Hyppää sisältöön

LAPS/19/2025, 14.2.2025

Lapsiasia­valtuutetun lausunto eduskunnan hallinto­valiokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi ulkomaalais­lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi HE 179/2024 vp

Viite: Hallinto­valiokunta keskiviikko 19.02.2025 klo 11.15 / HE 179/2024 vp / Asiantuntija­pyyntö

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Yleissopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitystä yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otto pdf-muodossa (pdf)

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalais­lakia, kolmansien maiden kansalaisten maahan­tulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamis­tasoa vaativaa työtä varten annettua lakia, kolmansien maiden kansalaisten maahan­tulon ja oleskelun edellytyksistä yrityksen sisäisen siirron yhteydessä annettua lakia ja kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä kausi­työntekijöinä työskentelyä varten annettua lakia.

Esityksen mukaan työ­perusteinen oleskelu­lupa sidotaan työhön siten, että oleskelulupaa ei saa peruuttaa laissa säädettävänä määräaikana, jos ulkomaalainen työntekijä jää työttömäksi. Työnantajalle esitetään säädettävän velvollisuus ilmoittaa työsuhteen loppumisesta Maahanmuutto­virastolle sanktion uhalla. Työntekijän oleskelu­lupaan liittyvä työnteko-oikeus ehdotetaan laajennettavan koskemaan aloja, jotka on aidosti todettu työvoimapula-aloiksi. Lisäksi työnantajan asioinnissa ehdotetaan tarkennettavan sähköisen ja paperisen asioinnin sääntelyä.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

  • Esityksen tavoitteet ovat kannatettavia
  • Lapsen edun arviointia tulee YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artiklan ja ulkomaalais­lain 6 §:n perusteella tehdä kaikissa lasta suoraan tai välillisesti koskevissa päätöksissä.
  • On oleellista, että soveltamis­käytännössä huomioidaan lapsen etu ja mahdollisuudet esimerkiksi suorittaa koulun lukuvuosi loppuun Suomessa vanhemman työllistymis­tilanteesta huolimatta.
  • YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ei aseta ikärajaa lapsen kuulemiselle.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu pitää kannatettavina esityksen tavoitteita, muun ohella sitä, että ”Suomeen kotoutuneelle tai kotoutumisen aloittaneelle olisi mahdollista jatkaa asumista Suomessa ja että perheen aikuisten ja lasten sosiaalisiin verkostoihin ja toiminta­ympäristöihin ei tulisi keskeytystä tai muutosta” (s. 16).

Lasten kannalta on myönteistä, että esityksessä tunnistetaan tilanteet, joissa ehdotetulla sääntelyllä saattaisi olla vaikutusta muun muassa lapsen varhais­kasvatukseen osallistumiseen tai koulun­käyntiin (s. 16, 21-22, 36). Lapsiasia­valtuutettu jakaa esityksen näkemyksen, että ”lasten sosiaalisiin verkostoihin ja toiminta­ympäristöön kohdistuvat äkilliset muutokset ja perheen kohtaama epävarmuus eivät ole lapsen edun mukainen ratkaisu” (s. 21). Lapsen edun tapaus­kohtaisen harkinnan valossa on myönteistä, että lapsen etua, kokonais­harkintaa ja tapaus­kohtaista ratkaisun­tekoa alleviivataan maasta­poistamisen osalta (s. 22, 54), vaikka maasta­poistamista koskevaan sääntelyyn ei ehdotetakaan nyt muutoksia.

Oleskelu­luvan peruuttamisen mahdollisiin lapsen kannalta kielteisiin vaikutuksiin oletetaan puututtavan maasta­poistamisen harkinnassa ja toimeen­panossa tehtävällä lapsen edun jatkuvalla ja kokonais­harkintaan perustuvalla arvioinnilla (s. 22, 56). Lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että esityksessä on avattu lapsen edusta johtuvia velvoitteita (s. 55), mutta pitää ongelmallisena sitä, että esityksessä painotetaan lapsen edun arviointia vasta maasta­poistamista koskevan harkinnan osalta. Ulkomaalais­lain 6 § kuitenkin edellyttää, että lapsen etuun kiinnitetään huomioita kaikessa ulkomaalais­lakiin liittyvässä päätöksen­teossa.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on viimeisimmissä Suomea koskevissa loppu­päätelmissään vaatinut tehostamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan maahanmuuttaja­lapsen edun ensisijainen huomiointi kaikissa maahanmuuttoa koskevissa päätöksissä ja menettelyissä.

Lapsiasiavaltuutettu painottaa, että oikeudellinen velvollisuus arvioida lapsen etu koskee kaikkia lapsiin suoraan tai välillisesti vaikuttavia päätöksiä ja toimia.[2] [3] Lisäksi lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että lapsia koskevassa päätöksenteossa on keskiössä tavoite turvata lapselle vakaa kasvuympäristö. Olosuhteiden pysyvyys on yleensä tavoiteltavaa myös ulkomaalaisasioihin liittyvässä lapsen edun toteuttamisessa.[4]

Edellä sanotun perusteella lapsiasia­valtuutettu pitää esityksen lapsi­vaikutusten kannalta kaikkein oleellisimpana sitä, että soveltamis­käytännössä, sekä oleskelulupaan että maasta­poistamiseen liittyvässä päätöksen­teossa, huomioidaan asian­mukaisesti lapsen etu tilanteissa, joissa oleskelu­luvan peruuttaminen ja maasta­poistaminen saattaisi vaikuttaa kielteisesti lapseen, esimerkiksi mahdollisuuksiin suorittaa koulun lukuvuosi loppuun Suomessa. On toki hyvä, että maasta­poistamiseen liittyvät säännökset viime­sijassa turvaavat lapsen asemaa, mutta lapsen etu tulisi arvioida jo oleskelu­lupaan liittyvässä päätöksen­teossa.

Koska esityksessä on viitattu lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artiklan mukaiseen lapsen oikeuteen tulla kuulluksi sekä ulkomaalais­lain kuulemista turvaavaan 6 §:ään (s. 55), lapsiasia­valtuutettu esittää vielä ulkomaalais­lain 6 §:ään ja siinä asetettuun ikärajaan liittyvän ongelman: YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus ei aseta ikärajaa lapsen kuulemiselle. YK:n lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut toistuvasti lainsäädäntöön sisältyvistä kuulemista rajoittavista ikärajoista Suomea koskevissa loppu­päätelmissään.[5]

Jyväskylässä 14.2.2025

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, juristi

[1] CRC/C/FIN/CO/5-6, kohta 39.

[2] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (CRC/C/GC/14), kohta 19.

[3] Hallituksen esitys Eduskunnalle ulkomaalaislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 28/2003 vp, s. 119.

[4] Heikki Kallio, Toomas Kotkas & Jaana Palander (toim.): Ulkomaalaisoikeus, Alma Talent 2018, s. 419.

[5] Ks. CRC/C/FIN/CO/5-6, kohta 19 (b) ja CRC/C/FIN/4, kohta 29.