Hyppää sisältöön

LAPS/17/2026, 4.3.2026

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan laki­valiokunnalle hallituksen esityksestä edus­kunnalle nuoriso­rangaistusta koskevan lain­säädännön muuttamista koskevaksi lain­säädännöksi

Viite: Laki­valiokunta torstai 5.3.2026 klo 10.00 / HE 8/2026 vp / Asiantuntija­pyyntö

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitystä yleissopimuksen näkökulmasta.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

  • Lapsiasiavaltuutettu kannattaa ehdotuksia nuoriso­rangaistuksen käytön tehostamiseksi. Lapsiasia­valtuutettu on useasti todennut, että nuoriso­rangaistuksen tulisi olla todellinen seuraamus­vaihtoehto alaikäisille rikoksen­tekijöille.
  • Mielenterveys­ongelmia kokevien ja päihteitä käyttävien lasten ja nuorten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat sosiaali- ja terveys­ministeriön tuoreen arvion mukaan edelleen vaarantuneet.
  • Kannatettavana pidettävä rikosseuraamus­järjestelmän ulkopuolisen riippuvuus- ja päihdehoidon tai -palvelun sisällyttäminen nuoriso­rangaistukseen edellyttää saavutettavia ja toimivia palveluja.
  • Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että alaikäisten vankien sijoittamista koskeva tilanne tulisi pikimmiten ratkaista niin, että heille järjestetään inhimilliset, lapsen tervettä kasvua ja kehitystä tukevat olosuhteet.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Nuorisorangaistus­sääntelyyn ehdotetut muutokset

Lapsiasia­valtuutettu on useaan otteeseen todennut, että nuoriso­rangaistuksen tulisi olla todellinen seuraamus­vaihtoehto alaikäisille rikoksen­tekijöille, ja pitää siksi hallituksen esityksen ehdotuksia nuoriso­rangaistuksen käytön tehostamiseksi kannatettavina.

Lapsiasiavaltuutettu on ottanut aiheeseen kantaa julkisuudessa [1], YK:n lapsen oikeuksien komitealle luovuttamassaan raportissa [2], valtioneuvostolle luovutetussa vuosikertomuksessaan [3] ja eduskuntavaalien alla tekemissään ehdotuksissa puolueiden puoluesihteereille sekä pääministeri Petteri Orpon hallitus­ohjelman aloitusseminaarissa. Lisäksi lapsiasia­valtuutettu on tuonut näkemyksensä oikeusministerien tietoon.

YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomelle vuonna 2023 antamissaan loppupäätelmissä [4] tehnyt useita suosituksia lapsia koskevaa lainkäyttöä koskien (kohta 41). Komitea muun ohella suositteli, että Suomi edistää aktiivisesti rikoksista syytetyille lapsille kohdennettuja tuomio­istuinten ulkopuolisia toimenpiteitä, kuten oikeudenkäynnille vaihtoehtoisia ratkaisu­menettelyjä, sovittelua, neuvontaa ja näyttöön perustuvia terapiapalveluja, sekä mahdollisuuksien mukaan muiden kuin vapausrangaistusten, kuten ehdollisen vankeuden tai yhdyskunta­palvelun käyttöä.

Lapsiasiavaltuutettu kannattaa myös ehdotusta sisällyttää suostumuksella rikosseuraamus­järjestelmän ulkopuolinen päihde- ja riippuvuushoito tai -palvelu nuoriso­rangaistukseen. Ehdotukset voivat osaltaan muun muassa vähentää nuorten uusinta­rikollisuutta, kuten ehdotusten yhdeksi tavoitteeksi on asetettu.

Lapsiasiavaltuutettu kuitenkin korostaa, että päihde- ja riippuvuushoidon tai -palvelun sisällyttäminen ehdotetulla tavalla osaksi rangaistusta lain tasolla ei yksistään paranna niiden nuorten asemaa, joiden kohdalla rikollisen toiminnan taustalla on päihteisiin liittyviä ongelmia ja jotka ovat päihde- ja riippuvuushoidon tarpeessa. Tavoitteen toteutuminen edellyttää saavutettavia ja toimivia palveluja hyvinvointi­alueilla ja Helsingissä.

Sekä Valtiontalouden tarkastusvirasto että sosiaali- ja terveys­ministeriö (STM) totesivat 2024 ja 2025 julkaistuissa arvioinneissaan, että päihteitä käyttävien lasten ja nuorten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vakavasti vaarantuneet kaikilla hyvinvointi­alueilla ja Helsingin kaupungissa. [5, 6] STM:n tuoreen arvioinnin mukaan mielenterveys­ongelmia kokevien ja päihteitä käyttävien lasten ja nuorten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat edellisen vuoden selvityksessä todetun mukaisesti edelleen vaarantuneet. [7]

Nuorten tapaturmaisia huumekuolemia koskevan tutkinta­selostuksen (2024) mukaan huumeita käyttäville nuorille suunnatut palvelut eivät vastaa heidän palvelu­tarpeisiinsa eivätkä nuoret saa tarvitsemaansa apua oikea-aikaisesti. Erityisen vaikeaa palvelujen saanti on, kun henkilöllä on sekä mielenterveys- että päihde­ongelma. [8]

Esityksessä todetaankin (s. 62), että päihdepalvelujen saatavuus voi vaihdella alueittain, mikä puolestaan voi merkitä epä­yhdenmukaisuutta sen toteuttamis­mahdollisuuksissa osana nuoriso­rangaistusta. Edelleen esityksen mukaan myös muiden palvelujen saatavuus voi vaihdella alueellisesti ja siten vaikuttaa siihen, miten hyvin nuoriso­rangaistuksen sisältöä saadaan suunniteltua ja toteutettua yksittäisen nuoren tarpeita vastaavaksi.

Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että esityksen vaikutuksia seurataan ja arvioidaan lain voimaantulosta lähtien.

Ehdoton vankeus­rangaistus ja ala­ikäisten vankien sijoittaminen

Lapsiasiavaltuutettu haluaa saattaa lakivaliokunnan tietoon YK:n lapsen oikeuksien komitean vuonna 2019 julkaiseman yleiskommentin nro 24, joka koskee lapsen oikeuksia rikosoikeus­järjestelmässä [9]. Yleiskommentissa nostetaan useassa kohtaa esiin vankeus­rangaistukselle vaihto­ehtoisten seuraamuksien merkitys ja korostetaan valtioiden velvollisuutta ottaa päätöksissään huomioon ensisijaisena harkintaperusteena lapsen etu – myös silloin, kun lapsen epäillään syyllistyneen rikokseen. Tämän yleiskommentin pohjalta lapsiasia­valtuutettu on jatkanut työtään nuorten rikoksen­tekijöiden aseman parantamiseksi: uusinta­rikollisuuden ehkäisy ja rikolliselle uralle ajautumisen estäminen toteutuvat todennäköisimmin silloin, kun rikoksiin syyllistynyttä lasta ohjataan muun kuin vankeus­rangaistuksen keinoin.

Lapsiasiavaltuutettu esittää huolen siitä, että esityksessä todetusti ehdotusten mahdollinen vaikutus voisi olla nuorten ehdottomien vankeus­rangaistusten lisääntyminen (HE, s. 63). Lapsiasia­valtuutettu korostaa, että nuoriso­rangaistuksen täytäntöön­panossa on käytännössä oltava mahdollisuus tukea nuorta nuoriso­rangaistuksen suorittamisessa ja rikoksettoman elämän edistämisessä.

Lapsiasiavaltuutettu on antamissaan lausunnoissaan todennut, että alaikäisten vankien tilanne tulisi pikimmiten ratkaista niin, että heille järjestetään inhimilliset, lapsen tervettä kasvua ja kehitystä tukevat olosuhteet. [10] Lapsiasia­valtuutettu on katsonut, että joissain tapauksissa eduskunnan käsittelyssä oleva lastensuojelu­lakiin ehdotettu kuntouttava suljettu laitospalvelu (HE 149/2025 vp) voi olla alaikäiselle rikosvastuu­iän ylittäneelle lapselle suljettua vankilaa parempi vaihtoehto.

Lakivaliokunta on mietinnössään koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi vankeuslain, tutkintavankeus­lain ja puolustustila­lain 9 §:n muuttamisesta pitänyt alaikäisten vankien sijoittamisen kehittämistarpeita koskevaa hanketta tarpeellisena ja katsonut, että alaikäisiin vankeihin sekä rangaistuksen täytäntöön­panon ja lastensuojelun suhteeseen liittyviä kysymyksiä on aiheellista arvioida huolellisesti. [11]

Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että alaikäisiä rikoksen­tekijöitä koskien arvioitaisiin ja harkittaisiin sääntelyä, joka mahdollistaisi soveltuvissa tilanteissa lastensuojelu­lain mukaisen sijoituksen (ml. sijoitus ehdotettuun kuntouttavaan suljettuun laitospalveluun) ensisijaisena suhteessa ehdottoman vankeus­rangaistuksen suorittamiseen suljetussa vankilassa.

 

Jyväskylässä 4.3.2026

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Jenni Saukkola, juristi

 

[1] Asiantuntijat vastustavat alaikäisten nuoriso­rikollisten laittamista vankilaan – "Vankila ei ole missään tapauksessa oikea paikka". (2020). MTV uutiset 16.12.2020.

[2] Lapsiasiavaltuutetun raportti YK:n lapsen oikeuksien komitealle 2022: Lisäraportti Suomen valtion 5. ja 6. määräaikaisraporttiin (2022). Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2022:8.

[3] Mettinen, K. & Pekkarinen, E. (2024). Toteutuuko lapsen oikeus terveyteen? Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2023. Lapsiasia­valtuutetun toimiston julkaisuja 2024:2.

[4] Loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista (2023). CRC/C/FIN/CO/5–6. 2.6.2023.

[5] STM (2025). Selvitys hyvinvointi­alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis­vastuun toteutumisesta 2024. Sosiaali- ja terveys­ministeriön raportteja ja muistioita 2025:14.

[6] Valtiontalouden tarkastusvirasto (2024). Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut hyvinvointi­alueilla: Palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja yhteensovittaminen. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastus­kertomukset 15/2024.

[7] STM (2026). Selvitys hyvinvointi­alueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2026:9.

[8] Onnettomuus­tutkinta­keskus (2024). Nuorten tapaturmaiset huumekuolemat vuonna 2023.

[9] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 24 (2019) lapsen oikeuksista rikosoikeus­järjestelmässä.

[10] Esim. Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan laki­valiokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi lastensuojelu­lain muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi, 24.11.2025. LAPS/171/2025.

[11] Lakivaliokunnan mietintö LaVM 14/2025 vp – HE 53/2025 vp.