LAPS/124/2024, 20.11.2024

Lapsiasia­valtuutetun lausunto oikeus­ministeriölle luonnoksesta kansalliseksi ohjelmaksi demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (demokratia­ohjelma)

Viite: VN/25525/2023

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi demokratiaohjelma­luonnosta yleis­sopimuksen näkö­kulmasta.

Demokratiaohjelma­luonnoksen keskeinen sisältö

Oikeus­ministeriön alainen virkamies­työryhmä on valmistellut kansallisen ohjelman demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Ohjelma on tarkoitus antaa valtio­neuvoston periaate­päätöksenä. Periaate­päätöksessä esitetään 15 strategisen tason tavoite­linjausta ja keskeistä toimen­pidettä. Nämä linjaukset ja toimen­piteet koskevat äänestys­aktiivisuuden edistämistä, lasten ja nuorten osallisuuden edistämistä, demokratia- ja ihmisoikeus­kasvatuksen hyvien käytäntöjen kehittämistä, hyvän keskustelun ja mieli­piteen vaihtamisen kulttuurin vahvistamista, paikallis­hallinnon kehittämistä ja lähi­demokratian toteutumisen vahvistamista, kansallisen demokratia­politiikan kehittämistä sekä demokratian edistämistä Euroopan unionissa ja kansain­välisesti.

Ohjelman puitteissa kehitetään erityisesti julkis­hallinnon toimia. Periaate­päätöksen hyväksymisen jälkeen virkamies­työryhmä laatii toimeenpano­suunnitelman ja koordinoi sen toteuttamista. Toimeen­panoon ei ole varattu erillis­rahoitusta, ja se pyritään toteuttamaan käytettävissä olevin resurssein ja ministeriöiden virka­työnä sekä sovitettuna yhteen muiden valtio­neuvoston kansallisten ohjelmien kanssa.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Periaate­päätöksessä tehdyt linjaukset ovat tärkeitä ja kannatettavia.

• Osaksi demokratia- ja ihmisoikeus­kasvatusta tulee kirjata velvoite edistää lasten tietoisuutta omista oikeusturva­keinoistaan.

• Lasten ja nuorten asema on hyvä tunnistaa myös paikallis­hallinnon kehittämisessä ja lähi­demokratian toteutumisen vahvistamisessa.

• Periaate­päätöksen toimeen­panoon tulee varata riittävästi resursseja vaikuttavuuden takaamiseksi.

• Periaate­päätöksen tavoite­linjausten toteutumista on seurattava suunnitelmallisesti ja myös lasten näkemyksiä kuunnellen.

 

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu pitää ohjelma­luonnoksen tavoitteita ja toimen­piteitä kannatettavina. Lapsiasia­valtuutettu pitää erityisen myönteisenä, että kaikkiaan seitsemästä tavoitteita koskevasta alaluvusta neljässä (luvut 3.1–3.4) on huomioitu lapset ja nuoret erikseen sekä mietitty tavoitteita lasten aseman ja oikeuksien näkökulmasta. Lisäksi ohjelma­luonnoksessa on yksi pelkästään lapsia ja nuoria koskevia alaluku lasten osallisuutta koskien (luku 3.2).

Lapsiasia­valtuutetun aiemmassa ohjelma­luonnosta koskevassa lausunnossa[1] esiin nostamat ehdotukset on huomioitu nyt lausuttavana olevassa luonnoksessa kiitettävällä tavalla. Lapsiasia­valtuutetun parannus­ehdotukset koskivat tuolloin osallistumisen mahdollistamista haavoittuvassa asemassa oleville lapsi­ryhmille, moninaisia osallistumisen tapoja sekä osaamisen vahvistamista virka­miesten tai lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten osalta. Myönteistä on myös lapsen oikeuksien komitean Suomelle kesäkuussa 2023 antamien päätelmien[2] hyödyntäminen ohjelma­luonnoksessa.

