LAPS/15/2022, 6.2.2023

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan hallinto­valiokunnalle hallituksen esityksestä edus­kunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä ja siihen liittyviksi laeiksi

Viite: Hallinto­valiokunta keski­viikko 8.2.2023 klo 11.15 / HE 208/2022 vp / Lausunto­pyyntö

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista.Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitystä yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kotoutumisen edistämisestä ja samalla kumottaisiin voimassa oleva saman niminen laki. Lain tarkoituksena olisi edistää kotoutumista ja hyviä väestö­suhteita ja siten vahvistaa maahan­muuttajien yhden­vertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista. Tavoitteena olisi myös edistää maahan­muuttajien työllisyyttä, osallisuutta, hyvin­vointia ja terveyttä.

Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi sosiaalihuolto­lakia, vapaasta sivistys­työstä annettua lakia, henkilö­tietojen käsittelystä maahanmuutto­hallinnossa annettua lakia sekä eräitä muita ehdotettuun lakiin liittyviä lakeja.

Kotoutumista edistäviä palveluita järjestet­täisiin osana uutta kunnan kotoutumis­ohjelmaa sekä muina kotoutumista edistävinä yleisen palvelu­järjestelmän mukaisina palveluina. Kunnan kotoutumis­ohjelma olisi maahan­muuttajien alku­vaiheen kotoutumis­palveluiden kokonaisuus, jonka vähimmäis­sisällöstä säädettäisiin lailla. Maahan­muuttajien koulutus- ja työllistymis­polkuja tehostettaisiin vahvistamalla osaamisen tunnistamista ja kotoutumis­koulutuksen yhteen­sovittamista muiden työllisyys- ja koulutus­palveluiden kanssa. Ilman huoltajaa maahan tulleiden lasten ja nuorten asumisen ja tuen järjestämisestä tulisi osa hyvinvointi­alueen järjestämis­vastuulla olevaa sosiaali­huoltoa.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Lapsen edun ensi­sijaisuuden painottaminen lakitekstin tasolla on ehdottoman kannatettavaa.

• On myönteistä, että esityksessä on huomioitu lapsen oikeus ilmaista mieli­piteensä iästä riippumatta.

• On tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten opetus­toimessa voidaan varmistaa maahan muuttaneiden lasten yhden­vertainen mahdollisuus oppimiseen.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Yleisesti esityksestä

Lapsiasia­valtuutettu on antanut kotoutumisen edistämiseen liittyen useita lausuntoja vuosina 2021 ja 2022 ja viittaakin tässä soveltuvilta osin niihin.[1] Yleisesti ottaen lapsiasia­valtuutettu pitää esitystä erittäin kannatettavana.

Lapsiasia­valtuutettu jakaa näkemyksen siitä, että perus­opetuksessa saadut valmiudet luovat perustan muussa koulutuksessa menestymiselle ja että on tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, miten opetus­toimessa voidaan varmistaa eri-ikäisinä ja erilaisin taustoin maahan muuttaneiden lasten ja nuorten yhden­vertainen mahdollisuus oppimiseen ja suoriutumiseen koulutus­polulla (s. 49).

Lapsiasia­valtuutettu kannattaa vastuun tarkentamista edustaja­toiminnan ohjauksesta, suunnittelusta ja valvonnasta (36 §, s. 232).

On hyvä, että esityksessä on tunnistettu nuorten tuen tarve perheen­yhdistämiseen liittyvissä asioissa (s. 230). Käytännön työn kannalta esityksessä olisi kuitenkin perusteltua tuoda esiin vielä tarkemmin perheen­yhdistämisen vaikutuksia terveyteen ja erityisesti psyykkiseen hyvin­vointiin. Psyykkisestä oireilusta kärsii lähes jokainen yksin­tullut lapsi[2], ja perheellä on tärkeä rooli lapsen sopeutumisen ja kehityksen tukemisessa[3].

Lapsen etu ja oikeus ilmaista mieli­piteensä

Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä ja terve­tulleena, että nyt käsillä olevassa esityksessä nimen­omaisesti painotetaan lapsen edun ensi­sijaisuutta laki­tekstin tasolla (4 §). Tämä on merkittävä edistys­askel verrattuna nykyiseen kotoutumisen edistämisestä annettuun lakiin (1386/2010), joka edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä lapsen etuun.

Lapsen etu on huomioitu kiitettävästi myös perusteluissa, joissa muun muassa korostetaan lapsen edun läpi­leikkaavaa luonnetta (s. 178). Lapsen edun käsitteellä on tarkoitus varmistaa sekä kaikkien yleis­sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien täysi­määräinen ja tehokas nauttiminen että lapsen kokonais­valtainen kehitys.[4]

Lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että luonnos­versioon verrattuna YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimusta on avattu esityksessä entistä enemmän. On lisäksi erittäin terve­tullutta, että esityksestä on poistettu tarpeettomat ikä­rajat lapsen kuulemiselle ja painotettu lapsen mieli­piteen selvittämisen tärkeyttä iästä riippumatta. Lapsiasia­valtuutettu kiinnitti tähän asiaan huomiota luonnos­vaiheessa ja toi esille muun muassa YK:n lapsen oikeuksien komitean Suomelle antamia loppu­päätelmiä, joissa suositellaan Suomen poistavan kansallisesta lain­säädännöstään ikärajat sekä varmistavan, että kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia kuullaan asian­mukaisesti, heidän kehitys­tasonsa huomioon ottaen, heitä koskevissa oikeuden­käynti- ja hallinto­menettelyissä.[5]

Ehdotettu sääntely­ratkaisu ilman ikä­rajoja lapsen kuulemiselle ilmentää lapsen oikeutta ilmaista mieli­piteensä vapaasti kaikissa itseään koskevissa asioissa, ja lapsiasia­valtuutettu katsoo ehdotuksen olevan linjassa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen kanssa.

Lapsiasia­valtuutettu katsoo esityksessä esitetyn (s. 179–180) tavan mukaisesti, että lapsen mieli­piteen selvittämisen tulee olla pää­sääntö. Lapsen tiedonsaanti­oikeutta on tuettava siten, että hänellä on edellytykset ymmärtää asia, josta häntä kuullaan. Lisäksi lapsiasia­valtuutettu muistuttaa, että oikeus ilmaista mieli­piteensä ”vapaasti” merkitsee sitä, että lapsi voi ilmaista näkemyksensä ilman painostusta ja valita, haluaako hän yli­päätään käyttää oikeuttaan tulla kuulluksi.[6]

On erittäin myönteistä, että esityksessä korostetaan lapsen oikeutta tietää, miksi ja missä asiassa häntä kuullaan sekä mihin tarkoitukseen kuulemisessa kerättyjä tietoja käytetään (s. 179). Lisäksi olisi perusteltua painottaa tiedottamisen tärkeyttä siitä, missä määrin lapsen näkemykset on huomioitu.

Lapsiasia­valtuutettu muistuttaakin, että lapselle on kerrottava siitä, miten hänen näkemyksensä on huomioitu. Tällä varmistetaan se, ettei lapsen kuuleminen ole pelkkä muodollisuus.[7]

 

Jyväskylässä 6.2.2023

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies