LAPS/17/2022, 1.3.2022

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan liikenne- ja viestintä­valiokunnalle valtio­neuvoston selvityksestä koskien komission tiedon­antoa EU:n uudesta kaupunki­liikenteen kehyksestä

Viite: Liikenne- ja viestintä­valiokunta torstai 3.3.2022 klo 12.00 / E 137/2021 vp / Lausunto­pyyntö

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi selvitystä ja tiedonantoa yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Tiedonannon keskeinen sisältö

Euroopan komissio on antanut tiedonannon EU:n uudesta kaupunki­liikenteen kehyksestä 14.12.2022 osana ns. tehokkaan ja vihreän liikkuvuuden pakettia.

Yhteenveto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

  • Kaupunki­liikenteen ja logistiikan yleinen kehittäminen hyödyttää myös lapsia, mutta lasten oikeuksien tehokas toteutuminen edellyttää lapsi­näkökohtien erityistä huomiointia.
  • Lasten kokemuksia esimerkiksi turvattomuutta aiheuttavista tekijöistä tulisi kartoittaa ja huomioida jatkokehitys­työssä.
  • Esteettömyys­näkökohdat tulee huomioida läpi­leikkaavasti kaikessa suunnittelussa.

Lapsiasia­valtuutetun kannanotot

Lapsiasia­valtuutettu yhtyy muistiossa (LVM2022-00038) esitettyyn kantaan kaupunki­liikenteen ja kaupunki­logistiikan kehittämisen tärkeydestä (s. 1). Joukko­liikenteen, kävelyn ja pyöräilyn sekä niihin kytkeytyvien palveluiden kehittämisen priorisointi on olennaista myös lasten itsenäisen liikkumisen kannalta.

YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus

YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen (jäljempänä LOS) 3.1 artikla edellyttää lapsen edun huomioimista ensi­sijaisena kaikissa lapsia koskevissa toimissa. Tämä tarkoittaa muun muassa aktiivisia toimen­piteitä lasten oikeuksien suojelemiseksi ja heidän henkiin­jäämisensä, kasvunsa ja hyvin­vointinsa edistämiseksi.

YK:n lapsen oikeuksien komitea (jäljempänä LOS-komitea) on erikseen korostanut liikenteeseen liittyvien toimien olevan sellaisia, jotka vaikuttavat lapsiin epäsuorasti ja joita koskevassa suunnittelussa ja päätöksen­teossa on huomioitava lapsen edun periaate.[1] LOS-komitea on myös edellyttänyt lasten ottamista asian­mukaisesti huomioon teiden ja liikenteen­valvonnan suunnittelussa.[2]

Turvallinen liikkuminen liikenteessä on tärkeä edellytys muun muassa lapsen koulun­käynnille ja vapaa-ajan toiminnalle. LOS-komitean mukaan valtioiden tulisi turvata lapsen vapaa-aikaan liittyvien oikeuksien toteuttamista esimerkiksi huolehtimalla lasten pääsystä ympäristöön, jossa on vain siinä määrin liikennettä ja muita fyysisiä vaaroja, että lapset voivat liikkua vapaasti ja turvallisesti lähi­naapurustossaan.[3]

Lapsen oikeus leikkiin ja vapaa-aikaan tulee ymmärtää turvallisena liikkumisena kodin ja leikki- ja harrastus­paikkojen välillä sekä vapaana ja turvallisena oleskeluna ja liikkumisena omassa elin­piirissä. Myös itsenäinen liikkuminen, ilman aikuisten valvontaa, tulee mahdollistaa lapsen kehitys­taso huomioon ottaen.[4]

Lapsi­ystävällisten kaupunki­ympäristöjen aikaan­saamisessa ovat tärkeässä osassa sellaiset tieliikenne­toimenpiteet, joilla varmistetaan lasten oikeus leikkiä turvallisesti paikallis­yhteisöissään: nopeus­rajoitukset, suojatiet koulujen lähellä, liikenne­valot ja muut nopeuksia hillitsevät toimen­piteet.[5]

