Tavoitteet lapsen oikeuksien viestinnän edistämiseen kansallisesti 2014-2015

Hyväkysytty lapsiasianeuvottelukunnan kokouksessa 10.3.2014
Tämä toimintasuunnitelma sisältää ne yhteisesti sovitut tavoitteet, joilla lapsen oikeuksien viestintää on tarkoitus edistää vuosina 2014-2015. Kunkin toimenpiteen osalta on määritelty tahot, joiden ensisijaisella vastuulla toimenpiteen vaatima suunnittelu ja toiminnan käynnistäminen on. Kaikki toimet vaativat samalla eri toimijoiden sitoutumista ja verkostoimista.  Sitoutumisen ja toiminnan ratkaisevat toimenpidekohtaisesti kunkin toimijan omat prioriteetit ja voimavarat.

Toimintasuunnitelma on laadittu lapsiasianeuvottelukunnan lapsen oikeuksien viestinnän ja kansainvälisten asioiden jaostossa ja hyväksytty lapsiasianeuvottelukunnan kokouksessa 10.3.2014.

Toimintaohjelman voimassaolo on sidottu lapsiasianeuvottelukunnan toimikauden pituuteen. Laatimisen pohjana on toiminut OKM:n vuonna 2010 valmistunut työryhmämietintö "lapsen oikeuksien kansallinen viestintästrategia".

Toimenpiteiden läpileikkaavana tavoitteena on lasten ja nuorten ottaminen mukaan toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

YHTEISESTI EDISTETTÄVÄT TOIMENPITEET VUOSINA 2014-2015
1. Lapsen oikeuksien päivästä liputuspäivä
Lapsiasianeuvottelukunta teki asiasta sisäasiainministeriölle aloitteen toukokuussa 2013 Vantaan lasten asiantuntijaryhmän avustamana. Monet tahot, mm. Pelastakaa Lapset, Plan Suomi Säätiön Lastenhallitus sekä eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmä, ovat vuosien mittaan edistäneet asiaa.

Sisäasiainministeriö päätti aloitteen johdosta määrätä valtion virastot ja laitokset liputtamaan lapsen oikeuksien päivänä vuosina 2013 ja 2014. Samalla ministeriö päätti suosittaa yleistä liputusta. Sen jälkeen, kun liputuksesta on saatu kokemusta ja mahdollista palautetta, ministeriö päättää siitä, ryhtyykö se toimenpiteisiin päivän merkitsemiseksi vakiintuneeksi liputuspäiväksi kalenteriin.

Toimenpiteet:
Kampanjoidaan aktiivisesti liputtamisen puolesta vuoden 2013 lapsen oikeuksien päivästä alkaen. Tavoitteena on osoittaa, että lapsen oikeuksien liputuspäivälle on kysyntää ja että se näin ollen vakiinnutettaisiin kalenteriin.  Hyödynnetään sosiaalista mediaa kampanjoinnissa.  Haetaan yhteistyötä Kuntaliiton, Kirkkohallituksen sekä muiden vastaavien toimijoiden kanssa.

Päävastuutahot: Lapsiasianeuvottelukunta/lapsiasiavaltuutetun toimisto sekä Lastensuojelun Keskusliitto erityisesti sosiaalisen median osalta.

Toteuttamisaikataulu: 2013 lapsen oikeuksien päivästä 2014 lapsen oikeuksien päivään

2. Lapsiystävällinen kunta -tavoitteen edistäminen
Valtion ohella kunnat ovat Suomessa keskeinen viranomaistoimija lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanossa. Kuntien roolia ja tietoisuutta lapsen oikeuksista on tarpeen vahvistaa (ks. esim. Toimiva Lastensuojelu -työryhmän loppuraportti).  Tavoitteena tulee olla se, että mahdollisimman monessa kunnassa tunnetaan YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, sitoudutaan siihen kunnan erilaisen strategisen työn perustana ja sovelletaan sopimusta aktiivisesti sekä tiedotetaan siitä asukkaille.

Kuntavaikuttamisen alalla on lapsen oikeuksien näkökulmasta monia toimijoita.

Suomen UNICEF on kokeillut vuosina 2012-2013 pilottiprojektissa yhdessä Hämeenlinnan kaupungin kanssa UNICEFin kansainvälistä lapsiystävällinen kunta -toimintamallia. Vuonna 2014-2015 projektissa ovat mukana Lahti, Rovaniemi ja Raasepori. Pilottiprojektin jälkeen malli tuodaan kaikkien suomalaisten kuntien ulottuville.

Lapsiasianeuvottelukunnan kuntauudistuksen seuranta -jaosto seuraa tiiviisti kuntauudistusta ja pyrkii vahvistamaan uudistuksen lapsinäkökulmaa ja ratkaisujen lapsivaikutusten ennakointia.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoitteena on edistää lapsivaikutusten arviointia kunnissa. Pelastakaa Lapset ry:n on suunnitellut ns. lapsiystävällisen budjetoinnin mallin edistämistä etenkin kunnissa.

Suomen nuorisoyhteistyö Allianssin ja lapsiasiavaltuutetun yhteistyönä on verkostoitu alan järjestö- ja viranomaistoimijoita kuntavaikuttamisen verkostoksi, joka toteutti viime kuntavaalien alla "Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulu" -hankkeen. Toiminta jatkuu mm. yhteydenpidolla yli 4000 "Lasten ja nuorten valtuutettuun" kunnissa.

Toimenpiteet:
Varmistetaan, että meneillään olevat hankkeet muodostavat toisiaan tukevan ja kuntien näkökulmasta toimivan kokonaisuuden, joka edistää lapsiystävällinen kunta -ajattelua ja lapsen oikeuksien valtavirtaistamista kuntakentässä.  Sitoutetaan Kuntaliitto mukaan työhön.

Päävastuutahot: Lapsiasianeuvottelukunnan kuntauudistuksen seuranta -jaosto, Suomen Unicef

Toteuttamisaikataulu: 2014-2015

3. Ihmisoikeuskasvatuksen sisällyttäminen varhaiskasvatukseen, peruskouluun, lukio-, ammatti- ja täydennyskoulutukseen, lapsen oikeuksien tunnettuuden lisääminen oppilaitoksissa sekä toiminnallisten menetelmien edistäminen ihmisoikeuskasvatuksessa (myös järjestöissä ja seurakunnissa)
Koulut ja oppilaitokset ovat avaintoimijoita lapsen oikeuksien edistämisessä ja laajemminkin ihmisoikeuskasvatuksessa. Parhaillaan tehdään tai ollaan käynnistämässä eri kouluasteiden opetussuunnitelmatyötä, jossa lapsen oikeuksien ja ihmisoikeuskasvatuksen asemaa voidaan vahvistaa.

OKM:n tuella Suomen Unicef on koordinoinut Euroopan Neuvoston ihmisoikeuskasvatuksen toiminnallisten menetelmien oppaan eli Compasiton "jalkauttamista".  Koulutuksessa mukana ovat olleet myös muut järjestö- ja seurakuntatoimijat.

Eduskunnan yhteydessä toimiva Ihmisoikeuskeskus julkaisee ihmisoikeuskoulutuksen ja -kasvatuksen tilasta kattavan selvityksen alkuvuodesta 2014.

Toimenpiteet:
Edistetään yhteistyössä Ihmisoikeuskeskuksen kanssa selvityksessä esitettyjen suositusten toimeenpanoa. Lisäksi edistetään Opetusministeriön ja Opetushallituksen kanssa yhteistyössä lapsen oikeuksien näkökulman huomioimista etenkin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistuksessa.

Jatketaan yhteistyötä Compasito -oppaan jalkauttamisessa ja koulutusten järjestämisessä. Tuetaan "Lapsen oikeudet toiminnallisesti" -hankkeen tai vastaavan jatkumista vuoden 2014 ajan.

Edistetään Ihmisoikeuskeskuksen yhteisten suositusten toimeenpanoa, jotka kattavat varhaiskasvatuksen perusopetuksen, toiseen asteen opetuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopisto-opetuksen sekä lasten kanssa työskentelevien ja toimivien täydennyskoulutuksen. Lapsen oikeuksien kannalta erityisen tärkeitä ovat toimet varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa sekä toisen asteen opetuksessa. Lisäksi seurakunnilla on tärkeä rooli lasten ihmisoikeuskasvattajana.

