SYRJÄYTYMISTÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ JO LAPSUUDESSA
– Olisi hyvä, että jo lapsuudessa omaksuttaisiin 'kaveria ei jätetä' -henkeä, maaliskuussa ylitarkastajan sijaisena lapsiasiavaltuutetun toimistossa aloittanut Jouko Laaksonen kuvaa. Hänestä yhteiskunnan tulee tarttua nuorten syrjäytymiseen ja nuorisotyöttömyyteen.
Jouko Laaksonen on työskennellyt viime vuodet kehittäjänä Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuuri-, nuoriso- ja sosiaalialan laitoksen Juvenia-yksikössä, missä hän toimi erityisesti nuorisoalan erilaisten hankkeiden valmistelijana.
– Toki syrjäytyminen on kokonaisuus, johon useat asiat vaikuttavat. Monet tärkeät kokemukset tulevat kuitenkin kotikasvatuksesta, koulusta ja vertaiskaveriryhmistä, ja arjessa tapahtuva toisista välittäminen on merkittävä tekijä lapsen ja nuoren kasvulle sekä tulevaisuudelle, hän toteaa.
Toinen haaste lasten ja nuorten elämässä saattaa olla kuntarakenneuudistus.
– Miten se tulee vaikuttamaan palveluihin, on tärkeä asia lasten ja nuorten kannalta. Alkuvaiheeni työhön lapsiasiavaltuutetun toimistossa on kuulunut kuntakysely 9-14-vuotiaille lapsille, johon osallistui 140 lasta eri puolilta Suomea, Jouko Laaksonen kertoo.
– Kysely antaa tärkeää tietoa lasten mielipiteistä. Vaikka vastausten analyysi on kesken, on niistä jo voinut huomata selvästi palveluiden ja niiden saavutettavuuden merkityksen lapsille. Nykyiset elämisen edellytykset halutaan säilyttää jatkossakin.
Lapsen oikeudet ovat myös kansalaistaitoja
Tutkimus- ja kehittämistehtävien lisäksi Jouko Laaksonen on toiminut myös lasten ja nuorten palveluiden käytännön kentällä. Ennen työtään Mikkelin ammattikorkeakoulussa hän toimi koulutussuunnittelijana ja opinto-ohjaajana kansanopistossa. Opiskellessaan kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistossa hän työskenteli lasten leikinohjaajana ja ennen korkeakouluopintoja myös lastenkodissa.
– Halusin hakea lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastajan tehtävää, koska tässä työssä on paljon yhtymäkohtia aiempaan lapsi- ja nuorisoasioita koskevaan työkokemukseeni. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja lapsen edun ajaminen on näissä kaikissa ollut keskeisessä asemassa, mutta nyt siihen pääsee pureutumaan aiempaa syvemmin, hän kertoo.
Ylitarkastajan tehtävään kuuluu vaikuttamisen, tutkimuksellisen työn ja kehittämisen lisäksi tapahtumiin osallistumista ja yhteydenpitoa yhteistyökumppaneihin. Oman värinsä työnkuvaan tuo osallisuuden edistäminen, jonka parissa hän tapaa kasvotusten lapsia ja nuoria.
– Toimin vastuuhenkilönä lapsiasiavaltuutetun nuorten neuvonantajien ryhmän toiminnassa sekä lapsiasiavaltuutetun lapsille suunnattujen www.lastensivut.fi -sivujen suunnittelussa ja kehittämisessä, Jouko Laaksonen kertoo.
– Lapsen oikeuksien tiedottaminen liittyy myös kansalaisuuskasvatukseen. Lasten oikeudet ovat eräänlaisia kansalaistaitoja, joiden omaksumiseen pitäisi kasvaa jo lapsena ja vaikuttaa siihen, miten aikuisena lasten suhteen toimitaan. Tätä kautta tietoisuuden vahvistuminen lapsen oikeuksista vaikuttaa varmasti lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittymiseen laajemminkin.
– Työ tuntuu monipuoliselta, kiinnostavalta ja sopivan haasteelliseltakin. Motivoivaa on sekin, miten suuri vaikuttamisen mahdollisuus lapsiasiavaltuutetun toimiston työllä on. Työsarkaa on todella paljon, verkostot ovat laajat.
Tyypilliseen työviikkoon mahtuu paljon kohtaamisia
Jouko Laaksosen tyypillinen työviikko koostuu esimerkiksi yhdestä Helsingin työmatkasta verkostoitumisen tai projektien läpivetämiseen liittyvän palaverin vuoksi, asioiden järjestelyistä, selvitys- ja tutkimustöiden kirjoittamisesta ja lapsiasiavaltuutetun toimiston palavereista.
Vapaa-ajalla hän rentoutuu puolisonsa kanssa kesällä mökkeillen, monipuolisesti ympäri vuoden liikkuen ja jonkin verran matkaillen. Lempiharrastuksena hänellä on myös musiikki ja median seuranta sekä sisäjalkapallo, jota hän pelaa viikoittain.