Lasten huomiointi kestävän kaupunki­liikenteen kehittämisessä

Lapsiasia­valtuutettu edellyttää, että Suomi tuo edellä mainittuja lasten oikeuksien ja liikkumisen kannalta tärkeitä näkökulmia esiin myös EU-tasolla. Turvallisuus, saavutettavuus, osallistavuus ja päästöttömyys (s. 2) ovat yleisesti tärkeitä näkökohtia, mutta niitä tulisi arvioida ja kehittää myös erityisesti lapsia ja heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan kunnioittaen. Nyt lausuttavana olevasta muistiosta ei käy ilmi, että lasten asemaa olisi erikseen arvioitu tai että lasten oikeudet huomioitaisiin nimen­omaisesti.

Voidaan olettaa, että yleisesti kaupunki­liikenteen kehittämiseen tähtäävät toimet vaikuttavat myönteisellä tavalla myös lasten liikkumiseen, mutta toimen­piteiden vaikutuksia lapsiin tulisi silti arvioida erikseen.

Lapsiasia­valtuutettu pitää huolestuttavana, ettei muistiossa esimerkiksi yleisellä tasolla tuoda esiin esteettömyyden merkitystä. Esteettömyyteen on toki hyvä kiinnittää huomiota joukko­liikenteen[6] (s. 4) ja pyöräteiden (s. 5) osalta, mutta esteettömyys­kysymykset tulisi myös huomioida läpi­leikkaavasti kaikessa kaupunki­liikenteen kehittämisessä. Erityisesti vamman kanssa elävien lasten itsenäisen liikkumisen turvaamisen kannalta olisi tärkeää kiinnittää erityis­huomiota esteettömään kaupunki­ympäristöön, jota edistettäisiin yhtenäisesti EU:ssa.

Turvallisuuden edistämisen osalta tulisi asian­mukaisesti huomioida ne seikat, jotka vaikuttavat lasten turvattomuuden kokemuksiin. Lapsiasia­valtuutetun tapaamisissa lasten kanssa on noussut esiin muun muassa, että valaisemattomat reitit kouluun aiheuttavat pelkoa, aina koulu­kuljetuksissa ei käytetä turvavyötä eivätkä kaikki kuljettajat muistuta tästä, ja lisäksi turvattomuuden tunnetta voi aiheuttaa myös kiusaaminen koulu­bussissa. Myös Lapsi­barometrissa kävi ilmi, että lasten keskuudessa suurin pelon aiheuttaja oli pimeä.[7]

Jyväskylässä 1.3.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasia­valtuutettu

Sonja Vahtera, lakimies


[1] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 7(2006) lapsen oikeuksien täytäntöön­panosta varhais­lapsuudessa CRC/C/GC/7, kohta 13, ja yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa huomioon otetuksi CRC/C/GC/14, kohta 19.

[2] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleis­kommentti nro 15 (2013) lapsen oikeudesta nauttia parhaasta mahdollisesta terveyden­tilasta CRC/C/GC/15, kohta 63.

[3] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 17 (2013) lapsen oikeudesta lepoon, vapaa-aikaan, leikkiin, virkistys­toimintaan, kulttuuri­elämään ja taiteisiin CRC/C/GC/17, kohta 32.

[4] CRC/C/GC/17, kohta 34.

[5] CRC/C/GC/17, kohta 58 f.

[6] Vamman kanssa elävät lapset ovat itse tuoneet esiin halukkuutta julkisilla liikenne­välineillä kulkemiseen ja sen opetteluun. Ks. Heli Ronimus & Martina Nygård: ”Lapsen osallisuus vammais­sosiaali­työssä” teoksessa Vammaisuus ja lapsen oikeudet – lapsen elämää vamman kanssa (toim. Elina Pekkarinen & Anton Schalin). Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2021:4, s. 180. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-942-1.

[7] Ks. Lapsibarometri 2020: ”Unta, ruokaa, leikkejä, rakkautta ja karamelliä, juomaa” - Hyvä elämä 6-vuotiaiden kokemana (toim. Terhi Tuukkanen). Lapsiasia­valtuutetun toimiston jul­kaisuja 2020:5, s. 55. Saatavilla: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-875-2.