Viestintämarkkinalain muutosesitys
Lapsiasiavaltuutetun lausunto 7.11.2005
Liikenne- ja viestintäministeriö
Laura Vilkkonen
Ehdotetut muutokset ovat lasten kannalta kannatettavia
Alle 18-vuotiaat eli lapset ovat viestintäpalveluiden, erityisesti matkapuhelinpalvelui-den, aktiivisia käyttäjiä. Siksi viestintäpalveluita koskevan sääntelyn selkeys ja kulut-tajan oikeuksien vahvistaminen on lasten kannalta tärkeää. Lakiehdotusluonnokseen sisältyvät esitykset kuluttajien oikeuksien parantamisesta ovat myös alaikäisten kuluttajien kannalta kannatettavia ja myönteisiä uudistuksia.
Käyttörajan asettamismahdollisuus lisää lapsen puhelimenkäytön hallittavuutta
Mahdollisuus euromääräisen käyttörajan asettamiseen lisää alaikäisen käytössä olevan puhelinliittymän taloudellista turvallisuutta ja hallittavuutta. Aktiivinen käyttörajasta, saldorajoituksista ja palveluiden estomahdollisuuksista tiedottaminen matkapuhelinsopimuksen teon yhteydessä on lasten ja heidän sopimuksistaan vastaavien vanhempiensa kannalta tärkeää.
Huolellisuuden määrittelyä tarpeen täsmentää alaikäisen matkapuhelimen käyttäjän kohdalla
Erityisen hyvänä lasten kannalta pidän uutta säännöstä vastuunjaosta palvelun oikeudetonta käyttöä koskevissa tilanteissa eli silloin, kun matkapuhelin esimerkiksi anastetaan sen haltijalta. Kiinnitän huomiota kuitenkin tähän liittyvään "normaalihuolellisuuden" määrittelyyn 79 §:ssä ja erityisesti sen perusteluissa.
Lain 79 §:n perusteluissa ei ole erikseen arvioitu huolellisuuden määrittelemistä alaikäisen kuluttajan käyttäessä puhelinta ja sen joutuessa vahingossa vääriin käsiin. Perusteluissa aivan oikein todetaan, että vastuunjako ja kuluttajan huolellisuus tai huolimattomuus on arvioitava tapauskohtaisesti ja kaikki asiaan liittyvät seikat huomioon ottaen.
On tärkeää, että alaikäisen huolellisuuden määrittelyssä käytetään mittapuuna hänen ikäkautensa mukaista tavanomaista huolellisuutta. Esitän, että pykälän 79 § perusteluita tältä osin täydennettäisiin. Alaikäisen vastuu puhelimen käyttäjänä kaipaa perusteluissa pohdintaa myös siksi, että he eivät voi tehdä varsinaista liittymäsopimusta teleoperaattorin kanssa vaan sopimuksen tekijä on esimerkiksi lapsen vanhempi tai muu täysi-ikäinen henkilö.
Lapsia koskevien näkökulmien kokoaminen lakiehdotuksen perusteluihin
Lasten asema matkapuhelinten ja erityispalveluiden (tv:n tekstiviestipelit, internetissä tekstiviestillä pelattavat pelit) käyttäjinä on ollut laajasti esillä julkisuudessa viime aikoina. Keskustelun aiheena ovat olleet yllätyksellisen suuret matkapuhelinlaskut, jotka ovat aiheutuneet erityisesti lisämaksullisten palveluiden ja tekstiviestillä tilattavien palveluiden käytöstä silloin kun saldorajoituksia tai palveluestoja ei ole otettu käyttöön.
Lasten matkapuhelimen käytön kannalta keskeistä on se, että nykyisen holhoustoimilain mukaan alle 18vuotias ei voi tehdä ilman vanhempiensa lupaa merkittäviä, pitkäaikaisia taloudellisia sitoumuksia. Sellaiseksi on katsottu myös matkapuhelinliittymiä koskevat sopimukset. Koska matkapuhelinpalvelut veloitetaan pääsääntöisesti vasta palvelun käyttämisen jälkeen, on niiden luottokauppaluonteen vuoksi nykyinen käytäntö perusteltu.
