LAPS/140/2024, 4.12.2024

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan hallinto­valiokunnalle hallituksen esityksestä edus­kunnalle laiksi ulkomaalais­lain muuttamisesta

Viite: Hallinto­valiokunta torstai 05.12.2024 klo 12.15 / HE 143/2024 vp / Asiantuntija­pyyntö

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitystä yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalais­lakia.

Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi mahdollisuuksia ottaa ulkomaalainen ihminen säilöön yleisen järjestyksen ja yleisen turvallisuuden vaarantamisen vuoksi. Säilöön­oton enimmäis­kesto pidennettäisiin kahdesta­toista kuukaudesta kahdeksaan­toista kuukauteen maasta poistamiseen liittyvissä tilanteissa. Lakiin lisättäisiin mahdollisuus pidentää säilöön­oton enimmäis­kestoa ennen maastapoistamis­päätöksen tekemistä kuudesta kuukaudesta kahteen­toista kuukauteen yleiseen järjestykseen ja yleiseen turvallisuuteen sekä kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa.

Maahantulo­kieltoa koskeva sääntely uudistettaisiin. Keskeisimmät maahantulo­kieltoa koskevaan sääntelyyn ehdotettavat muutokset koskevat kokonais­harkinnan rajoittamista joiltakin osin maahantulo­kieltoa määrättäessä, maahantulo­kiellon pituutta sekä viran­omaisten toimi­valtaan liittyviä kysymyksiä. Lisäksi lakiin esitetään lisättäväksi säännökset pysyvän oleskelu­luvan peruuttamisesta ja maahantulo­kiellon määräämisestä Suomen ulkopuolella oleskelevalle henkilölle, joka vaarantaa yleistä järjestystä tai yleistä turvallisuutta taikka kansallista turvallisuutta.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

  • Lapsen säilöön­otto on lapsen oikeuksien loukkaus. Tästä vallitsee laaja yksi­mielisyys YK:n ihmisoikeus­elinten ja -toimijoiden keskuudessa.

  • Viittaaminen YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen 37 artiklan b-kohtaan on virheellistä, sillä YK:n lapsen oikeuksien komitean tulkinta­käytännön mukaan kyseinen kohta ei sovellu maahanmuutto­tilanteisiin.

  • Huomioiden esityksessäkin noteeratut kansain­välisiltä sopimus­valvonta­elimiltä saadut suositukset on valitettavaa, ettei hallituksen esityksessä ole arvioitu sellaisia vaihto­ehtoisia toteuttamis­tapoja, joissa lasten säilöön­otto kiellettäisiin kokonaan.

  • Sinänsä myönteinen rajoitus huoltajansa kanssa säilöön­otettavan lapsen säilöön­oton enimmäis­kestoon (3 kk + 3kk) on etenkin lapsen aika­käsitys huomioiden erittäin pitkä.

  • Hallituksen esityksessä esitetty väite siitä, ettei lasten säilöön­oton täys­kieltoa ole johdettavissa Suomea sitovista kansain­välisistä ihmisoikeus­velvoitteista eikä niiden valvonta­elinten kannan­otoista, on virheellinen.

  • Tutkimuksissa on todettu, että säilöön­otolla maahan­muuton yhteydessä on korostuneen kielteiset vaikutukset lapsiin. Tätä ei tuoda hallituksen esityksessä esiin.

  • Lapsen edun nimen­omainen mainitseminen ja sen huomioiminen perusteena jättää yksittäis­tapauksessa maahantulo­kielto määräämättä on myönteistä.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Jokaisella lapsella on aina perus­oikeus vapauteen, ja jokaisen lapsen säilöön­otto hänen tai hänen vanhempiensa siirtolais­aseman[1] perusteella on lapsen oikeuksien loukkaus ja lapsen edun peri­aatteen vastaista.[2]

Hallituksen esityksessä viitataan YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen 37 artiklan b-kohtaan, joka käsittelee lapsen vapauden riistämistä (s. 43, 102). Lapsiasia­valtuutettu huomauttaa, että kyseistä artiklan alakohtaa ei YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan tule soveltaa maahanmuutto­kysymyksissä ja siksi siihen viittaaminen hallituksen esityksessä on virheellistä. Komitea on alle­viivannut, että ”mahdollisuus ottaa lapsi säilöön viimeisenä keinona, jota saatetaan soveltaa muissa yhteyksissä kuten nuorten rikosoikeus­järjestelmässä, ei sovellu maahanmuutto­menettelyihin, koska se olisi risti­riidassa lapsen edun peri­aatteen ja lapselle kehitykseen taatun oikeuden kanssa.”[3]

Joukko YK:ssa lapsen oikeuksien ja maahan­muuton parissa työskenteleviä asian­tuntijoita on toukokuussa 2024 ottanut kantaa EU:n muutto­liike- ja turvapaikka­sopimuksen implementointiin ja edellyttänyt, että EU:n jäsen­valtiot kieltävät lasten säilöön­oton, koska lasten säilöön­otto on lapsen oikeuksien rikkomus.[4]

Hallituksen esityksessä (s. 43) on mainittu YK:n lapsen oikeuksien komitean viimeisimmät Suomea[5] koskevat suositukset, joissa Suomen on vaadittu luopuvan turvapaikan­hakija- ja maahanmuuttaja­lasten säilöön­otosta. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, miten kyseinen komitean vaatimus on huomioitu. Esityksessä ei ole arvioitu sellaisia vaihto­ehtoisia toteuttamis­tapoja, joihin ei sisältyisi lasten säilöön­ottoa. Lapsiasia­valtuutettu pitää tätä merkittävänä puutteena.

