LAPS/75/2026, 17.6.2026

Lapsiasia­valtuutetun lausunto opetus- ja kulttuuri­ministeriölle koulujen ja oppi­laitosten loma-aikoja koskevasta muistio­luonnoksesta

Viite: VN/15678/2026

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi muistioluonnosta yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto on annettu lausuntopalvelu.fi:ssä.

Muistio­luonnoksen keskeinen sisältö

Opetus- ja kulttuuri­ministeriön muistioluonnoksessa kuvataan koulujen ja oppilaitosten nykyisiä loma-aika­käytäntöjä ja tuodaan esille koulutusjärjestelmän kannalta keskeisiä vaikutuksia, joita loma-aikojen mahdollinen uudelleen­sijoittaminen synnyttäisi. Muistiossa on malli, jolla havainnollistetaan kesäloman aloittamisen siirtämistä kahdella viikolla nykyistä myöhemmäksi kesäkuulle ja koulutyön aloittamista elokuun puolivälin jälkeen. Mahdollisen siirron tavoitteena olisi tukea lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia sekä suomalaisen koulutusjärjestelmän työ- ja loma-aikojen yhteen­sopivuutta muun Euroopan loma-aikojen kanssa.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Lapsiasiavaltuutetun on vaikea ottaa asiaan kantaa, koska loma-aikojen mahdollisen uudelleen­sijoittamisen vaikutuksia lapsiin ja nuoriin ei ole selvitetty.
• Asian valmistelussa on kartoitettava laajasti lasten ja nuorten näkemyksiä.
• Uudistuksen lähtökohdan tulee olla ensisijaisesti lapsen edun toteutuminen.
• Vain osalla huoltajista on mahdollisuus ajoittaa omat vuosilomansa koulujen tai oppilaitosten loma-aikojen mukaisesti. Monissa perheissä lomien aikaisten hoivajärjestelyjen tarve säilyisi ennallaan uudistuksesta huolimatta.
• Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että loma- ja työaikojen kansalliselle yhdenmukaistamiselle on tarve.
• Lapsiasiavaltuutettu toivoo, että tarkasteltavaksi otettaisiin myös lomapäivien määrä.
• Lapsiasiavaltuutettu kannustaa laajempaan koulutusjärjestelmän uudistamiseen pelkän loma-aikojen siirtämisen sijaan.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasiavaltuutettu kiittää mahdollisuudesta lausua muistiosta. Toteamme kuitenkin, että asiaan on tässä vaiheessa vaikea ottaa perusteltua kantaa, koska loma-aikojen mahdollisen uudelleen­sijoittelun vaikutuksia lapsiin ja nuoriin ei ole selvitetty. Lisäksi kannan muodostamista vaikeuttaa se, että aihetta on tutkittu verrattain vähän eikä tutkimusnäyttö anna yksiselitteistä kuvaa loma-aikojen ajoittamisen vaikutuksista [1, 2]. Lapsiasiavaltuutettu painottaa, että näin merkittävän muutoksen valmistelussa on välttämätöntä kartoittaa laajasti lasten ja nuorten näkemyksiä. Myös YK:n lapsen oikeuksien komitea [3] on kehottanut Suomea varmistamaan lasten ja nuorten aktiivisen osallistumisen koulutuspolitiikkaa koskeviin asioihin. Uudistuksen lähtökohdan tulee olla ensisijaisesti lapsen edun toteutuminen.

Muistiossa todetaan, että loma-aikojen siirron tavoitteena olisi tukea perheiden hyvinvointia parantamalla mahdollisuuksia yhteisen kesäloman viettoon sekä vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia. Lisäksi muistiossa todetaan tutkimusten osoittavan perusopetuksen oppilaiden hyvinvoinnin, koetun terveydentilan ja jaksamisen olevan heikointa kevät­lukukaudella maaliskuun lopulta toukokuun loppuun. Muistiossa ei kuitenkaan tarkenneta, millä tavoin ehdotettu uudistus konkreettisesti edistäisi lasten ja nuorten hyvinvointia. Jatkovalmistelussa olisi tärkeää esittää selkeät lähdeviitteet käytettyihin tutkimuksiin sekä arvioida saatavilla olevaa tutkimusnäyttöä loma-aikojen sijoittamisen vaikutuksista. Tämä tukisi uudistuksen vaikutusten ja tarpeellisuuden arviointia.

