LAPS/102/2024, 25.10.2024

Lapsiasia­valtuutetun lausunto liikenne- ja viestintä­ministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi edus­kunnalle mikro­liikkumista koskevaksi lain­säädännöksi

Viite: VN/26458/2023

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi hallituksen esitys­luonnosta yleis­sopimuksen näkö­kulmasta. Lausunto on annettu lausuntopalvelu.fi:ssä 25.10.2024.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)

Esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi liikenteen palveluista annettua lakia, tieliikenne­lakia, ajoneuvo­lakia ja ajoneuvojen siirtämisestä annettua lakia.

Hallituksen ohjelman mukaisesti esityksen tavoitteena on luoda mikro­liikkumista (muun muassa sähkö­potkulaudat) ohjaavaa lain­säädäntöä sekä antaa kaupungeille ja kunnille työkalut mikro­liikkumisen hallintaan.

Hallituksen ohjelman mukaan hallitus asettaa liikenne­turvallisuuden parantamisen tavoitteeksi, ettei Suomessa tapahdu liikenne­kuolemia vuonna 2050. Esityksen pää­asiallisena tavoitteena on parantaa liikenne­turvallisuutta.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

  • Ehdotetut muutokset ovat ehdottoman kannatettavia.

  • Jatko­valmistelussa on keskityttävä siihen, miten erityisesti lapsiin liittyviä mikro­liikkumisen riskejä voidaan ehkäistä lain­säädännön keinoin.

  • Tutkimus­tulokset lasten mikroliikkumis­käyttäytymisestä antavat vahvan perustan arvioida mikroliikkumis­välineiden käyttöä rajoittavien ikärajojen säätämistä.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että liikenne­turvallisuutta pyritään parantamaan lain­säädännön keinoin. Lisäksi esityksessä on huomioitu lasten erityinen asema liikenteessä ja mikro­liikkumisen lapsille aiheuttamat riskit, joihin tulee lain­säädännön keinoin puuttua (s. 20, 63).

Tutkimus­tiedon valossa lapsiasia­valtuutettu pitää kuitenkin valitettavana, ettei valmistelussa ole arvioitu mahdollisuuksia säätää mikro­liikkumisen ikä­rajoista lain tasolla. Esitys­luonnoksessa viitataan tutkimus­tuloksiin, joissa on havaittu, että sähkö­potkulautoja käyttävistä liikenne­sääntöjen vastainen kuljettaminen korostuu ala­ikäisillä (s. 19). Esitys­luonnoksessa tuodaan niin ikään esiin muissa Euroopan maissa käytössä olevaa ikäraja­sääntelyä (s. 52–55).

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito­piirin julkaisemien tietojen mukaan seuranta­jaksolla 1.8.2019–31.7.2024 HUSin sairaaloissa on hoidettu yhteensä 604 sähkö­potkulauta­onnettomuuksissa ollutta lasta ja nuorta, iältään keski­määrin 12–13-vuotiaita.[1]

HUSin seurannasta käy edelleen ilmi, että erityisesti vakavien vammojen määrä on kasvanut kuluvana vuonna, vaikkakin vammautuneiden kokonais­määrä on ollut laskussa. Sekä Liikenne­turva että European Traffic Safety Council ovat puoltaneet ikärajan asettamista sähkö­potkulautailuun ja muuhun vastaavaan liikkumiseen vedoten muun muassa siihen, että sähkö­potkulaudalla ajaminen edellyttää mopoiluun verrattavissa olevaa osaamista liikenteessä.[2]

Johns Hopkins International Injury Research Unitin ja UNICEFin koostamassa tarkastelussa on arvioitu erilaisten lasten liikenne­turvallisuuteen tähtäävien toimien tehokkuutta näytön perusteella. Tarkastelussa on tunnistettu, että esimerkiksi perinteisten potku­lautojen, pyörien ynnä muiden kaksi­pyöräisten moottorisointi on aiheuttanut uusia haasteita lasten liikenne­turvallisuudelle korkean tulo­tason maissa ja että nousevia ilmiöitä tulee seurata mahdollisen sääntely­tarpeen tunnistamiseksi.[3] Ikä­rajoitukset moottori­käyttöisille ajoneuvoille on tarkastelussa todettu tehokkaaksi keinoksi vähentämään henkilö­vahinkoja. Tarkastelussa on pidetty toden­näköisenä, että sama pätee myös esimerkiksi mönkijöihin ja muihin maastossa käytettäviin ajo­neuvoihin.[4]

Lapsiasia­valtuutettu katsoo seuranta- ja tutkimus­tulosten puhuvan sen puolesta, että ikä­rajoista säätämistä tarkastellaan jatko­valmistelussa. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on tunnistanut tie­liikenteen aiheuttamat riskit nuorille.[5] Komitea on katsonut, että sopimus­valtioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin oikeudellisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin nuorten terveyttä ja kehitystä koskevan oikeuden toteuttamiseksi muun muassa suojelemalla nuoria liikenne­onnettomuuksista aiheutuvilta loukkaantumisilta.[6]

Jyväskylässä 25.10.2024

Elina Pekkarinen, lapsiasia­valtuutettu

Sonja Vahtera, juristi


[1] Ks. HUS mediatiedote 30.9.2024: ”Alle 16-vuotiaiden vakavat sähköpotkulauta­vammat lisääntyneet”.

[2] Ks. Liikenneturvan kannanotto 23.10.2024: ”Sähköpotkulauta ei ole lasten ajoneuvo – kuljettajan ikärajaksi 15 vuotta” sekä European Transport Safety Council: Recommendations on Safety of E-scooters (2023), s. 32–33.

[3] Vincenten, J.A., Draisin, N. & Sengoelge, M. (2022). Technical Guidance for Child and Adolescent Road Safety, UNICEF, s. 28.

[4] Ibid., s. 42.

[5] Ks. esim. YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 20 (2016) lapsen oikeuksien täytäntöön­panosta nuoruus­iässä (CRC/C/GC/20), kohdat 13 ja 65 ja YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 15 (2013) lapsen oikeudesta nauttia parhaasta mahdollisesta terveyden­tilasta (CRC/C/GC/15), kohta 63.

[6] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 4 (2003) nuorten terveydestä ja kehityksestä lapsen oikeuksien yleissopimuksen yhteydessä (CRC/GC/2003/4), kohta 39.