LAPS/120/2025, 16.9.2025

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan laki­valiokunnalle hallituksen esityksestä edus­kunnalle laeiksi edunvalvonta­valtuutuksesta annetun lain ja holhous­toimesta annetun lain muuttamisesta

Viite: Laki­valiokunta torstai 18.9.2025 klo 10.00 / HE 69/2025 vp / Lausunto­pyyntö

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Yleissopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitystä yleissopimuksen näkökulmasta.

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi edunvalvonta­valtuutuksesta annettua lakia ja holhous­toimesta annettua lakia.

Esityksen mukaan edunvalvonta­valtuutuksesta annettuun lakiin tehtäisiin muutoksia, jotka helpottaisivat valtuutetun ja valtuutetun tehtäviin tilapäisesti määrätyn edunvalvojan mahdollisuuksia noudattaa edunvalvonta­valtakirjan määräyksiä. Holhous­toimesta annettuun lakiin tehtäisiin muutoksia, jotka koskevat päämiehen puolesta tehtävään oikeustoimeen vaadittavaa lupaa. Alaikäisen edunvalvonnan rekisteröintiä ja rekisteristä poistamista koskevia varallisuus­rajoja nostettaisiin. Lisäksi valtuutetun ja edunvalvojan esteellisyyden muodostavaa henkilöpiiriä supistettaisiin.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan syksyllä 2025 noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että alaikäisen edunvalvonnan rekisteröinnin varallisuus­rajojen muutosten vaikutukset lapsiin on kuvattu esityksessä sekavasti. Lapsiasia­valtuutetun kanta on, että lakimuutosten kielteisiä vaikutuksia yksittäisiinkin lapsiin tulee päätöksenteossa välttää.
• Esityksen mukaan mahdollisuus merkitä alaikäisen edunvalvonta rekisteriin erityisestä syystä vähentää varallisuus­rajojen muutosten haitallisia vaikutuksia lapsiin. Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että esityksessä olisi tullut avata enemmän syitä sille, miksi mahdollisuutta merkitä alaikäisen edunvalvontaa rekisteriin erityisestä syystä sovelletaan vähän.
• Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että varallisuus­rajojen korotusten ja lupamenettelyyn ehdotettujen muutosten vaikutuksia lapsen omaisuuden suojaan arvioidaan ja seurataan.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu havaitsee hallituksen esityksessä useita lapsen oikeuksien kannalta ongelmallisia kohtia, joiden vaikutuksia tulisi arvioida nykyistä tarkemmin. Lapsiasia­valtuutettu pitää sinänsä myönteisenä, että hallituksen esityksestä ilmenee nimen­omaisesti arviointia ehdotettujen lakimuutosten vaikutuksista lapsen omaisuuden suojaan ja lapsen asemaan. Lapsiasia­valtuutettu kuitenkin katsoo, että esityksen lapsivaikutusten arviointi ei ole kattava.

Hallituksen esityksen lapsivaikutusten arviointia koskevassa kohdassa todetaan (s. 22), että alaikäisen edunvalvonnan rekisteröintiä ja holhous­viranomaisen valvontaa koskevien säännösten yleisenä tavoitteena on alaikäisten omaisuuden suojaaminen, ja kun varallisuus­rajoja korotetaan, tämä suoja periaatteessa (kursiivit allekirjoittaneen) heikkenee niiden lasten osalta, joiden varallisuutta ei enää merkitä rekisteriin. Esityksen mukaan varallisuus­rajojen korotusten ei kuitenkaan katsota tosiasiassa heikentävän merkittävästi lapsen omaisuuden suojaa, koska lapsen omaisuuteen liittyy yleensä osuus perheen asunnosta, holhous­viranomaisella on edelleen tietyin edellytyksin mahdollisuus merkitä alaikäisen edunvalvonta rekisteriin, vaikka varojen määrä on laissa säädettyä vähäisempi ja vastaavasti holhous­viranomaisella on mahdollisuus olla poistamatta edunvalvontaa rekisteristä, jos siihen on erityistä syytä. Edelleen esityksessä todetaan, että yksittäisissä tapauksissa varallisuus­rajojen muutokset saattavat kuitenkin heikentää lapsen asemaa. Esityksen mukaan tätä riskiä voidaan pienentää soveltamalla edellä mainittua mahdollisuutta harkinnan­varaiseen rekisteriin merkitsemiseen esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi on tullut kuolinpesän osakkaaksi hänen vanhempansa luovuttua perinnöstä oman ylivelkaisuutensa takia.

