Hyppää sisältöön

Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle valtioneuvoston selvityksestä koskien komission tiedonantoa EU:n uudesta kaupunkiliikenteen kehyksestä

Viite: Liikenne- ja viestintävaliokunta torstai 3.3.2022 klo 12.00 / E 137/2021 vp / Lausuntopyyntö

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voi­maan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­val­tuutettu arvioi selvitystä ja tiedonantoa yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle valtioneuvoston selvityksestä koskien komission tiedonantoa EU:n uudesta kaupunkiliikenteen kehyksestä (pdf)

 

Tiedonannon keskeinen sisältö

Euroopan komissio on antanut tiedonannon EU:n uudesta kaupunkiliikenteen kehyksestä 14.12.2022 osana ns. tehokkaan ja vihreän liikkuvuuden pakettia.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

  • Kaupunkiliikenteen ja logistiikan yleinen kehittäminen hyödyttää myös lapsia, mutta lasten oikeuksien tehokas toteutuminen edellyttää lapsinäkökohtien erityistä huomi­ointia.
  • Lasten kokemuksia esimerkiksi turvattomuutta aiheuttavista tekijöistä tulisi kartoit­taa ja huomioida jatkokehitystyössä.
  • Esteettömyysnäkökohdat tulee huomioida läpileikkaavasti kaikessa suunnittelussa.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Lapsiasiavaltuutettu yhtyy muistiossa (LVM2022-00038) esitettyyn kantaan kaupunkiliiken­teen ja kaupunkilogistiikan kehittämisen tärkeydestä (s. 1). Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyö­räilyn sekä niihin kytkeytyvien palveluiden kehittämisen priorisointi on olennaista myös las­ten itsenäisen liikkumisen kannalta.

 

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen (jäljempänä LOS) 3.1 artikla edellyttää lapsen edun huomioimista ensisijaisena kaikissa lapsia koskevissa toimissa. Tämä tarkoittaa muun mu­assa aktiivisia toimenpiteitä lasten oikeuksien suojelemiseksi ja heidän henkiinjäämisensä, kasvunsa ja hyvinvointinsa edistämiseksi.

YK:n lapsen oikeuksien komitea (jäljempänä LOS-komitea) on erikseen korostanut liikenteeseen liittyvien toimien olevan sellaisia, jotka vai­kuttavat lapsiin epäsuorasti ja joita koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa on huomi­oitava lapsen edun periaate.[1] LOS-komitea on myös edellyttänyt lasten ottamista asianmu­kaisesti huomioon teiden ja liikenteenvalvonnan suunnittelussa.[2]

Turvallinen liikkuminen liikenteessä on tärkeä edellytys muun muassa lapsen kou­lunkäyn­nille ja vapaa-ajan toiminnalle. LOS-komitean mukaan valtioiden tulisi turvata lapsen vapaa-aikaan liittyvien oikeuksien toteuttamista esimerkiksi huolehtimalla lasten pääsystä ympä­ristöön, jossa on vain siinä määrin liikennettä ja muita fyysisiä vaaroja, että lapset voivat liik­kua va­paasti ja turvallisesti lähinaapurustossaan.[3]

Lapsen oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan tu­lee ym­märtää turvallisena liikkumisena kodin ja leikki- ja harrastuspaikkojen välillä sekä va­paana ja turvallisena oleskeluna ja liikkumisena omassa elinpiirissä. Myös itsenäinen liik­kumi­nen, ilman aikuisten valvontaa, tulee mahdollistaa lapsen kehitystaso huomioon ot­taen.[4]

Lap­siystävällisten kaupunkiympäristöjen aikaansaamisessa ovat tär­ke­ässä osassa sellaiset tieliikennetoimenpiteet, joilla varmistetaan lasten oikeus leikkiä tur­val­lisesti paikal­lisyhtei­söissään: nopeusrajoitukset, suojatiet koulujen lähellä, liikennevalot ja muut nopeuk­sia hil­litsevät toimenpiteet.[5]

 

