LAPS/44/2026, 14.4.2026
Lapsiasiavaltuutetun kirjelmä Kansaneläkelaitokselle meneillään olevasta vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksesta
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita.
Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on seurata lainsäädäntöä ja eri viranomaisten käytäntöjä ja arvioida näitä lapsen oikeuksien näkökulmasta. Lisäksi lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on tuoda esiin lasten asemaa ja oikeuksia koskevia mahdollisia epäkohtia ja pyrkiä ennakollisesti vaikuttamaan siten, että tällaiset epäkohdat poistuvat. Vaikka lapsiasiavaltuutetulla ei ole toimivaltaa muuttaa muiden viranomaisten toimintaa, katsoimme parhaaksi kirjoittaa teille toimistoomme saapuneista yhteydenotoista koskien meneillään olevaa Kansaneläkelaitoksen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutusta.
Lapsiasiavaltuutetulle saapuneet yhteydenotot
Lapsiasiavaltuutettu on saanut 14.4.2026 mennessä 23 kirjallista yhteydenottoa, jotka koskevat Kansaneläkelaitoksen vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutusta. Yhteydenottoja on tullut puheterapeuteilta, fysioterapeuteilta, puhe- ja fysioterapeutteja edustavilta yhdistyksiltä, varhaiskasvatuksen erityisopettajilta, varhaiskasvatuksen opettajilta, erityisopettajilta ja erityislasten vanhemmilta.
Yhteydenotoissa kannetaan huolta lapsen oikeuksien toteutumisesta tilanteessa, jossa terapiaa toteutettaisiin meneillään olevan kilpailutuksen uusien ehtojen (puheterapian hintakatto, muutokset matka- ja käyntikorvauksiin, laadun poistuminen palveluhankinnan kriteereistä) mukaisesti.
Yhteydenottojen mukaan kilpailutuksen uudet ehdot saattavat johtaa terapioiden ja erityisesti puheterapian saatavuuden heikkenemiseen ja alueelliseen eriarvoistumiseen. Esiin on nostettu myös erityisesti ruotsinkielisen terapian saatavuuden hankaloituminen jatkossa.
Yhteydenotoissa pelätään, että kilpailutuksen uudet ehdot saattavat vaarantaa myös terapioiden jatkuvuuden. Uuden terapeutin etsiminen voi olla perheille vaikeaa ja kuormittavaa.
Yhteydenotoissa on ilmaistu, että uudet palveluhankinnan kriteerit saattavat johtaa vastaanottokäyntien lisääntymiseen, ja että tämä voi kuormittaa huomattavasti lapsen ja hänen perheensä arkea. Terapia pidetään yleensä päiväaikaan lapsen ollessa virkeimmillään. Matkustaminen vastaanotolle ja takaisin keskeyttää lapsen varhaiskasvatus- tai koulupäivän ja saattaa alentaa lapsen vireystilaa itse terapiatilanteessa. Varhaiskasvatus- tai koulupäivän jälkeinen terapiakäynti ei useimmiten tule kyseeseen. Yhteydenotoissa kannetaan huolta myös siitä, johtaako laatukriteerin poistaminen palveluhankinnan kriteereistä siihen, että lapsiin erikoistuneita ja kouluttautuneita terapeutteja poistuu palveluntuottajista.
Kaikilla edellä mainituilla seikoilla voi toteutuessaan olla vaikutuksia terapian toteutumiseen ja sen vaikuttavuuteen.
Lapsiasiavaltuutetun kysymys Kansaneläkelaitokselle
Suuri osa Kansaneläkelaitoksen vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saavista asiakkaista on lapsia.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 3.1 artiklan mukaan kaikissa lapsia koskevissa toimissa on ensisijaisena harkintaperusteena oltava lapsen etu. Lapsen edun toteutumista varmistetaan arvioimalla päätösten suoria ja välillisiä vaikutuksia lapsiin. Sopimuksen täytäntöönpanoa ja toteutumista valvovan YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan kyseessä on valtiota koskeva vahva oikeudellinen velvollisuus, eikä valtio voi käyttää harkintaa sen suhteen, arvioidaanko lapsen etua ja annetaanko sille asianmukainen painoarvo ensisijaisesti huomioitavana seikkana kaikissa toteutettavissa lapsia koskevissa toimissa. Vaikka lapsen etu ei aina mene kaikkien muiden etujen tai yleisen edun edelle, olisi siitä huolimatta löydettävä ratkaisu, jossa vastakkain olevat edut pyritään tasapainottamaan ja löytämään sovitteluratkaisu. YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan lapsen edun ja muiden etujen tai yleisen edun välisessä ristiriitatilanteessa ”lapsen oikeus saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon tarkoittaa, että lapsen edulla on korkeampi prioriteetti eikä se ole pelkästään yksi monista huomioon otettavista seikoista. Tästä syystä lasta parhaiten palvelevalle näkökulmalle on annettava enemmän painoarvoa”.
Edellä todettuun perustuen kysymme, onko Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta koskevan kilpailutuksen valmistelua koskevassa päätöksenteossa tehty kattava lapsivaikutusten arviointi? Mikäli vaikutusarviointi on tehty, millaisia vaikutuksia erityisesti kilpailutuksen uusilla ehdoilla arvioitiin olevan lapsiin?
Toivomme ystävällisesti vastausta 30.4.2026 mennessä.
Jyväskylässä 14.4.2026
Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu
Katja Mettinen, ylitarkastaja
Kansaneläkelaitoksen vastaus 30.4.2026 (pdf)