Lapsiasia­valtuutettu huomauttaa, että varallisuus­rajojen muutosten vaikutukset lapsiin on esityksessä kuvattu sekavasti: ensin todetaan, että vaikutusta on periaatteen tasolla. Sitten todetaan, että ei merkittävästi tosiasian tasolla, ja lopulta todetaan, että yksittäis­tapauksissa vaikutuksia on. Yksittäisen lapsen kannalta vaikutukset ovat kuitenkin todelliset ja ehkä merkittävätkin, mistä johtuen vaikutukset tulisi kirjoittaa ymmärrettävällä tavalla auki ja ottaa ne päätöksen­teossa selkeästi huomioon. Lapsiasia­valtuutetun kanta on, että lakimuutosten kielteisiä vaikutuksia yksittäisiinkin lapsiin tulee päätöksenteossa välttää.

Alaikäisen edunvalvonnan rekisteröintiä koskevien varallisuus­rajojen korotuksilla olisi välillistä vaikutusta lapsiin myös siltä osin kuin vanhempien tilivelvollisuus poistuisi (hallituksen esitys, s. 22). Hallituksen esityksessä todetaan, että holhous­viranomaisen valvonta merkitsee puuttumista yksityisyyden ja perhe-elämän suojaan ja siltä osin kuin muutokset johtavat tilivelvollisuuden poistumiseen, vähennetään perheen perus­oikeuteen eli perhe-elämän suojaan kajoamista.

Alaikäisen edunvalvonnan rekisteröintiä koskien lapsiasia­valtuutettu toteaa, että hallituksen esityksessä on tuotu esiin, että alaikäisen edunvalvonnan merkitseminen rekisteriin erityisestä syystä on jäänyt holhous­viranomaisessa varsin vähäiselle soveltamiselle (s. 12). Huomioiden esityksessä arvioitu säännöksen merkitys lapsen omaisuuden suojaamiseksi varallisuus­rajojen korottamisen myötä, lapsiasia­valtuutettu katsoo, että esityksessä olisi tullut avata säännöksen käytännön vähäisen soveltamisen taustalla olevia syitä.

Lisäksi lapsiasia­valtuutettu toteaa, että esityksestä ei juurikaan ilmene tutkittua tietoa lasten taloudellisen edunvalvonnan toteutumisesta tai siinä mahdollisesti havaituista puutteista. Esityksessä ei esimerkiksi tuoda ilmi, tuleeko tilintarkastuksen yhteydessä holhous­viranomaisen tietoon lapsen omaisuuden hoidossa havaittuja puutteita ja jos, missä määrin. Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että varallisuus­rajojen korotusten ja lupamenettelyyn ehdotettujen muutosten vaikutuksia lapsen omaisuuden suojaan arvioidaan ja seurataan.

Kuten hallituksen esityksessä todetaan (s. 22), täysi-ikäisten ja alaikäisten päämiesten edunvalvontaan sovelletaan lähtö­kohtaisesti samoja omaisuuden hallinnointia ja sen valvontaa koskevia säännöksiä. Poikkeuksina ovat alaikäisen edunvalvonnan rekisteröinti­säännökset ja elinkeinon harjoittamista päämiehen lukuun koskeva lupaedellytys, joka jatkossa koskisi vain alaikäisiä päämiehiä. Näin ollen kaikki muut esityksessä ehdotetut muutokset lupavalvontaan tulisivat koskemaan myös alaikäisten edunvalvontaa. Esityksessä todetaan, että esimerkiksi sijoitus­toiminnan lupasääntelyyn kohdistuvat tarkistukset eivät ole vailla merkitystä alaikäisten kohdalla, sillä noin viidennes (21 %) 0–15-vuotiaista omisti sijoitus­rahastoja tai pörssi­osakkeita vuonna 2023. Luvanvaraisuus riippuu sijoitus­toiminnan luonteesta ja sijoitus­kohteista. Esityksen mukaan puitelupaa koskevalla ehdotuksella tuetaan myös alaikäisten päämiesten varojen sijoittamisen suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta.

Lapsiasia­valtuutettu kannattaa lapsen suojelemiseksi sitä, että elinkeinon harjoittaminen alaikäisen päämiehen lukuun säilyisi luvan­varaisena. Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että esityksessä olisi ollut syytä avata myös muiden lupamenettelyyn ehdotettujen muutosten vaikutuksia lapsen edun ja omaisuuden suojan toteutumisen kannalta.

 

Helsingissä 16.9.2025

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Jenni Saukkola, juristi