Lapsiasia­valtuutettu ehdottaa, että demokratia- ja ihmisoikeus­kasvatuksen yhteyteen (luku 3.3, tavoite­linjaukset 5–7) lisätään tiedottaminen oikeusturva­keinoista lapsille ja nuorille. Lapset eivät tunne riittävästi käytettävissä olevia oikeusturva­keinoja. Sen lisäksi, että tuntee omat oikeutensa, on tärkeä tietää, miten toimia, jos ne eivät toteudu. Puutteellinen tieto omista oikeuksista ja oikeusturva­keinoista voi vähentää lasten luottamusta toisiin ihmisiin, yhteis­kuntaan, osallistumiseen ja demokratiaan. Tämä on erityisen tärkeää haavoittuvassa asemassa oleville lapsi­ryhmille, esimerkiksi lasten­suojelun sijais­huollon piirissä oleville lapsille. Myös lapsen oikeuksien komitea on päätelmissään[3] nostanut esiin oikeuksista ja oikeusturva­keinoista tiedottamisen merkityksen. Komitea valmistelee parhaillaan uutta yleis­kommenttia aiheeseen liittyen[4].

Lapsiasia­valtuutettu ehdottaa myös, että paikallishallinnon kehittämisessä ja lähi­demokratian toteutumisen vahvistamisessa (luku 3.5, tavoitelinjaukset 10–11) tunnistettaisiin lapset ja nuoret erityisenä kohde­ryhmänä esimerkiksi hyvinvointialue­uudistusta koskien. Eri väestö­ryhmiä ei lähtö­kohtaisesti eritellä kyseisessä tavoite­kohdassa vaan siinä korostetaan ”kaikkia” ja ”eri kohde­ryhmiä”. Näihin kohde­ryhmiin lukeutuvat toki lapset.

Lapsiasia­valtuutettu on saanut vuonna 2024 useita kansalais­yhteydenottoja siitä, että kuntien tai hyvinvointi­alueiden palvelujen taloudellisiin sopeutumis­toimiin liittyvässä päätöksen­teossa ei ole huomioitu tai kuultu lasten näkö­kulmia. Lasten, nuorten ja perheiden sekä iäkkäiden perus- ja erityis­tason palvelujen netto­käyttö­kustannukset kasvoivat vuosina 2018–2022 suhteellisesti eniten[5], joten riski taloudellisten sopeuttamis­toimien kohdentumisesta kyseisten ryhmien palveluihin on suuri. Siksi lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa päätöksen­tekoon muun muassa heidän palvelujaan koskevista sopeutus­toimista päätettäessä.

Lapsiasia­valtuutettu kiinnittää huomiota periaate­päätöksen toimeen­panoon ja erityisesti sen resursseihin ja vaikuttavuuteen. Toimeen­panoa tullaan tarkentamaan erillisessä toimeenpano­suunnitelmassa, joten siksi on ymmärrettävääkin, että nyt lausuttavana olevana periaate­päätös jättää toimeen­panon osalta paljon asioita auki. Toimeen­panoon ei ole varattu erillistä määrä­rahaa. Toimen­piteet tullaan siten toteuttamaan käytettävissä olevin resurssein ja ministeriöiden virkatyönä.

Lapsiasia­valtuutettu esittää huolensa resurssien riittävyydestä ja sen myötä siitä, mikä on periaate­päätöksen vaikuttavuus ja miten se tulee todellisuudessa näkymään lasten elämässä ja arjessa. Toimeen­panon seurannassa ja vaikuttavuuden arvioinnissa ei nyt lausuttavassa olevassa periaate­päätöksessä tunnisteta lasten ja nuorten asemaa. Mittareina voisivat lasten ja nuorten osalta toimia esimerkiksi nuorten yhteisö­kiinnittyminen (Nuoriso­barometri [6]), Kouluterveys­kyselyssä käytetyt lasten osallisuuteen liittyvät kysymykset[7] sekä lapsilta ja nuorilta itseltään koottu palaute. Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että periaate­päätöksessä tehtyjen tavoite­linjausten toteutumista seurataan suunnitelmallisesti ja lasten näkemyksiä kuunnellen.

 

Jyväskylässä 20.11.2024

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Katja Mettinen, ylitarkastaja

Terhi Tuukkanen, erikoistutkija