LAPS/117/2025, 30.9.2025

Lapsiasia­valtuutetun lausunto opetus- ja kulttuuri­ministeriölle ehdotuksesta hallituksen esitykseksi taiteen perus­opetuksesta annetun lain­säädännön uudistamiseksi

Viite: VN/18125/2025

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991, jäljempänä LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Yleissopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi ehdotusta hallituksen esitykseksi yleissopimuksen näkökulmasta.

Ehdotuksen keskeinen sisältö

Ehdotuksessa työryhmä ehdottaa säädettäväksi uuden lain taiteen perus­opetuksesta, joka korvaisi voimassa olevan taiteen perus­opetuksesta annetun lain. Lisäksi työryhmä ehdottaa muutettavaksi opetus- ja kulttuuri­toimen rahoituksesta annettua lakia ja eräitä muita lakeja.

Ehdotettavassa taiteen perus­opetuksesta annettavassa laissa tarkennettaisiin koulutus­muodon tarkoitusta ja tavoitetta, minkä lisäksi laissa selkeytettäisiin koulutuksen järjestämistä koskevia säännöksiä. Laissa säädettäisiin myös koulutuksen järjestäjien keskinäisestä ja muiden yhteisöjen kanssa toteutettavasta yhteistyöstä. Laissa ei enää säädettäisi opetuksen järjestämisestä erikseen musiikki­oppilaitoksissa, vaan kaikista koulutusmuodon taiteenaloista säädettäisiin yhden­mukaisella tavalla. Taiteen perus­opetuksen järjestäminen ja toteuttaminen perustuisi edelleen Opetushallituksen päättämien opetus­suunnitelman perusteiden mukaisesti laadittuihin opetus­suunnitelmiin.

Esityksessä ehdotetaan uutta valtionrahoitus­mallia, jonka perusteella päätetään valtion­osuuden perusteeksi vahvistettavista opetus­tuntimääristä. Valtionosuus­laskennan kriteerit määriteltäisiin lain tasolla, mutta suorite­määrien vahvistamiseen liittyvä päätöksen­teko perustuisi edelleen harkintaan. Valtionosuus­rahoituksen perusteena olevia kriteereitä lisättäisiin nykyiseen verrattuna siten, että toteutuneen opetus­tuntimäärän lisäksi rahoituksen perusteeksi otettaisiin toteutunut oppilas­määrä ja oppimäärän suorittaneiden oppilaiden määrä. Lisäksi säädettäisiin koulutuksen alueelliseen saatavuuteen liittyvästä vähimmäis­tasosta, jolla turvattaisiin vahvistettavien suoritteiden määrä niille alueille, joissa väestön määrä vähenee.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että ehdotuksen lapsi­vaikutusten arviointi on puutteellinen. Jatko­valmistelussa tulee tehdä kattava ja tietoon perustuva lapsivaikutusten arviointi ja toimenpiteissä tulee ensisijaisesti ottaa huomioon lapsen etu.
• Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että jatko­valmistelussa tulee huomioida lasten ja nuorten näkemykset ja hallituksen esityksessä on selkeästi avattava, mikä merkitys niille on annettu.
• Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että ehdotusten vaikutukset lapsen oikeudelle lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistys­toimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuuri­elämään ja taiteisiin arvioidaan kattavasti.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu antaa lausunnon oma-aloitteisesti.

Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että ehdotus hallituksen esityksestä on lapsivaikutusten arvioinnin osalta puutteellinen ja lapsivaikutusten arviointia tulee hallituksen esityksessä täydentää.

Ehdotuksessa esitetään, että uudessa taiteen perus­opetusta koskevassa laissa ei enää säädettäisi taiteen perus­opetuksen järjestämisestä ensisijaisesti lapsille ja nuorille. Lisäksi ehdotuksessa esitetään, että jatkossa taiteen perus­opetusta järjestettäisiin kaikille yhteisen, yhden oppimäärän mukaisesti.

Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että esitys­ehdotuksen lapsi­vaikutusten arviointia koskeva kappale on hyvin pintapuolinen (s. 40–42). Ehdotusten vaikutuksia lapsen oikeuksille ei ole arvioitu kattavasti ja konkreettisesti. Ehdotuksessa ei myöskään kuvata, miten lapsen etu on lainsäädäntö­uudistuksen valmistelussa huomioitu. Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa, että LOS 3(1) artikla velvoittaa ottamaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaali­huollon, tuomio­istuinten, hallinto­viranomaisten tai lainsäädäntö­elimien toimissa, jotka koskevat lapsia, ensisijaisesti huomioon lapsen edun.