Lasten huomiointi kestävän kaupunkiliikenteen kehittämisessä

Lapsiasiavaltuutettu edellyttää, että Suomi tuo edellä mainittuja lasten oikeuksien ja liikku­misen kannalta tärkeitä näkökulmia esiin myös EU-tasolla. Turvallisuus, saavutettavuus, osallistavuus ja päästöttömyys (s. 2) ovat yleisesti tärkeitä näkökohtia, mutta niitä tulisi ar­vioida ja kehittää myös erityisesti lapsia ja heidän näkemyksiään ja kokemuksi­aan kunnioit­taen. Nyt lausuttavana olevasta muistiosta ei käy ilmi, että lasten asemaa olisi erikseen arvi­oitu tai että lasten oikeudet huomioitaisiin nimenomaisesti.

Voidaan olettaa, että yleisesti kaupunkiliikenteen kehittämiseen tähtäävät toimet vaikuttavat myönteisellä tavalla myös lasten liikkumiseen, mutta toimenpiteiden vaikutuksia lapsiin tu­lisi silti arvioida erikseen.

Lapsiasiavaltuutettu pitää huolestuttavana, ettei muistiossa esi­merkiksi yleisellä tasolla tuoda esiin esteettömyyden merkitystä. Esteettömyyteen on toki hyvä kiinnittää huomiota joukkoliikenteen[6] (s. 4) ja pyöräteiden (s. 5) osalta, mutta esteettö­myyskysymykset tulisi myös huomioida läpileikkaavasti kaikessa kaupunkiliikenteen kehit­tämisessä. Erityisesti vamman kanssa elävien lasten itsenäisen liikkumisen turvaamisen kan­nalta olisi tärkeää kiinnittää erityishuomiota esteettömään kaupunkiympäristöön, jota edis­tettäisiin yhtenäisesti EU:ssa.

Turvallisuuden edistämisen osalta tulisi asianmukaisesti huomioida ne seikat, jotka vaikut­tavat lasten turvattomuuden kokemuksiin. Lapsiasiavaltuutetun tapaamisissa lasten kanssa on noussut esiin muun mu­assa, että valaise­mattomat reitit kouluun aiheuttavat pelkoa, aina koulukuljetuksissa ei käy­tetä turvavyötä eivätkä kaikki kuljettajat muistuta tästä, ja lisäksi turvattomuuden tunnetta voi aiheuttaa myös kiusaaminen koulubussissa. Myös Lapsibaro­metrissa kävi ilmi, että lasten keskuudessa suurin pelon aiheuttaja oli pimeä.[7]

 

 

Jyväskylässä 1.3.2022

 

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies

  


[1] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 7(2006) lapsen oikeuksien täytän­töönpanosta varhaislapsuudessa CRC/C/GC/7, kohta 13, ja yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa huomioon otetuksi CRC/C/GC/14, kohta 19.

[2] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 15 (2013) lapsen oikeudesta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta CRC/C/GC/15, kohta 63.

[3] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 17 (2013) lapsen oikeudesta lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin, virkistystoimintaan, kulttuurielämään ja taiteisiin CRC/C/GC/17, kohta 32.

[4] CRC/C/GC/17, kohta 34.

[5] CRC/C/GC/17, kohta 58 f.

[6] Vamman kanssa elävät lapset ovat itse tuoneet esiin halukkuutta julkisilla liikennevälineillä kulkemiseen ja sen opetteluun. Ks. Heli Ronimus & Martina Nygård: ”Lapsen osallisuus vam­maissosiaalityössä” teoksessa Vammaisuus ja lapsen oikeudet – lapsen elämää vamman kanssa (toim. Elina Pekkarinen & Anton Schalin). Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2021:4, s. 180. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-942-1.

[7] Ks. Lapsibarometri 2020: ”Unta, ruokaa, leikkejä, rakkautta ja karamelliä, juomaa” - Hyvä elämä 6-vuotiaiden kokemana (toim. Terhi Tuukkanen). Lapsiasiavaltuutetun toimiston jul­kaisuja 2020:5, s. 55. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-875-2.