Lapsiasiavaltuutetun lausunto lukiodiplomiselvityksestä 2020

 

Viite: VN/2062/2020

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi selvitystä yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto jätetty lausuntopal­velu.fi kautta 26.2.2021. Lausunnon teksti on sijoitettu sopiviin kysymyskohtiin lausuntolo­makkeella.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto lukiodiplomiselvityksestä 2020 (pdf)

 

Selvityksen keskeinen sisältö

Selvityksessä luodaan katsaus lukiodiplomien nykytilaan, ja siinä tuodaan esille koulutuksen järjestäjien, lukioiden rehtoreiden, tärkeimpien lukiokoulutuksen sidosryhmien ja korkeakoulujen näkökulmia lukiodiplomijärjestelmään. Selvityksessä annetaan lukuisia suosituksia, esimerkiksi että kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomit tulisivat lukiokoulutuksen järjestäjiä velvoittaviksi. Selvityksen mukaan muiden kuin kuvataiteen, liikunnan ja musiikin lukiodiplomien valtakunnallisesti velvoittava järjestäminen olisi nykytilanteessa haastava toteuttaa. Lisäksi esitetään, että opiskelija voisi sisällyttää lukiodiplomi¬näytön osaksi ylioppilastutkintoaan ja siten korvata yhden yo-kokeen. 

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

• Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että lukiodiplomien kehittämisessä huomioidaan yhdenvertaisuuskysymykset asianmukaisesti.
• Maantieteellisen saavutettavuuden lisäksi tulee huomioida muutkin saavutettavuuteen ja lukiodiplomin suoritusmahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi liikuntarajoitteisuus ja aistivammat.
• Mikäli lukiodiplomi olisi mahdollista suorittaa osana yo-tutkintoa, korostuu tarve kiinnittää erityistä huomiota yhdenvertaisuus- ja saavutettavuuskysymyksiin.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 28 artiklan mukaan sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden saada opetusta. Sopimuksen 29 artikla edellyttää, että koulutuksen on kehi­tettävä mm. lapsen yksilöllisiä taitoja, ihmisoikeuksien sekä lapsen oman kielen ja kulttuurin kunnioitusta ja suvaitsevaisuutta. Lisäksi sopimuksen 2 artikla turvaa lapsen oikeuden syrji­mättömyyteen. YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että 29 artiklassa lueteltuja koulutuksen tavoitteita tulisi tulkita suhteessa muihin lapsen oikeuksien yleissopimuksessa vahvistettuihin oikeuksiin, kuten esimerkiksi syrjimättömyyteen. [1]

Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että lukiodiplomijärjestelmä tukee osaltaan YK:n lapsen oikeuk­sien sopimuksen, ja erityisesti sen 29 artiklan toteutumista, jonka mukaan lapsen koulutuk­sen tulee pyrkiä mm. lapsen persoonallisuuden, lahjojen sekä henkisten ja ruumiillisten val­miuksien mahdollisimman täyteen kehittämiseen. Lukiodiplomin suorittava nuori saa tilai­suuden antaa näyttöä osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan taito- ja taideaineissa. Tämä tukee nuoren mahdollisuutta ilmaista itseään eri tavoilla sekä kehittää persoonallisuuttaan ja lahjojaan taito- ja taideaineiden kautta. Lapsiasiavaltuutettu kannattaa sitä, että tietyt lu­kiodiplomit tulevat lukiokoulutuksen järjestäjiä velvoittaviksi, sillä tämä edistäisi alueellista yhdenvertaisuutta.

Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että lukiodiplomien kehittämisessä huomioidaan yhden­vertaisuuskysymykset asianmukaisesti. Selvityksessä todetaan, että ”saavutettavuuden ja yh­denvertaisuuden suhteen tilanne on hyvin eriytynyt”, ja siitä käy ilmi, että kuvataiteen, lii­kunnan ja musiikin lukiodiplomit ovat ”vähintäänkin kohtuullisesti saavutettavissa”, mutta muissa lukiodiplomiaineissa (kotitalous, käsityö, media, tanssi ja teatteri) tilanne ei ole yhtä hyvä (s. 29).

Saavutettavuudesta puhuttaessa selvityksessä viitataan lähinnä maantieteelli­seen saavutettavuuteen, ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi esitetään, että kuvataiteen, lii­kunnan ja musiikin lukiodiplomien suorittaminen asetetaan kaikkia lukiokoulutuksen järjes­täjiä velvoittavaksi. (s. 29) Selvitysryhmän ehdotus saavutettavuuden parantamiseksi on si­nänsä hyvä. Nuorten yhdenvertaisuuden kannalta on tär­keää turvata alueellisesti tasavertai­set mahdollisuudet suorittaa lukiodiplomi. Lukiodiplo­min saavutettavuuteen liittyvät haas­teet eivät kuitenkaan ole pelkästään maantieteellisiä.

