskevista kanteluista liittyy sosiaalihuoltoon. Lisäksi kannellaan poliisin, päivähoidon, terveydenhuollon ja suljettujen laitosten toiminnasta. Kaksi kolmasosaa kanteluista liittyy lastensuojeluun tai lasten huolto- ja tapaamisoikeusriitoihin.

- Huoltajien näkökulma on vahva lasten oikeuksia koskevissa kanteluissa. On luonnollista, että vanhemmat hoitavat lasten asioita, mutta joissakin tilanteissa vanhempien omat intressit näkyvät näissä kanteluissa, Paunio mainitsee.

Paunio näkeekin tärkeänä asiana paikallisen toiminnan ja lapsen ympärillä olevan verkoston toimivuuden. Mikä on se taho, johon lapsi ottaa ensimmäiseksi yhteyttä, jos hänen asioitaan on hoidettu huonosti? Se ei liene oikeusasiamies, vaan läheinen aikuinen, kuten opettaja tai vanhempi. Lapsiasianeuvottelukunta onkin Paunion kanssa yhtä mieltä siitä, että paikallisen tason tiedottamista lapsen oikeuksista kanteluasioissa tulisi vahvistaa.

Lapsia kuullaan tarkastuskäynneillä

Eduskunnan oikeusasiamiehen velvollisuus on tehdä tarkastuskäyntejä suljetuissa laitoksissa.

- Tarkastukset ovat keskeinen osa työtämme. Niitä tehdään esimerkiksi vankiloihin, koulukoteihin, psykiatrisiin sairaaloihin, lastenkoteihin, vastaanottokeskuksiin ja kehitysvammalaitoksiin, Paunio kertoo.

Oikeusasiamies varaa kaikilla tarkastuskäynneillään aikaa luottamuksellisiin keskusteluihin sekä lasten että henkilökunnan kanssa.

- Tämä on suora ja aito yhteys lapsiin. Kun tilanne on suotuisa, lapset puhuvat vapaasti ja suoraan huolistaan, sanoo Paunio.

- Käynnit lastensuojelulaitoksiin ja koulukoteihin ovat kuitenkin harvoja, joten kyseessä ei ole kattava lasten kuuleminen, hän harmittelee.

Lapset voivat ottaa suoraan yhteyttä oikeusasiamiehen toimistoon. Lähestyä voi puhelimitse tai sähköpostitse. Yhteydenotot tulevat yhä enenevissä määrin sähköisesti. Valtaosa yhteydenotoista on kuitenkin eri viranomaisten tai huoltajien tekemiä.

- Mutta myös käsinkirjoitettuja lasten kirjeitä on otettu vastaan, Paunio lisää.

Aloitteita lapsen oikeuksien edistämiseksi

Oikeusasiamies kertoo painottavansa omassa työssään lapsen oikeuksia niiltä osin kuin se on lainsäädännöllisen mandaatin puitteissa mahdollista. Viranomaistoiminta, joka kohdistuu vaikeassa asemassa oleviin lapsiin, on työssä keskeisessä asemassa.

- Apunanihan toimivat apulaisoikeusasiamiehet, mutta olen halunnut pitää lapsen oikeuksia koskevat asiat itselläni. Näin painotan lapsen oikeuksia tehtäväkentässäni, Paunio sanoo.

- Lisäksi eduskunnalle vuosittain annettavassa oikeusasiamiehen kertomuksessa on lapsen oikeuksista oma osuus, vaikka yleensä yksittäisiltä alueilta ei sellaista ole.

Oikeusasiamies on tehnyt aloitteita muun muassa yksin maahan tulleiden pakolaislasten oikeuksien toteutumisesta,  lasten perusoikeuksien toteutumisesta koulukodeissa sekä neuvottelu- ja sovittelupalveluista lapsia koskevissa vanhempien välisissä riidoissa.  Lisäksi eduskunnalle on annettu erilliskertomus koskien viranomaisten roolia lapsi- ja perheväkivallassa.

Paunio kertoo, että oikeusasiamiehen toimistosta pidetään säännöllisesti yhteyttä kansalaisjärjestöihin.

- Keskustelua eri tahojen kanssa käydään mielellään. Lisäksi käymme puhumassa työstämme lapsen oikeuksien edistäjänä eri tahoilla. Ja tietysti lapsiasiavaltuutetun kanssa olemme tekemisissä, kun kyse on lasten oikeuksista, hän lisää.

Lisätietoja:

http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.phx/eoa/index.htx