Vaikka tavoitteena on tukea perheiden mahdollisuuksia yhteisten lomien viettoon, on huomattava, että vain osalla huoltajista on mahdollisuus ajoittaa omat vuosilomansa koulujen tai oppilaitosten loma-aikojen mukaisesti. Todennäköisesti ehdotettu muutos hyödyttäisi vain osaa perheistä, eikä lasten ja nuorten lomien ajankohdan muuttaminen ratkaise perheiden arjen yhteen­sovittamisen haasteita. Monissa perheissä lomien aikaisten hoiva­järjestelyjen tarve säilyisi ennallaan uudistuksesta huolimatta.

Lapsiasiavaltuutettu esittää joitakin täsmennys­tarpeita jatkovalmisteluun. Erityisesti pääsiäisen ja vapun ajoittumisen vaikutuksia viikoille 17 tai 18 sijoittuvaan kevätlomaan tulisi tarkentaa: miten nämä juhlapyhät huomioidaan loman sijoittelussa? Lisäksi muistion taulukossa 2 ei ole havainnollistettu riittävästi talvi- ja syyslomien mahdollisia sijoittumisia eri viikoille. Tämä on merkityksellistä, sillä lomien ajoittumisella on lapsille ja nuorille arjen rytmin ja jaksamisen näkökulmasta suuri vaikutus. Esimerkiksi talviloman sijoittuminen viikolle 10 ja kevätloman viikolle 17 tai vaihtoehtoisesti talviloman sijoittuminen viikolle 8 ja kevätloman viikolle 18 merkitsee huomattavaa eroa lukukausien jaksottumisessa, sillä lomien väli voi tällöin olla kuusi tai jopa yhdeksän viikkoa.

Muistiossa todetaan, että opetuksen järjestäjät päättävät lomien ajankohdista ja että käytännöt ovat vakiintuneet ilman tarvetta kansalliselle koordinoinnille. Saman­aikaisesti todetaan, että uudistuksen myötä varmistettaisiin loma- ja työaikojen kansallinen yhdenmukaisuus niiltä osin kuin se on tarpeen. Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että kansalliselle yhden­mukaistamiselle on perusteltu tarve. Nykytilanteessa perheet, joissa lapset opiskelevat eri kouluissa tai oppilaitoksissa, voivat kohdata tilanteita, joissa lomat ajoittuvat eri aikoihin, mikä vaikeuttaa perhe-elämän yhteen­sovittamista.

Lopuksi lapsiasia­valtuutettu toivoo, että tässä yhteydessä tarkasteltaisiin myös lomapäivien määrää. Esimerkiksi Virossa lomapäiviä on enemmän kuin Suomessa, eikä tämä näy heikompina oppimistuloksina – päinvastoin [4]. Tutkimustieto lomien ja niiden pituuden vaikutuksista lasten oppimiseen ja hyvinvointiin on kuitenkin moninaista [5, 6], ja siksi tarvittaisiin erityisesti Suomessa tehtyä tutkimusta aiheesta. Lisäksi valtuutettu kannustaa laajempaan koulutus­järjestelmän uudistamiseen pelkän loma-aikojen siirtämisen sijaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön alkuvuodesta julkaisema visio suomalaisen peruskoulun kehittämisestä [7] tarjoaisi hyvän perustan kokonais­valtaiselle uudistustyölle, joka vastaa paremmin nykyisen ja tulevan yhteiskunnan tarpeisiin.

 

Jyväskylässä 17.6.2026

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Terhi Tuukkanen, erikoistutkija

 

[1] DeLeon, E., Varela, D. G. & Jones, D. (2022). Impact of school calendar on academic performance: A comparative study of the year-round and traditional calendars. Research in Educational Policy and Management 4(1), 65–79.

[2] Finnie, R., Peng, Y., Hahn, R. ym. (2019). Examining the Effectiveness of Year-Round School Calendars on Improving Educational Attainment Outcomes Within the Context of Advancement of Health Equity: A Community Guide Systematic Review. Journal of Public Health Management and Practice 25(6), 590–594.

[3] YK:n lapsen oikeuksien komitea (2023). Loppupäätelmät Suomen yhdistetyistä viidennestä ja kuudennesta raportista. CRC/C/FIN/CO/5–6.

[4] Hiltunen, J., Ahonen, A., Hienonen N. ym. (2023). PISA 2022 ensituloksia. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:49.

[5] Eglitis, E., Miatke, A., Virgara, R. ym. (2024). Children’s Health, Wellbeing and Academic Outcomes over the Summer Holidays: A Scoping Review 11(3).

[6] OECD (2024). How is the school year organized in OECD countries? Education indicators in focus.

[7] Peruskoulu 2045: Elämää varten. Visio suomalaiselle peruskoululle. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2026:7.