Toisaalta matkapuhelinpalvelut ovat nyky-yhteiskunnassa luonteeltaan arkipäiväisiä ja tavanomaisia palveluita, jolloin niiden käyttömahdollisuuden turvaaminen myös alaikäisille on perusteltua. Pohdinnan arvoista onkin se tulisiko alaikäisillä joissakin tapauksissa olla mahdollisuus myös itsenäisesti hankkia muukin kuin ns. prepaid -matkapuhelinliittymä, jos sen taloudellisesta turvallisuudesta huolehditaan hänen ikäänsä ja käytettävissä oleviin tuloihin nähden kohtuullisella käyttörajoituksella.
Lakiehdotus ei sisällä erillisiä alaikäisiä koskevia säännöksiä eikä lapsia koskevia erityisiä näkökulmia ole arvioitu myöskään lakiehdotuksen perusteluissa. Esitän harkittavaksi, että viestintämarkkinalain muutosten jatkovalmistelussa perusteluihin koottaisiin erityisesti alle 18-vuotiaita kuluttajia ja heidän oikeuksiaan koskevia näkökohtia. Tämä helpottaisi myös kuluttajan oikeuksista tiedottamista alle 18-vuotiaille viestintäpalveluiden käyttäjille.
Tämä on mielestäni tarpeen koska ensinnäkin alle 18-vuotiaat ovat merkittävä matkapuhelinpalveluiden käyttäjäryhmä, toiseksi heitä koskevat erityiset holhoustoimilaista seuraavat rajoitukset sopimuksen tekemisessä ja kolmanneksi lasten matkapuhelimen käyttöä koskevat ongelmat ovat olleet laajasti esillä julkisuudessa.
Maria Kaisa Aula
lapsiasiavaltuutettu
Liikenne- ja viestintäministeriö
Laura Vilkkonen
Lausunto viestintämarkkinalain muutosesityksestä
Viite: lausuntopyyntönne 13.10.2005Ehdotetut muutokset ovat lasten kannalta kannatettavia
Alle 18-vuotiaat eli lapset ovat viestintäpalveluiden, erityisesti matkapuhelinpalvelui-den, aktiivisia käyttäjiä. Siksi viestintäpalveluita koskevan sääntelyn selkeys ja kulut-tajan oikeuksien vahvistaminen on lasten kannalta tärkeää. Lakiehdotusluonnokseen sisältyvät esitykset kuluttajien oikeuksien parantamisesta ovat myös alaikäisten kuluttajien kannalta kannatettavia ja myönteisiä uudistuksia.
Käyttörajan asettamismahdollisuus lisää lapsen puhelimenkäytön hallittavuutta
Mahdollisuus euromääräisen käyttörajan asettamiseen lisää alaikäisen käytössä olevan puhelinliittymän taloudellista turvallisuutta ja hallittavuutta. Aktiivinen käyttörajasta, saldorajoituksista ja palveluiden estomahdollisuuksista tiedottaminen matkapuhelinsopimuksen teon yhteydessä on lasten ja heidän sopimuksistaan vastaavien vanhempiensa kannalta tärkeää.
Huolellisuuden määrittelyä tarpeen täsmentää alaikäisen matkapuhelimen käyttäjän kohdalla
Erityisen hyvänä lasten kannalta pidän uutta säännöstä vastuunjaosta palvelun oikeudetonta käyttöä koskevissa tilanteissa eli silloin, kun matkapuhelin esimerkiksi anastetaan sen haltijalta. Kiinnitän huomiota kuitenkin tähän liittyvään "normaalihuolellisuuden" määrittelyyn 79 §:ssä ja erityisesti sen perusteluissa.
