Yhteinen kannan­otto lapsista ja poikkeus­tilanteisiin varautumisesta

Pohjois­maiden lapsiasia­valtuutetut

Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan, Ahvenanmaan ja Grönlannin lapsiasia­valtuutetut antavat tämän yhteisen kannanoton omien maidensa kansallisille viran­omaisille ja autonomisille alueille.

Lapset ovat oikeuden­haltijoita, ja poikkeus­tilanteisiin varautumisen ja kriisin­hallinnan on perustuttava vakaasti YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa määritettyihin lapsen oikeuksiin. Pandemioiden ja muiden laajamittaisten poikkeus­tilanteiden kaltaisista kriiseistä viime aikoina saadut kokemukset ovat osoittaneet, että varautumis- ja kriisitoimet vaikuttavat usein suhteettoman paljon juuri lapsiin, koska toimia ei ole riittävällä tavalla mukautettu lasten tarpeisiin, oikeuksiin ja elinolo­suhteisiin. Kokemus on osoittanut, että lapset jätetään usein päätöksenteko­prosessien ulkopuolelle tai otetaan prosesseihin mukaan liian myöhään, jotta heillä olisi mahdollisuutta vaikuttaa päätöksiin. Tämä korostaa tarvetta entistä järjestelmällisempiin toimintatapoihin, joilla varmistetaan lasten osallistuminen kriisi­tilanteissa.

Tämä yhteinen kannanotto ilmentää Pohjoismaiden lapsiasia­valtuutettujen yhteistä kantaa perus­vaatimuksiin, jotka on turvattava valmius­suunnittelussa, kriisi­toimissa ja poikkeus­tilanteiden toipumis­vaiheessa. Nämä kohdat perustuvat lapsia ja kriisi­tilanteita koskeviin yleisiin periaatteisiin, jotka Pohjoismainen hyvinvointi­keskus on laatinut Pohjoismaiden neuvoston lapsia, pandemioita ja osallistumista koskevan toimeksi­annon perusteella.

Kehotamme viran­omaisia kaikilla tasoilla varmistamaan, että nämä periaatteet sisällytetään järjestelmällisesti poikkeus­tilanteisiin varautumista koskeviin kehyksiin, lainsäädäntöön, politiikkoihin ja käytäntöihin:

1. Lapsiasia­valtuutettujen toimi­valtaa tulee suojella

Lapsiasiavaltuutettujen riippumattomuutta ja toimivaltaa on suojeltava kaikissa tilanteissa, myös poikkeus­tilanteiden ja kriisien aikana. Viranomaisten pitää varmistaa, että lapsiasia­valtuutetut otetaan mielekkäällä tavalla mukaan valmius­suunnitteluun, päätöksen­tekoon ja arviointi­prosesseihin kaikissa lapsia koskevissa asioissa.

2. Lasten normaali arki on turvattava mahdollisimman pitkälle

Poikkeustilanteissa toimet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että lasten arki, rutiinit ja sosiaaliset suhteet säilyvät mahdollisimman hyvin. Koulutuksen, leikin, harrastusten ja sosiaalisen vuorovaikutuksen turvaaminen on olennaisen tärkeää lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja henkisen kriisin­kestävyyden kannalta.

3. Lapsia täytyy suojella ja heidän palvelunsa ja osallistumisensa on turvattava

Kaikkia lapsen oikeuksia pitää vaalia poikkeus­tilanteisiin varautumisen ja kriisitoimien yhteydessä.

• Lasten suojelu: Lapsia suojellaan kaikenlaisilta haitoilta, väkivallalta (myös seksuaaliselta väkivallalta ja hyväksikäytöltä), heitteille­jätöltä ja oikeuksien loukkauksilta, huomioiden kriisien ja poikkeus­tilanteiden aikana ilmenevät kohonneet riskit.
• Palvelut: Taataan lasten pääsy keskeisiin palveluihin, kuten koulutukseen, terveyden­huoltoon ja psyko­sosiaaliseen tukeen. Varmistetaan erikseen, että lapset saavat poikkeus­tilanteissa riittävästi tietoa, joka on ikätasoista, saavutettavaa ja huomioi eri lapsiryhmien tarpeet ja olosuhteet.
• Osallistuminen: Lapsille taataan oikeus tulla kuulluksi ja otetuksi vakavasti heitä koskevissa päätöksissä, sekä yksilötasolla että kollektiivisesti, myös poikkeus­tilanteiden suunnittelussa ja kriisin­hallinnassa. Osallistumisen on oltava turvallista, osallistavaa ja eri lapsiryhmien ikään ja tilanteeseen soveltuvaa.

4. Kiireellisissäkin päätöksissä on arvioitava päätösten vaikutukset lapsiin

Kiireellisissäkin päätöksissä tulee arvioida päätösten vaikutukset lapsiin. Lapsivaikutuksia tulee tarkastella uudelleen kriisin aikana. Lapsivaikutusten arvioinnit ovat välttämättömiä, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset kielteiset vaikutukset lapsiin, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin, estää oikeuksien loukkauksia ja varmistaa, että päätökset ovat oikeasuhteisia, tarpeellisia ja lapsen etujen mukaisia.

 

Pohjoismaiden lapsiasia­valtuutetut kehottavat viranomaisia ottamaan nämä periaatteet huomioon, ei vain vapaa­ehtoisina suuntaviivoina vaan oikeuksiin perustuvan, tehokkaan ja kestävän poikkeus­tilanteisiin varautumisen perusvaatimuksina. Lasten oikeuksien, näkökulmien ja tarpeiden on oltava keskeisessä asemassa päätöksen­teossa – ennen kriisejä, niiden aikana ja niiden jälkeen.

Pohjoismaiden lapsiasia­valtuutetut korostavat lisäksi jatkuvan yhteistyön sekä tiedon ja kokemusten vaihdon merkitystä Pohjoismaiden välillä lasten oikeuksien vahvistamiseksi kriisi­tilanteissa.