Lapsiasiavaltuutetun lausunto 23.10.2006

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle
 Asia

Lapsiasiavaltuutetun lausunto Hallituksen esityksestä (HE 112/2006 vp) vanhempainpäivärahoja ja työnantajakustannusten korvaamista koskevan lainsäädännön muuttamiseksi
Hallituksen esityksen pääasiallinen sisältö
Esityksessä ehdotetaan äidin äitiysrahaa sekä isän vanhempainrahaa ja isyysrahaa isäkuukauden ajalta korotettavaksi. Äitiysraha nousisi 90 prosenttiin sen perusteena olevasta työtulosta ensimmäisen 56 arkipäivän ajalta. Sen jälkeen äidin äitiys- ja vanhempainraha olisi nykyisen tasoinen eli 70 prosenttia työtulosta. Isän vanhempainraha nousisi 80 prosenttiin työtulosta 50 ensimmäiseltä isän käyttämältä arkipäivältä, jonka jälkeen se olisi nykyisen tasoinen eli 70 prosenttia työtulosta.

Isän ns. isäkuukauden käyttöajankohdan valintaa joustavoitetaan. Ottovanhempien vanhempainrahakauden vähimmäiskestoa esitetään pidennettäväksi nykyisestä 180 päivästä 200 päivään. Lisäksi ehdotetaan että rekisteröidyssä parisuhteessa vakuutetulla, joka ei ole lapsen vanhempi voisi olla oikeus vanhempainrahaan. Oikeus toteutettaisiin mahdollistamalla vanhempainrahakauden jakaminen.

Lisäksi työnantajalle maksettavaa vuosilomakustannuskorvausta vanhempainvapaan ajalta ehdotetaan korotettavaksi.

Tavoitteena on korvata nykyistä paremmin työnantajalle perhevapaista aiheutuvia palkkakustannuksia, parantaa perheiden toimeentuloa sekä lisätä isien vanhempain-vapaiden käyttöä.

Lausunto
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet

Lausunnon perustana ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen Suomelle asettamat velvoitteet. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa (1991) lakiesityksen arvioinnin kannalta keskeiset artiklat ovat
artikla 18: Valtion tulee tukea vanhempia lasten kasvattamisessa ja edistää sitä, että vanhemmat vastaavat yhteisesti lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä.

artikla 24: Lapsella on oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveyden-tilasta. Sen edistämiseksi valtion tulee muun muassa tiedottaa lasten rintaruokinnan eduista sekä tukea vanhempia rinta-ruokinnan edistämisessä.

artikla 27: Lapsella on oikeus kehityksensä kannalta riittävään elintasoon. Valtion tulee tukea vanhempia tämän oikeuden toteuttamisessa.

Lisäksi sopimus korostaa lasten yhdenvertaista kohtelua sekä sitä, että kaikissa julkisen vallan toimissa on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.

Lakiesityksen arviointi lapsen oikeuksien sopimuksen valossa
Päivärahojen taso
Lapsen oikeuksien kannalta äitiys- isyys ja vanhempainrahan korottaminen on myönteistä. Äitien etuuksia korotukset parantavat tosin lähinnä niissä tilanteissa, joissa työnantaja ei ole työsopimuksessa velvoitettu maksamaan palkkaa äitiysvapaan ajalta. Näissä tapauksissa ehdotus vähentää lapsiköyhyyden riskiä.

On syytä kuitenkin muistaa, että ansioon sidottujen äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen taso on Suomessa edelleen muita pohjoismaita alempi. Esitys ei myöskään paranna äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäispäivärahan tasoa. Lapsiköyhyyden vähentämisen kannalta vähimmäispäivärahaa tulisi korottaa työmarkkinatuen tasolle.

Isäkuukauden joustavoittaminen
Mahdollisuus isäkuukauden nykyistä joustavampaan sijoittamiseen lapsen ensimmäisten ikävuosien aikana on erittäin myönteinen uudistus lapsen oikeuksien kannalta. Se tukee vanhempien yhteisen kasvatusvastuun toteutumista.

Päivärahojen tasojen porrastaminen isää kannustavaksi
Päivärahojen tasoja esitetään porrastettavaksi niin, että se kannustaisi taloudellisesti isiä käyttämään enemmän vanhempainvapaata. Lain tarkoituksena on siis lisätä naisten työssäkäyntiä vanhempainvapaan eli lapsen ensimmäisen 10 elinkuukauden aikana. Tavoitteena on ensisijaisesti vahvistaa naisten työmarkkina-asemaa. Samalla tämä edistäisi isän kasvatusvastuuta sekä lapsen ja isän suhteen vahvistumista. Isän roolin vahvistaminen varhaislapsuudessa on lapsen oikeuksien kannalta hyvä tavoite.

Kiinnitän valiokunnan huomiota kuitenkin siihen, että vanhempainvapaan aikana lapsi on iässä, jolloin hänen terveysperusteisesti paras ravintonsa kokonaan tai osittain on äidinmaito. Sosiaali- ja terveysministeriö on Maailman terveysjärjestö WHO:n linjauksen mukaisesti terveyssyistä suositellut kuuden kuukauden täysimetystä sekä imetyksen jatkamista lapsen ensimmäisen ikävuoden ajan. Suomessa suositukset toteutuvat huonommin kuin muissa pohjoismaissa.

