Lapsiasiavaltuutetun lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta

 

Viite: VN/1093/2021

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi esitysluonnosta yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto on annettu lausuntopalvelu.fi:n kautta 24.6.2021.
 

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuslain muuttamisesta (pdf)

 

Esitysluonnoksen keskeinen sisältö

Esitysluonnoksessa ehdotetaan varhaiskasvatuslakia muutettavaksi siten, että varhaiskasvatuslaista poistuu yksityisen palveluntuottajan ilmoitusmenettelyä koskeva sääntely päiväkotitoiminnan osalta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi yksityisen päiväkotitoiminnan luvanvaraisuudesta, mutta yksityinen perhepäivähoito säilyisi ilmoitusmenettelyn piirissä. Lisäksi varhaiskasvatuslakiin ehdotetaan teknisluonteisia muutoksia, joissa viittaukset ilmoitusmenettelyyn korjataan viittauksilla luvanvaraisuuteen päiväkotitoiminnan osalta. Lupahakemus uuden päiväkodin aloittamiseksi tehtäisiin lupaviranomaiselle, eikä päiväkotitoimintaa saisi aloittaa tai toiminnan olennaista muutosta toteuttaa ennen lupaviranomaisen hyväksyntää. Kuntien tehtäväksi jäisi lupaviranomaisten pyynnöstä tarvittavien tarkastusten toimittaminen.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

• Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että ehdotettu lupamenettely osaltaan turvaa sitä, että lapsen etu ja muut oikeudet toteutuvat varhaiskasvatuksessa. 
• Se, että toimintaa ei voida aloittaa ennen lupaviranomaisen nimenomaista hyväksyntää on myös omiaan turvaamaan lapsen oikeuksien toteutumisen, joiden kohdalla ennakollisen valvonnan tärkeys korostuu. 
• Lupaharkinnassa tulisi asianmukaisesti huomioida myös palveluntarjoajan sopimusehdot ja tarkastella, voivatko ne johtaa yksittäisen lapsen kannalta kohtuuttomaan tilanteeseen.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Lapsiasiavaltuutettu pitää esitettyjä muutosehdotuksia varhaiskasvatuslakiin kannatetta­vina. Esitetyt muutokset edistävät osaltaan lapsen oikeuksien toteutumista.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artikla edellyttää, että lapsen etu tulee huomioida ensisijaisesti kaikissa lapsia koskevissa toimissa riippumatta siitä, ovatko nämä julkisten vai yksityisten elinten toimia. Lapsen edun ensisijaisuuden periaate löytyy myös varhaiskasva­tuslain 4 §:stä. YK:n lapsen oikeuksien komitea on nostanut esiin huolen palvelujen yksityis­tämisen vaikutuksesta lapsen oikeuksien toteutumiselle ja painottanut, että sopimusvaltioilla on velvollisuus varmistaa, että ei-valtiolliset palveluntarjoajat toimivat yleissopimuksen määräysten mukaisesti.[1]  Esitetty lupamenettely osaltaan turvaa sitä, että lapsen etu ja muut oikeudet toteutuvat palvelujen yksityistämisestä huolimatta.

On hyvä, että lapsiin kohdistuvan elinkeinon valvontaa tehdään jo ennakollisesti, koska lapset ovat lähtökohtaisesti pelkästään ikänsä vuoksi heikommassa asemassa, eivätkä he välttä­mättä osaa kertoa kohtaamistaan epäkohdista. Siksi ennakollinen valvonta, joka estää var­haiskasvatustoiminnan aloittamisen tai sen olennaisen muuttamisen ennen kuin sen asian­mukaisuus on varmistettu, on oleellisessa osassa suojelemassa lapsen oikeuksien toteutu­mista.

Lapsiasiavaltuutettu pitää perusteltuna, että varhaiskasvatuslaissa täsmennettäisiin säädös­tekstin tasolla sitä, että yksityistä palveluntuottajaa koskevien yleisten edellytysten tulee täyttyä koko toiminnan ajan (s. 18). Lisäksi varhaiskasvatuksen laadunvalvonnan kannalta on hyvä, että varhaiskasvatuslakiin lisättäisiin velvoite ilmoittaa viipymättä ja kirjallisesti päiväkotitoiminnan yleisissä edellytyksissä tapahtuneista muutoksista luvan myöntäneelle lupaviranomaiselle (s. 18-19).

Esitysluonnoksesta ei käy ilmi, että kohtuuttomia sopimusehtoja huomioitaisiin lupaharkin­taa tehtäessä, tai se, että sopimusehtojen muutokset luvan saamisen jälkeen olisivat toimin­nan olennaista muuttamista (s. 20). Lapsen kannalta on kestämätöntä, jos ehdot ovat koh­tuuttomia ja voivat johtaa siihen, että varhaiskasvatuspaikka irtisanotaan, usein nopeallakin aikataululla. Onkin myönteistä, että esitysluonnoksessa on huomioitu varhaiskasvatuspaikan vaihtamisen kuormittavuus lapsen kannalta (s. 15), sillä paikan pysyvyys on lapselle tärkeää ja lyhyellä varoitusajalla voi olla vaikea löytää uutta varhaiskasvatuspaikkaa. Lupaharkin­nassa tulisi siis huomioida sellaisetkin seikat, esimerkiksi sopimusehdoissa, jotka voivat yk­sittäisen lapsen kannalta johtaa kohtuuttomaan ja lapsen edun vastaiseen lopputulokseen.

 

Jyväskylässä 24.6.2021

 

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies