LAPS/63/2024, 7.8.2024

Lapsiasia­valtuutetun lausunto opetus- ja kulttuuri­ministeriölle esitys­luonnoksesta laiksi varhaiskasvatus­lain 22 §:n ja 70 §:n 2 momentin 5 kohdan kumoamisesta

Viite: VN/17882/2024

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi hallituksen esitys­luonnosta yleis­sopimuksen näkö­kulmasta.

Lapsiasiavaltuutetun lausunto pdf-muodossa (pdf)

Esitys­luonnoksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan, että varhaiskasvatus­laista poistetaan kunnan velvoite laatia paikallinen varhaiskasvatus­suunnitelma kumoamalla varhaiskasvatus­lain 22 §. Esityksen tavoitteena on kuntien toiminta­edellytysten vahvistaminen ja hallinnollisen työn vähentäminen.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu on yhtä mieltä siitä, että varhais­kasvatuksessa tehtävän hallinnollisen työn taakkaa tulisi keventää. Lapsiasia­valtuutettu ei kuitenkaan katso, että luopuminen paikallisten varhaiskasvatus­suunnitelmien laatimis­velvoitteesta on tähän oikea keino, eikä siten kannata esitystä.

Esitys­luonnoksen mukaan ”paikallisen varhaiskasvatus­suunnitelman laatimista koskevan velvoitteen poistamisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia lapsen oikeuksien toteutumiselle, koska muutoksella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia varhais­kasvatuksessa oleviin lapsiin tai varhais­kasvatuksen laatuun” (HE-luonnos s. 11). Lapsiasia­valtuutettu ei yhdy tähän arvioon. Paikallisilla varhaiskasvatus­suunnitelmilla pystytään huomioimaan alueelliset erityis­piirteet, lasten tarpeet sekä varhais­kasvatuksen arviointi­tiedon ja kehittämis­työn tulokset. Suunnitelmassa huomioidaan muut paikalliset suunnitelmat ja luodaan tärkeitä yhteistyö­rakenteita muiden toimi­alojen kanssa.

Lapsiasia­valtuutettu ei pidä kestävänä perusteena esitys­luonnoksessa monessa kohdin esitettyjä viittauksia Kansallisen koulutuksen arviointi­keskuksen tekemiin valta­kunnallisiin arviointeihin (2017, 2019, 2023), joiden mukaan paikalliset varhaiskasvatus­suunnitelmat eivät ole kaikkialla onnistuneet konkretisoimaan valta­kunnallisen varhaiskasvatus­suunnitelman perusteita. Samojen arviointien mukaan varhais­kasvatuksen järjestämistä tukevat parhaiten sellaiset paikalliset varhaiskasvatus­suunnitelmat, joissa konkretisoidaan mahdollisimman selkeästi, mitä tavoitteita varhaiskasvatus­suunnitelman perusteissa asetetaan varhais­kasvatukselle. (HE-luonnos s. 4 ja 8)

Johto­päätöksenä tulisikin olla, että suunnittelu­velvoitteesta luopumisen sijaan pohditaan, miten hyviä käytäntöjä voisi levittää ja muuten tukea kuntien suunnittelu­työtä. Se, että kunta voisi vain halutessaan jatkaa suunnitelman laadintaa, asettaa lapset ja lapsi­perheet eri­arvoiseen asemaan keskenään.

Esitys­luonnoksen mukaan lasten ja perheiden osallisuuden turvaaminen on helpompaa yksikkö­tasolla kuin koko kunnan tasolla (HE-luonnos s. 5). Lasten osallisuutta turvaavat kaikissa tapauksissa selkeät rakenteet, joiden luomiselle paikalliset varhaiskasvatus­suunnitelmat ovat lapsiasia­valtuutetun näkemyksen mukaan erin­omainen paikka. Näin ollen paikallisesta suunnittelu­velvoitteesta luopuminen olisi ongelmallista myös lasten osallistumis­oikeuksien näkö­kulmasta.

Esitys­luonnoksesta ilmenee, että muutoksen myötä Opetus­hallituksen tulee uudistaa valta­kunnalliset varhaiskasvatus­suunnitelman perusteet sekä toimeen­panon tuki­materiaalit (HE-luonnos s. 7) Lapsiasia­valtuutettu huomauttaa, että jos muutos hyväksytään, kohdistuu perusteiden uudistamis­työhön ja sen jalkauttamiseen erittäin kovat odotukset, minkä takia työ on välttämätöntä resursoida riittävästi.

 

Jyväskylässä 7.8.2024

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Reetta Peltonen, juristi