Lapsiasia­valtuutettu korostaa, että hallituksen esityksessä tulee kuvata, millainen painoarvo ja merkitys lasten ja nuorten näkemyksille on esityksessä annettu. Ehdotuksessa viitataan (s. 12) keväällä 2024 toteutettuun taiteen perus­opetuksessa oppilaina oleville lapsille ja nuorille suunnattuun kuulemiseen. Ehdotuksessa ei kuitenkaan avata, miten lasten ja nuorten kuulemisen tulokset on huomioitu ja millainen painoarvo lasten ja nuorten näkemyksille on ehdotuksessa annettu.

Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että ehdotusten vaikutukset lapsen oikeudelle lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikänsä mukaiseen leikkimiseen ja virkistys­toimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuuri­elämään ja taiteisiin (LOS 31(1) artikla) tulee arvioida. LOS 31(2) artikla edellyttää, että sopimus­valtiot kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys- ja vapaa-ajan­toimintoihin.

Taiteen perus­opetukseen osallistuminen tapahtuu oppilaiden vapaa-ajalla. Ehdotuksen mukainen muutos yhdestä oppimäärästä lisäisi taiteen perusopetusta nykyisestä yleisestä oppimäärästä 100 %:lla (500 tunnista 1 000 tuntiin). Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä huomioida, että ehdotuksen mukainen oppituntien lisääntyminen voi kaventaa lasten mahdollisuutta tai halukkuutta osallistua taiteenalojen opetukseen. Muutos johtaisi tosi­asiallisen vapaa-ajan vähenemiseen osalla lapsista ja nuorista.

Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa, että lapsilla on oikeus aikaan, jonka käyttöä aikuiset eivät päätä tai valvo, sekä aikaan, jolloin heihin ei kohdistu mitään vaatimuksia ja he voivat periaatteessa olla tekemättä mitään, jos he niin haluavat. Lapsen kaiken vapaa-ajan keskittäminen pelkästään ohjelmoituun tai kilpailulliseen toimintaan voi vahingoittaa hänen fyysistä, emotionaalista, kognitiivista ja sosiaalista hyvinvointiaan. [1]

Lapset ja nuoret ovat kertoneet lapsiasia­valtuutettua tavatessaan kokevansa sekä koulun että osaksi myös harrastukset stressaavina ja liian tavoitteellisina niin, että kokevat niistä paineita. Lapset ja nuoret ovat esittäneet toiveen, että olisi olemassa enemmän tavoitteista vapaata ja huvin vuoksi mahdollista kevyempää harrastus­toimintaa, on se sitten liikuntaa tai taidetta. Yläkoululainen on kuvannut asiaa lapsiasia­valtuutetulle seuraavasti:

”Tosi monessa harrastuksessa on just se, että menee just tosi kilpailulliseksi tosi moni harrastus, niin sitten tosi moni lopettaa harrastuksen. Että ei ole melkein yhtään sellaisia rennompia ryhmiä.”

Lasten ja nuorten vapaa-aika­tutkimuksessa (2022) onkin selvinnyt, että yleisin syy lopettaa mieluisa ohjattu harrastus oli, että se vei liikaa aikaa. Lisäksi moni haastateltu oli kokenut harrastuksen liiallisen tavoitteellisuuden vaikuttaneen harrastuksen lopettamiseen. [2]

Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa, että YK:n lapsen oikeuksien komitea on suositellut Suomelle 2023 antamissaan loppupäätelmissä, että Suomi varmistaa, että kaikki kunnat tarjoavat lapsille maksutonta ja kohtuuhintaista vapaa-ajan­toimintaa. Lisäksi komitea suositteli Suomea varmistamaan, että urheilu-, virkistys-, vapaa-ajan-, kulttuuri- ja taidetoimintaa on saatavilla turvallisesti ja esteettömästi tytöille, vammaisille lapsille, turvapaikanhakija- ja maahanmuuttaja­lapsille, heikossa sosiaalis-taloudellisessa asemassa oleville lapsille ja maaseudun lapsille. [3]

Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että hallituksen esityksessä tulee kattavammin ja selkeämmin arvioida ja kuvata, mikä merkitys yhteen oppimäärään siirtymisellä olisi eri taiteen­alojen opetukseen osallistumisen saavutettavuudelle ja saatavuudelle. Ehdotuksesta ei käy esimerkiksi ilmi alueita, joilla on lapsia ja nuoria mutta joilla ei anneta minkäänlaista taiteen perusopetusta tai joissa annetaan tällä hetkellä yleisen oppimäärän mukaista opetusta. Ehdotuksesta ei myöskään ilmene arviointia siitä, missä laajuudessa taiteen perusopetusta järjestävät oppilaitokset ja kansalais­opistot ovat tosiasiassa kykeneviä oppimäärän mukaisen opetuksen järjestämiseen. Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että esitystä ja lapsivaikutusten arviointia on näiden tietoja osalta täydennettävä.

 

Jyväskylässä 30.9.2025

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Jenni Saukkola, juristi