Mediatiedote 10.01.2013
Valtion otettava vastuu lastensuojelun laadusta ja johtamisesta
Kuntia on arvosteltu ilmi tulleista lastensuojelun laatuongelmista. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula kuitenkin katsoo, ettei ole perusteltua kohdistaa syytöksiä aina vain kuntiin.– Myös valtion pitää kantaa vastuunsa johtamisesta ja kehittämisestä, hän sanoo ja esittää lastensuojelun kansallisen laadun arvioinnin järjestämistä valtion ja kuntien yhteistyönä.
Lapsiasiavaltuutetun mielestä on syytä myös katsoa lasten, nuorten ja perheiden palveluita kokonaisuutena arvioinnin, kehittämistyön ja tietopohjan rakenteiden kannalta. Perusopetuksen tuloksista ja esimerkiksi koulukohtaisista eroista Suomessa on verrattain hyvää tietoa, jota käytetään politiikan suunnittelussa. Myös terveydenhuollosta on saatavissa tulostietoa.
– Mutta lastensuojelun palveluiden laatua ja vaikuttavuutta ei kansallisesti arvioida. Tuntumaa näistä on saatu yksittäisistä hyvistä tutkimuksista, jotka eivät kuitenkaan korvaa kansallisen laadun arvioinnin ja seurannan merkitystä. Tällainen järjestelmä tulisi luoda yhteistyössä kuntien kanssa, Maria Kaisa Aula esittää.
Maria Kaisa Aula huomauttaa, ettei valtio ole ottanut ohjaajan ja kehittäjän roolia lastensuojelun alalla vaan kehittäminen on jäänyt kuntien ja järjestöjen varaan. Myös alueelliset kehittämisrakenteet ovat hajanaiset. Tilanne esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa on toinen.
– Vaikka huostaan otettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut 1980-luvun lopulta jatkuvasti, edelleen toimitaan pääosin samalla kuntakohtaisella organisaatiolla. Erilaisten hankkeiden tuomat hyvät käytännöt eivät vakiinnu kansallisesti hyödynnettäväksi, lapsiasiavaltuutettu toteaa lausunnossaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmälle.
Työryhmän tehtävänä on maaliskuun loppuun mennessä selvittää laajasti lasten ja perheiden palveluiden sekä lastensuojelun toimivuutta ottaen huomioon erityisesti väkivaltaiset tapahtumat perheissä ja keinot niiden ehkäisemiseksi.
Lapsiasiavaltuutettu listasi samalla työryhmälle useita lastensuojelun tarpeeseen vaikuttavia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointipalveluiden kehittämistarpeita.
– Tarvitaan lisää helposti saatavilla olevaa tukea, kuten lapsiperheiden kotipalvelua ja kotikasvatuksen tukea neuvolan, päivähoidon ja koulun yhteyteen. Palveluista pitää myös tiedottaa lapsille, nuorille ja vanhemmille ymmärrettävällä tavalla ja tavoittavilla foorumeilla, Maria Kaisa Aula muistuttaa.
– Sosiaalityöntekijöitä on useissa kunnissa kerta kaikkiaan liian vähän, jotta lasten ja nuorten laadukas kohtaaminen työssä olisi mahdollista. Lisäksi osaamisessa lasten ja nuorten kanssa toimimiseen on puutteita, lapsiasiavaltuutettu toteaa.
Lastensuojelun laatuvaatimuksia valmisteltu viisi vuotta
Lapsiasiavaltuutetulle kertyy tietoa lastensuojelun ja palveluiden toimivuudesta kansalaisyhteydenotoista, lasten ja nuorten kokemusten ja mielipiteiden selvityksistä, keskustelutilaisuuksista ja kohtaamisista sekä alan tutkimuksen ja kehittämisryhmien työn seurannasta.Toimisto on toimintansa alusta vuodesta 2005 lähtien tuottanut selvityksiä ja osallistunut kansalliseen kehittämistyöhön monin tavoin. Erityisesti on tuotu esiin lasten ja nuorten kokemustiedon merkitystä palvelujen kehittämisessä.
– Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman puitteissa 2007-2011 luotiin hyödyllisiä yhteistyöverkostoja ja muodostettiin yhteistä kansallista strategista näkemystä toimialan kokonaisuudesta. Toimeenpanossa ei kuitenkaan ohjelman päättymisen jälkeen ollut riittävää jatkuvuutta, Maria Kaisa Aula toteaa.
Poliittisen tason tavoitteelliset linjaukset eivät ole aina edenneet virkamiesvalmistelussa. Panostukset uuden lastensuojelulain 2008 toimeenpanoon, seurantaan tai kansalliseen lastensuojelun laadun arviointiin ovat olleet vähäisiä. Kuntien toimintaa ohjaavassa KASTE-ohjelmassa varsinaisen yksilö- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämispanostus on ollut vaatimaton. Valvonnan voimavarat ovat riittämättömät.
– Valvonnan ja laadun parantamisen välinen yhteys ei toimi. Alan tilannetta kuvaa se, että lastensuojelun laatusuosituksia on valmisteltu noin viiden vuoden ajan. Henkilöstöä suunnitteluun ja johtamiseen on ministeriössä liian vähän, lapsiasiavaltuutettu arvioi.
Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut valtion vastuuta ja lapsipolitiikan johtamisen kokonaisuutta suosituksissaan Suomelle 2012. YK:n lapsen oikeuksien sopimus korostaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin ja lapsen oikeuksien näkökulman kokonaisvaltaista johtamista valtion ja kuntien toimissa.
– Lastensuojelu on osa tätä kokonaisuutta. Kun julkinen valta ottaa vastuun lapsen hyvinvoinnista ja käyttää siinä merkittävää valtaa, tulee tämä työ tehdä mahdollisimman hyvin ja lapsen etua varmistaen, Maria Kaisa Aula muistuttaa.
Lisätietoja
Lapsiasiavaltuutettu
Maria Kaisa Aula
0295163414
050 530 9697
[email protected]
Lapsiasiavaltuutetun ehdotukset lastensuojelun tilannetta selvittävälle STM:n työryhmälle Lapsiasiavaltuutetun lausunto STM:n työryhmälle Yhteenveto yhteydenotoista 8-vuotiaan kuolemasta STM:n Toimiva lastensuojelu -työryhmän väliraportti