Lapsiasiavaltuutettu pitää nuorten yhdenvertaisuuden kannalta tärkeänä, että lukiodiplomi­järjestelmän kehittämisessä huomioidaan maantieteellisen saavutettavuuden lisäksi muut­kin saavutettavuuteen ja lukiodiplomin suoritusmahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, kuten esimerkiksi liikuntarajoitteisuus ja aistivammat. Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 opintojakson arviointi -osiossa lähdetään siitä, että oppimisen tuen tarpeet tulee ottaa arvi­oinneissa huomioon, ja että opiskelijalla tulee tarvittaessa olla mahdollisuus erityisjärjeste­lyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa. [2] Tämän mahdollisuuden tulisi heijas­tua asianmukaisesti myös lu­kiodiplomien suorittamiseen, jotta lukiodiplomit ovat tosiasial­lisesti saavutettavissa kaikille.

Eri lukiodiplomien ohjeet poikkeavat toisistaan saavutettavuuden ja syrjimättömyyden huo­mioimisessa. Lapsiasiavaltuutettu panee tyytyväisenä merkille, että esimerkiksi kuvataiteen lukiodiplomin ohjeissa sallitaan moninaiset tavat suorittaa lukiodiplomi, eikä rajata syrjivillä toteutusedellytyksillä nuoren mahdollisuutta antaa näyttöä osaamisestaan. Ohjeissa tode­taan muun muassa, että diplomiin sisältyvä teos on mahdollista toteuttaa vedoten näköaistin lisäksi myös muihin aisteihin. [3]

Liikunnan lukiodiplomin ohjeissa puolestaan ei esi­tetä vaih­toehtoisia mahdollisuuksia osoittaa liikuntakykyisyyttä, joka on yksi liikunnan lu­kiodiplomin arvosteluperusteista. Liikuntakykyisyyden arvosanaa varten opiskelijalla tulee olla hyväksy­tyt suoritukset fyysisen toimintakyvyn Move!-mittausten mittausosioista. [4] Oh­jeissa ei esitetä vaihtoehtoisia suoritustapoja, mikä luo käsityksen, ettei liikunnan lukiodip­lomia voi suorit­taa, jos ei suoriudu esimerkiksi juoksua sisältävistä Move!-mittauksista.

Lapsiasiavaltuutettu painottaa, että lukiodiplomien kehittä­mistyössä tulee kiinnittää huomiota diplomien suorittamisen kokonaisvaltaiseen saavutetta­vuuteen ja yhdenvertaisuuteen. Lukiodiplomijärjestelmää tulisi esimerkiksi liikunnan lukiodiplomin osalta kehittää si­ten, että sen suorittaminen olisi mahdollista myös liikuntarajoitteisille. On tärkeää, että opis­kelijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet kehittää itseään ja näyttää osaamistaan. YK:n lapsen oikeuksien komitea on todennut koulutuksen tavoitteisiin liittyen, että syrjintä millä tahansa yleissopi­muksen 2 artiklassa luetellulla perusteella riippumatta siitä, onko kyse avoimesta vai piilevästä syrjinnästä, loukkaa lapsen ihmisarvoa ja voi heikentää lapsen kykyä hyödyntää kou­lutusmah­dollisuuksia tai jopa tuhota sen kokonaan. [5] On taattava mm. YK:n vammaisyleissopi­muksen (SopS 27/2016) edellyttämät kohtuulliset mukautukset ja tarvittavat erityisjärjeste­lyt, jotta nuo­rilla on syrjimättömät mahdollisuudet suorittaa haluamansa lukiodiplomi. Li­säksi on kiinni­tettävä huomiota siihen, että lukiodiplomitarjontaa on sekä suomen- että ruot­sinkielisissä lu­kioissa.

Selvityksen johtopäätöksissä kehotetaan vahvistamaan lukiodiplomien asemaa ja esitetään lukiodiplomin liittämistä osaksi yo-tutkintoa siten, että suorittamalla lukiodiplomin voisi korvata ns. 5. ylioppilaskokeen. (s. 41) Tällöin korostuu tarve kiinnittää erityistä huomiota yhdenvertaisuus- ja saavutettavuuskysymyksiin.

 

Jyväskylässä 26.2.2021

 

Elina Pekkarinen                          Sonja Vahtera

Lapsiasiavaltuutettu                     Lakimies