Edellä todetun valossa lapsiasia­valtuutettu pitää hallituksen esityksessä sivulla 103 esitettyä väitettä virheellisenä: hallituksen esityksessä viitataan perustuslaki­valiokunnan lausuntoon PeVL 45/2014 vp, jonka mukaan lasten säilöön­oton täys­kieltoa ”ei ole johdettavissa myöskään Suomea sitovista kansain­välisistä ihmisoikeus­velvoitteista eikä niiden valvonta­elinten kannan­otoista”. Lapsiasia­valtuutettu huomauttaa painokkaasti, että kyseinen perustuslaki­valiokunnan lausunto on ajalta ennen YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamia viimeisim­piä loppu­päätelmiä. Myös edellä viitattu YK:n lapsen oikeuksien komitean ja Siirto­työläisten ja heidän perheen­jäsentensä oikeuksia käsittelevän komitean yhdessä antama yleiskom­mentti on annettu ko. perustuslaki­valiokunnan lausunnon jälkeen vuonna 2017.

Lapsiasia­valtuutettu pitää sinänsä myönteisenä, että tilanteessa, jossa lasten säilöön­ottoa ei ole suosituksista huolimatta päätetty kokonaan kieltää, sen kestoa on kuitenkin rajoitettu myös niissä tapauksissa, joissa lapsi otetaan säilöön huoltajansa kanssa. Suhteutettuna lasten aika­käsitykseen, joka hallituksen esityksessäkin huomioidaan (s. 55), enimmillään kuuden kuukauden säilöön­otto on huomattavan pitkä.[6] Huomioiden, että YK:n lapsen oikeuksien komitea on ratkaisu­käytännössään viitannut muutaman viikon säilöön­ottoon pitkänä aikana[7], ehdotetun sääntelyn mukaiset enimmäis­säilöönotto­ajat ovat todella pitkiä.

Lapsiasia­valtuutettu alleviivaa, että lapsen säilöön­oton tulee aina olla hyvin poikkeuksellista ja lyhyt­aikaista. Tältä osin lapsiasia­valtuutettu pitää hallituksen esityksessä esitettyjä tilastoja (s. 20–21) lasten säilöön­otosta ja sen kestosta myönteisinä lapsen oikeuksien käytännön toteutumisen kannalta. Lapsen oikeuksista ja lapsen normaalin arjen tukemisesta tulee huolehtia säilöön­oton aikana parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa, että säilöön­otolla on monia kielteisiä vaikutuksia lapsen terveyteen. Näitä vaikutuksia hallituksen esityksessä ei ole juurikaan avattu, vaikka kansain­välisissä tutkimuksissa on havaittu, että säilöön­otolla on nimen­omaan lasten mielen­terveyteen vakavampia vaikutuksia verrattuna aikuisiin.[8]

Lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että esitykseen on valmistelu­vaiheen lausunto­palautteen johdosta tehty muutoksia liittyen lapsen etua ja perhe-elämän suojaa koskevaan harkintaan maahantulo­kieltoa määrättäessä (s. 72). On erittäin myönteistä, että lapsen etu mainitaan nimen­omaisesti laki­tekstissä ehdotetussa 150 §:ssä. Kyseinen lainkohta ilmentää YK:n lapsen yleis­sopimukseen perustuvaa velvollisuutta huomioida lapsen etu kaikissa päätöksissä, jotka koskevat lapsia.

 

Helsingissä 4.12.2024

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, juristi

 

[1] YK:n kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen erityis­raportoija on YK:n ihmisoikeus­neuvostolle vuonna 2015 antamassaan raportissa todennut, että lapsiin kohdistuva vapauden­riisto heidän tai vanhempiensa siirtolais­aseman perusteella ei ikinä ole lapsen edun mukaista. Report of the Special Rapporteur on torture and other cruel, inhuman or degrading treatment or punishment, Juan E. Méndez (A/HRC/28/68), kohta 80.

[2] Siirto­työläisten ja heidän perheen­jäsentensä oikeuksia käsittelevän komitean ja YK:n lapsen oikeuksien komitean yhteinen yleis­kommentti (CMW/C/GC/4 – CRC/C/GC/23) lasten ihmis­oikeuksiin kansain­välisen siirtolaisuuden yhteydessä liittyvistä valtioiden velvollisuuksista lähtö-, kauttakulku-, kohde- ja paluu­maissa (2017), kohta 5.

[3] CMW/C/GC/4 – CRC/C/GC/23, kohta 10.

[4] Press release: Child immigration detention must be prohibited following adoption of EU migration and asylum pact, UN experts say, 2.5.2024.

[5] Suomen lisäksi komitea on antanut lasten säilöön­oton lopettamista koskevia suosituksia viime vuosina esimerkiksi Bulgarialle, Liettualle, Ranskalle, Ruotsille ja Virolle. Ks. CRC/C/BGR/CO/6–7, kohdat 40–41; CRC/C/LTU/CO/5–6, kohdat 43–44; CRC/C/FRA/CO/6–7, kohdat 44–45; CRC/C/SWE/CO/6–7, kohta 43; CRC/C/EST/CO/5–7, kohdat 39–40.

[6] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensi­sijaisesti huomioon (CRC/GC/C/14), kohta 93.

[7] Ks. YK:n lapsen oikeuksien komitean Belgialle antamat langettavat päätökset CRC/C/89/D/55/2018, kohta 13.13 sekä CRC/C/89/D/73/2019, kohta 10.12.

[8] WHO Regional Office for Europe (2022). Addressing the health challenges in immigration detention, and alternatives to detention: a country implementation guide, s. 24.