Perhevapaauudistuksen taloudelliset kannustimet ovat mainittujen valtiovallan vahvistamien lapsen terveyden edistämisen linjausten kannalta ristiriitaisia. Jos naisten työssäkäynti vanhempainvapaan aikana lisääntyy, se voi vähentää lasten rintaruokintaa. Suomalaisessa työelämän lainsäädännössä tai sopimusmenettelyissä ei ole puolestaan otettu huomioon imetyksen vaatimia erityisjärjestelyitä työpaikoilla. Isää suosivilla taloudellisilla kannustimilla voi siis olla lapsen oikeuksien kannalta kahdensuuntaisia vaikutuksia, jos työelämän järjestelyjä ei vastaavasti uudisteta.

Lapsen rintaruokintaa edistävien työelämän järjestelyiden tarve onkin syytä ottaa perhevapaauudistuksen valossa uuteen tarkasteluun. Suomi ei ole ratifioinut kansainvälisen työjärjestön ILO:n Äitiydensuojelukonventiota (Maternity Protection Convention 2000). Tähän sisältyy imettävien äitien oikeus imetystaukoihin työpäivän aikana tai vastaavasti päivittäiseen työajan lyhentämiseen. Näitä kysymyksiä ei ole mainittu hallituksen esityksen perusteluissa tai vaikutusarvioissa.
Esitän, että työ- ja tasa-arvoasiain valiokunta lausunnossaan huomioisi, että perhevapaauudistukseen liittyen on tarpeen kehittää suomalaista työelämää ja työsopimuslainsäädäntöä niin, että se helpottaisi äitien mahdollisuutta yhdistää työntekoa ja lapsen rintaruokintaa. Suomen tulisi ratifioida ILO:n Äitiydensuojelukonventio.
Vanhempainvapaan pidentäminen helpottaisi sen jakamista äidin ja isän kesken
Vanhempainvapaan jakamista äidin ja isän kesken edistäisi nyt esitettyä paremmin se, että vanhempainvapaata pidennettäisiin vähintään yhteen vuoteen. Tällöin olisi parempi yhdistää äidin ja isän yhteisen kasvatusvastuun vahvistamisen sekä lapsen terveyden kannalta tärkeän rintaruokinnan tarpeet.

Tavoite vanhempainvapaan pidentämisestä yhteen vuoteen sisältyy Suomen YK:lle toimittamaan kansalliseen "Lapsille sopiva Suomi" -toimintaohjelmaan (YK:n yleiskokouksen lasten erityisistunnon edellyttämä Suomen kansallinen toimintasuunnitelma, Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisuja 2005:5). Myös muissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta vanhempainvapaa on Suomea pidempi.

Ottovanhempien vanhempainrahakaudet
Esitetty 20 päivän pidennys ottovanhempien vanhempainrahakauteen on lasten yhdenvertaisen kohtelun kannalta oikeansuuntainen. Perusteltua olisi kuitenkin se, että ottovanhempien vanhempainrahakausi olisi saman pituinen kuin muillakin vanhemmilla eli 263 päivää.

Kansainvälisen adoption kautta Suomeen saapuvat lapset tulevat useimmiten hyvin haavoittavista oloista. Heidän kotiutumistaan uuteen perheeseen ja Suomeen edistäisi vanhempien mahdollisuus olla kotona nyt esitettyä pidemmän vanhempainrahakauden ajan. Oikeus vanhempainrahaan tulisi ulottaa 0-9-vuotiaina Suomeen tulevien adoptiolasten vanhemmille. Valtiontalouden kannalta muutokset olisivat merkitykseltään hyvin vähäisiä, mutta adoptoitavan lapsen hyvinvoinnin ja sopeutumisen varmistamisen kannalta erittäin merkittävä.

Rekisteröidyn parisuhteen vanhempainrahakausi
Lasten yhdenvertaista kohtelun kannalta ongelmia on myös rekisteröidyssä parisuhteessa, jossa vakuutetulla, joka ei ole lapsen vanhempi ei ole nyt oikeutta vanhempainrahaan. Esitetty muutos on oikeansuuntainen, mutta oikeuden toteuttaminen mahdollistamalla vanhempainrahakauden jakaminen ei saata lapsia täysin yhdenvertaiseen asemaan.

Ongelmat aiheutuvat siitä, että ns. sisäisen adoption järjestelyjä näissä perhetilanteissa ei ole mahdollistettu. Ottaen huomioon myös hedelmöityshoitolaissa tehdyt ratkaisut kiirehdin lainsäädännön kokonaisarviointia niin, että lapsen sosiaalisen vanhemman oikeudet ja velvollisuudet ns. rekisteröidyissä parisuhteissa selkeytetään pikaisesti ja ns. sisäinen adoptio mahdollistetaan.

Monikkoperheiden isyysvapaan pidentämisen tarve
Lisäksi kiinnitän valiokunnan huomiota siihen, että perheissä joissa syntyy yhtäaikaisesti kaksoset tai kolmoset isän isyysvapaan pituus on sama kuin yhden lapsen syntyessä kerrallaan. Kaksosten ja etenkin kolmosten hyvinvoinnin turvaamiseksi molempien vanhempien mahdollisuuksia osallistua lasten hoitamiseen ensimmäisinä elinkuukausina tulisi edistää.

Tästä syystä olisi perusteltua, että 18 arkipäivän isyysrahakauden määrä olisi lapsikohtainen. Tämä olisi myös lasten yhdenvertaisen kohtelun kannalta perusteltua. Tällöin kaksosten tai kolmosten syntyessä isyysvapaata olisi oikeus pitää vastaavasti kaksin tai kolminkertainen määrä.

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula