VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ LAPSILLE AIHEUTUVIA HAITTOJA VÄHENNETTÄVÄ
Tiedote 3/2008 (9.2.2007)
Lapsiasiavaltuutettu ja A-klinikkasäätiö vetoavat ministeriöön
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle on tänään jätetty aloite toimista vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi. Aloitteen tekijöinä ovat lapsiasiavaltuutettu ja A-klinikkasäätiö. Aloitetta tukevat Ensi- ja turvakotien Liitto ry, Nuorten Ystävät ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Lapsiasiavaltuutettu järjestökumppaneineen esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö ottaisi vanhempien päihdeongelmista kärsivien lasten tukemisen oman strategiansa ja käytännön toimintansa painopisteeksi. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon suunnitteilla olevassa kansallisessa mielenterveys- ja päihdeohjelmassa.
Vanhempien päihdeongelmat uhkaavat lapsen hyvää elämää Suomessa. Vanhempien alkoholinkäyttö on vakavin yksittäinen lasten pahoinvoinnin syy. Lasinen lapsuus -tutkimusten mukaan 100 000 lasta elää perheissä, joissa vanhempien päihteidenkäyttö aiheuttaa lapsille eriasteisia haittoja. Vanhempien päihteiden väärinkäyttö sekä siihen usein liittyvä väkivalta ovat yleisimmät syyt lasten huostaanottoihin. Ongelmia ei aiheuta yksinomaan näkyvä suurkulutus, vaan myös vanhempien ajoittainen harkitsematon alkoholin liikakäyttö luo turvattomuutta lasten kasvuympäristöön.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen takaamat oikeudet eivät toteudu lapsilla, jotka elävät alkoholiperheissä. Aikuisten velvollisuus on viranomaisina, läheisinä ja yhteisön jäseninä puuttua lapsen oikeuksien loukkauksiin. Lapsella on oikeus elää ilman, että hänen tarvitsee ottaa aikuisten vastuuta ja huolia kannettavakseen. Suomella ei ole varaa siihen, että huomattava osa lapsista kärsii vanhempiensa päihteiden käytön haitoista.
Usein päihdeongelmaisen perheenjäsenen kuntoutuminen kestää pitkään. Siksi lapsen vaikeuksia ja oireita on tarpeen lieventää itsenäisenä toimenpiteenään. Selkeimmin lasta auttaa, jos päihteitä liikaa käyttävän vanhemman juominen saadaan hallintaan. Käyttäjän hakeutuessa hoitoon tulee selvittää heti, onko tilanteessa osallisena lapsia. Perheellisten nopea hoitoon pääsy tulee varmistaa.
Päihdehuoltolakia uudistettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota päihdeperheiden tukeen ja hoitoon. Lakiin tulee sisällyttää päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten hoitoa koskevia säännöksiä ja selvittää myös tahdosta riippumattoman hoidon soveltuvuus.
Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistamiseen, auttamiseen ja hoitoon tulee kiinnittää enemmän huomiota ammattilaisten perus- ja jatkokoulutuksessa.
Tärkeää on myös ehkäistä päihdeongelmaisten vanhempien lasten leimaamista ja kiusaamista. Lapsille tulee olla tarjolla verkkopalveluita ja tukipuhelimia, joista he voivat saada matalan kynnyksen apua.
Yleisessä alkoholipolitiikassa tavoitteena tulee olla vanhempien alkoholinkäytön vähentäminen esimerkiksi verotusta kiristämällä. Lasten oikeuksien turvaaminen tulee ottaa alkoholipoliittisen päätöksenteon kriteeriksi. Myös vanhempien liiallisen alkoholinkäytön haitoista lapsille tarvitaan sekä koko väestöön että ammattilaisiin suunnattua tiedotusta.
Ministeriön tulee aloitteen tekijöiden mukaan huolehtia tarvittavasta kansallisesta koordinaatiosta toimenpiteiden edistämiseksi, kuntien sitouttamisesta toimintaan sekä tarvittavasta lääninhallitusten, Stakesin, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tulosohjauksesta. Ministeriön tulee myös edistää päihde- ja kansanterveysjärjestöjen yleisiä ja erityisesti tämän painopistealueen toimintojen resursoimista.
Lisätietoa:
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, Sosiaali- ja terveysministeriö, p. 09 160 73985, [email protected]
Viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi, A-klinikkasäätiö, p. 0400 412 838, [email protected]
Lapsiasiavaltuutettu ja A-klinikkasäätiö vetoavat ministeriöön
Peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle on tänään jätetty aloite toimista vanhempien alkoholinkäytön ja siitä lapsille aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi. Aloitteen tekijöinä ovat lapsiasiavaltuutettu ja A-klinikkasäätiö. Aloitetta tukevat Ensi- ja turvakotien Liitto ry, Nuorten Ystävät ry ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Lapsiasiavaltuutettu järjestökumppaneineen esittää, että sosiaali- ja terveysministeriö ottaisi vanhempien päihdeongelmista kärsivien lasten tukemisen oman strategiansa ja käytännön toimintansa painopisteeksi. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon suunnitteilla olevassa kansallisessa mielenterveys- ja päihdeohjelmassa.
Vanhempien päihdeongelmat uhkaavat lapsen hyvää elämää Suomessa. Vanhempien alkoholinkäyttö on vakavin yksittäinen lasten pahoinvoinnin syy. Lasinen lapsuus -tutkimusten mukaan 100 000 lasta elää perheissä, joissa vanhempien päihteidenkäyttö aiheuttaa lapsille eriasteisia haittoja. Vanhempien päihteiden väärinkäyttö sekä siihen usein liittyvä väkivalta ovat yleisimmät syyt lasten huostaanottoihin. Ongelmia ei aiheuta yksinomaan näkyvä suurkulutus, vaan myös vanhempien ajoittainen harkitsematon alkoholin liikakäyttö luo turvattomuutta lasten kasvuympäristöön.
YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen takaamat oikeudet eivät toteudu lapsilla, jotka elävät alkoholiperheissä. Aikuisten velvollisuus on viranomaisina, läheisinä ja yhteisön jäseninä puuttua lapsen oikeuksien loukkauksiin. Lapsella on oikeus elää ilman, että hänen tarvitsee ottaa aikuisten vastuuta ja huolia kannettavakseen. Suomella ei ole varaa siihen, että huomattava osa lapsista kärsii vanhempiensa päihteiden käytön haitoista.
Usein päihdeongelmaisen perheenjäsenen kuntoutuminen kestää pitkään. Siksi lapsen vaikeuksia ja oireita on tarpeen lieventää itsenäisenä toimenpiteenään. Selkeimmin lasta auttaa, jos päihteitä liikaa käyttävän vanhemman juominen saadaan hallintaan. Käyttäjän hakeutuessa hoitoon tulee selvittää heti, onko tilanteessa osallisena lapsia. Perheellisten nopea hoitoon pääsy tulee varmistaa.
Päihdehuoltolakia uudistettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota päihdeperheiden tukeen ja hoitoon. Lakiin tulee sisällyttää päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten hoitoa koskevia säännöksiä ja selvittää myös tahdosta riippumattoman hoidon soveltuvuus.
Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistamiseen, auttamiseen ja hoitoon tulee kiinnittää enemmän huomiota ammattilaisten perus- ja jatkokoulutuksessa.
Tärkeää on myös ehkäistä päihdeongelmaisten vanhempien lasten leimaamista ja kiusaamista. Lapsille tulee olla tarjolla verkkopalveluita ja tukipuhelimia, joista he voivat saada matalan kynnyksen apua.
Yleisessä alkoholipolitiikassa tavoitteena tulee olla vanhempien alkoholinkäytön vähentäminen esimerkiksi verotusta kiristämällä. Lasten oikeuksien turvaaminen tulee ottaa alkoholipoliittisen päätöksenteon kriteeriksi. Myös vanhempien liiallisen alkoholinkäytön haitoista lapsille tarvitaan sekä koko väestöön että ammattilaisiin suunnattua tiedotusta.
Ministeriön tulee aloitteen tekijöiden mukaan huolehtia tarvittavasta kansallisesta koordinaatiosta toimenpiteiden edistämiseksi, kuntien sitouttamisesta toimintaan sekä tarvittavasta lääninhallitusten, Stakesin, Kansanterveyslaitoksen ja Työterveyslaitoksen tulosohjauksesta. Ministeriön tulee myös edistää päihde- ja kansanterveysjärjestöjen yleisiä ja erityisesti tämän painopistealueen toimintojen resursoimista.
Lisätietoa:
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula, Sosiaali- ja terveysministeriö, p. 09 160 73985, [email protected]
Viestintäjohtaja Teuvo Peltoniemi, A-klinikkasäätiö, p. 0400 412 838, [email protected]