Lain 79 §:n perusteluissa ei ole erikseen arvioitu huolellisuuden määrittelemistä alaikäisen kuluttajan käyttäessä puhelinta ja sen joutuessa vahingossa vääriin käsiin. Perusteluissa aivan oikein todetaan, että vastuunjako ja kuluttajan huolellisuus tai huolimattomuus on arvioitava tapauskohtaisesti ja kaikki asiaan liittyvät seikat huomioon ottaen.
On tärkeää, että alaikäisen huolellisuuden määrittelyssä käytetään mittapuuna hänen ikäkautensa mukaista tavanomaista huolellisuutta. Esitän, että pykälän 79 § perusteluita tältä osin täydennettäisiin. Alaikäisen vastuu puhelimen käyttäjänä kaipaa perusteluissa pohdintaa myös siksi, että he eivät voi tehdä varsinaista liittymäsopimusta teleoperaattorin kanssa vaan sopimuksen tekijä on esimerkiksi lapsen vanhempi tai muu täysi-ikäinen henkilö.
Lapsia koskevien näkökulmien kokoaminen lakiehdotuksen perusteluihin
Lasten asema matkapuhelinten ja erityispalveluiden (tv:n tekstiviestipelit, internetissä tekstiviestillä pelattavat pelit) käyttäjinä on ollut laajasti esillä julkisuudessa viime aikoina. Keskustelun aiheena ovat olleet yllätyksellisen suuret matkapuhelinlaskut, jotka ovat aiheutuneet erityisesti lisämaksullisten palveluiden ja tekstiviestillä tilattavien palveluiden käytöstä silloin kun saldorajoituksia tai palveluestoja ei ole otettu käyttöön.
Lasten matkapuhelimen käytön kannalta keskeistä on se, että nykyisen holhoustoimilain mukaan alle 18vuotias ei voi tehdä ilman vanhempiensa lupaa merkittäviä, pitkäaikaisia taloudellisia sitoumuksia. Sellaiseksi on katsottu myös matkapuhelinliittymiä koskevat sopimukset. Koska matkapuhelinpalvelut veloitetaan pääsääntöisesti vasta palvelun käyttämisen jälkeen, on niiden luottokauppaluonteen vuoksi nykyinen käytäntö perusteltu.
Toisaalta matkapuhelinpalvelut ovat nyky-yhteiskunnassa luonteeltaan arkipäiväisiä ja tavanomaisia palveluita, jolloin niiden käyttömahdollisuuden turvaaminen myös alaikäisille on perusteltua. Pohdinnan arvoista onkin se tulisiko alaikäisillä joissakin tapauksissa olla mahdollisuus myös itsenäisesti hankkia muukin kuin ns. prepaid -matkapuhelinliittymä, jos sen taloudellisesta turvallisuudesta huolehditaan hänen ikäänsä ja käytettävissä oleviin tuloihin nähden kohtuullisella käyttörajoituksella.
Lakiehdotus ei sisällä erillisiä alaikäisiä koskevia säännöksiä eikä lapsia koskevia erityisiä näkökulmia ole arvioitu myöskään lakiehdotuksen perusteluissa. Esitän harkittavaksi, että viestintämarkkinalain muutosten jatkovalmistelussa perusteluihin koottaisiin erityisesti alle 18-vuotiaita kuluttajia ja heidän oikeuksiaan koskevia näkökohtia. Tämä helpottaisi myös kuluttajan oikeuksista tiedottamista alle 18-vuotiaille viestintäpalveluiden käyttäjille.
Tämä on mielestäni tarpeen koska ensinnäkin alle 18-vuotiaat ovat merkittävä matkapuhelinpalveluiden käyttäjäryhmä, toiseksi heitä koskevat erityiset holhoustoimilaista seuraavat rajoitukset sopimuksen tekemisessä ja kolmanneksi lasten matkapuhelimen käyttöä koskevat ongelmat ovat olleet laajasti esillä julkisuudessa.
Maria Kaisa Aula
lapsiasiavaltuutettu