Päävastuutahot: Lapsiasianeuvottelukunta ja sen lapsen oikeuksien viestinnän ja kansainvälisten asioiden jaosto, Suomen Unicef

Toteuttamisaikataulu: 2014 ja 2015

4. Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa koskevan määräaikaisraportoinnin kehittäminen ja valitusoikeutta koskevaan valinnaiseen pöytäkirjaan liittyvät toimet
Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa koskevan Suomen seuraavan määräaikaisraportin määräaika on vuonna 2017. Ensimmäisen lasten myyntiä, lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa koskevan valinnaisen pöytäkirjan täytäntöönpanosta annettavan määräaikaisraportin määräaika on kesällä 2014.

Määräaikaisraportit antaa hallitus. Kansalaisyhteiskunnan toimijat (alan järjestöt, LSKL koordinoi) sekä itsenäiset ihmisoikeusviranomaiset (lapsiasiavaltuutettu, eduskunnan oikeusasiamies) voivat antaa rinnakkaisraportin sekä osallistua määräaikaisraportin käsittelyä koskeviin kuulemistilaisuuksiin.

Lapsen oikeuksien sopimuksen kolmannen, valinnaisen pöytäkirjan ratifiointia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa vuoden 2014 aikana. Valinnainen pöytäkirja mahdollistaa yksilö- ja valtiovalitukset sekä tutkintamenettelyn sopimuksella ja sen valinnaisilla pöytäkirjoilla turvattujen oikeuksien loukkauksista.

Toimenpiteet:
UM toteuttaa vapaaehtoisen välikausikyselyn lapsen oikeuksien komitean vuonna 2011 antamien loppupäätelmien ja suositusten täytäntöönpanon tilasta eri toimijoille.

Lapsiasianeuvottelukunnan lapsen oikeuksien viestinnän ja kansainvälisten asioiden jaosto koordinoi/järjestää kyselyn tulosten seurannasta esimerkiksi seminaarin ja/tai pyöreän pöydän keskustelujen muodossa yhteistyössä ulkoasiainministeriön, Lapsiasiavaltuutetun, Lastensuojelun Keskusliiton ja Suomen Unicefin kanssa. Keskusteluteemat valitaan yhteisesti ja järjestelyvastuista päätetään kunkin tapahtuman osalta erikseen.

Järjestetään lapsen oikeuksien sopimuksen kolmatta valinnaista pöytäkirjaa koskeva työseminaari. Seminaarin tarkoituksena on perehtyä valinnaiseen pöytäkirjaan erityisesti nykyisten kansallisten valitus- ja kantelumenettelyjen saavutettavuuden ja toimivuuden kannalta. Tiedotetaan uudesta valinnaisesta pöytäkirjasta.

Lastensuojelun Keskusliitto kehittää kansalaisyhteiskunnan eli lasten, nuorten ja perheiden järjestöjen rinnakkaisraportointia. Lapsiasiavaltuutettu kehittää omaa rinnakkaisraportointiaan. Raportoinnin kehittämisessä erityinen huomio kiinnitetään lasten ja nuorten omaan osallistumiseen.

Päävastuutahot: UM, Lapsiasianeuvottelukunta, Lastensuojelun Keskusliitto, Lapsiasiavaltuutettu, Suomen Unicef

Toteuttamisaikataulu: Kysely alkuvuodesta 2014, tulosten seuranta vuoden 2014 aikana, "työseminaari" kolmannesta valinnaisesta pöytäkirjasta päätetään ratifiointiaikataulun täsmennyttyä, määräaikaisraportointiin valmistautuminen ja sen kehittäminen 2014-2015.

5. Lapsen oikeuksien komitean yleiskommenttien kääntäminen
Lapsen oikeuksien komitea antaa yleiskommentteja, jotka ovat komitean kannanottoja ihmisoikeusmääräysten sisältöön ja jotka muun muassa auttavat osapuolia lapsen oikeuksien sopimuksesta aiheutuvien velvoitteiden täyttämisessä (yleiskommentit löytyvät englanniksi osoitteesta http://tbinternet.ohchr.org/_layouts/treatybodyexternal/TBSearch.aspx?Lang=en&TreatyID=5&DocTypeID=11 ). Niiden tunnettavuutta Suomessa niin viranomaisten kuin järjestötoimijoidenkin keskuudessa on tarpeen lisätä. Käytettävyyttä lisäisi yleiskommenttien kääntäminen suomeksi. Käännökset ruotsin kieleen olisi todennäköisesti saatavissa Ruotsin lapsiasiavaltuutetun kanssa tehtävällä yhteistyöllä.

Tällä hetkellä yleiskommenteista on käännetty suomeksi yleiskommentit nro 9 vammaisten lasten oikeuksista ja nro 12 lapsen oikeudesta tulla kuulluksi ja yleiskommentti.  Toteuttajina ovat olleet OKM:n lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma ja lapsiasiavaltuutetun toimisto.

Toimenpiteet:
Lapsiasiavaltuutetun toimisto ryhtyy käännättämään yleiskommentteja suomeksi yhteistyössä asiaankuuluvien viranomais- ja muiden tahojen kanssa.  Aikataulu on riippuvainen toimiston määrärahoista, mutta kestänee useamman vuoden. Mikäli kääntämiseen saadaan erillisrahoitusta, aikataulu voi nopeutua. Lapsiasiavaltuutetun toimisto määrittelee aikataulun ja keskustelee toimijoiden kanssa kääntämisen priorisoinnista.

Selvitetään ruotsinkielisten käännösten saatavuus Ruotsin lapsiasiavaltuutetulta. Yleiskommenttien käännösten tarkistamisessa ja tiedottamisessa tehdään laajaa yhteistyötä.

Päävastuutahot: Lapsiasiavaltuutetun toimisto

Toteuttamisaikataulu: aloitetaan 2014

6. YK:n lapsen oikeuksien päivän yhteisten teemojen määrittelyn pitkäjänteisyys ja lapsen oikeuksien päivän viestintäyhteistyö
Lapsen oikeuksien päivän 20.11 yhteiset kansalliset teemat määritellään pitkäjänteisesti ja noin 1,5´vuotta etukäteen. Teeman valinnassa tulee ottaa huomioon kansainväliset teemat.

Lapsen oikeuksien päivän viestintäyhteistyön strategisista linjauksista vastaa lapsiasianeuvottelukunnan lapsen oikeuksien ja kansainvälisten asioiden jaosto ja käytännön toimenpiteistä Lastensuojelun Keskusliiton ja lapsiasiavaltuutetun koordinoima lapsen oikeuksien kansallinen viestintäverkosto.

Vuoden 2014 teema on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 25-vuotisjuhla.  Teemaan sisältyy vahva viesti lapsuuden arvostamisesta sekä oikeudesta olla lapsi. Samoin se sisältää viestin jokaisen lapsen yhdenvertaisista oikeuksista. Juhlintaa konkretisoidaan  kouluissa, päiväkodeissa ym. lasten ja nuorten toimintaympäristöissä teemalla "lapsen oikeus leikkiin".

Vuoden 2015 teema päätetään erikseen.

Tavoitteena on, että lapsen oikeuksien päivän ympärille muodostuisi etenkin kouluissa ja varhaiskasvatuksessa toiminnallinen "lapsen oikeuksien viikko", johon eri toimijat tarjoavat koordinoidusti tukea ja aineistoja.

Vastuutahot: Lapsiasianeuvottelukunnan lapsen oikeuksien viestinnän ja kansainvälisten asioiden jaosto, lapsiasiavaltuutettu, kansallinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto (LSKL) sekä Suomen Unicef

Toteuttamisaikataulu: Vuoden 2014 teeman konkretisointi sekä lapsen oikeuksien viikko -toimintamallin kehittäminen alkuvuodesta 2014. Vuoden 2015 teeman määrittely loppukeväästä 2014.

7. YK:n lapsen oikeuksien sopimus 25 vuotta vuonna 2014
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen solmimisesta tulee vuonna 2014 kuluneeksi 25 vuotta.

Suunnitellaan, miten 20.11.2014 ja koko vuoden aikana huomioidaan lapsen oikeuksien sopimuksen 25-vuotisjuhla.

Päävastuutahot: Lapsiasianeuvottelukunnan lapsen oikeuksien viestinnän ja kansainvälisten asioiden jaosto, kansallinen lapsen oikeuksien viestintäverkosto (LSKL) sekä lapsiasiavaltuutettu

Toteuttamisaikataulu: 2014