Hyppää sisältöön

Lapsiasiavaltuutetun lausunto oikeusministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta oikeushallinnon erityisviranomaisista ja siihen liittyvistä laeista

Viite: VN/21073/2021

 

Lausunto on annettu lausuntopalvelu.fi:ssä 4.2.2022.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto oikeusministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta oikeushallinnon erityisviranomaisista ja siihen liittyvistä laeista (pdf)

 

Esitysluonnoksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Oikeushallinnon erityisviranomaisista ja muutet­tavaksi 11 muuta lakia.

Esityksen tarkoituksena on perustaa uusi Oikeushallinnon erityisvi­ranomaiset -virasto, johon koottaisiin oikeusministeriön hallinnonalalla toimivat Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti, konkurssiasiamies, kuluttajariitalautakunta, lapsiasiavaltuu­tetun toimisto, oikeudenkäyntiavustajalautakunta, Onnettomuustutkintakeskus, tasa-arvo­valtuutetun toimisto, tiedusteluvalvontavaltuutettu, tietosuojavaltuutetun toimisto, van­husasiavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto sekä niiden tuki- ja hallintopalve­lut.

Viranomaiset säilyttäisivät virastossa itsenäisyyteensä ja nykyisen tehtäväalansa. Viran­omaisia koskevia lakeja muutettaisiin niin, että viranomaiset eivät enää sijaitsisi oikeusmi­nisteriön tai jonkin toisen viranomaisen yhteydessä. Lisäksi rekrytointitoimivaltoja täsmen­nettäisiin.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

  • Esitysluonnoksen tavoitteet ovat kannatettavia.

  • Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin myönteisenä, että toimiston sijainti Jyväskylässä tunnustetaan.

  • Käytännön toteutuksessa on huomioitava palvelujen tasapuolinen saatavuus ja jous­tavat käytännöt sekä se, ettei ohjausryhmän työ aiheuta merkittävää resurssitarvetta.

  • Etenkin pienen eri­tyisviranomaisen työskentelyn sujuvuuden sekä myös viranomai­sen itsenäisyyden ja riippumattomuuden kannalta on tärkeää, että jatkossakin tur­va­taan viranomaisen oman hallintovirkamiehen fyysinen läsnäolo toimipisteessä.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Lapsiasiavaltuutettu pitää esitysluonnoksen tavoitteita kannatettavina. On myönteistä, että erityisviranomaisten itsenäistä ja riippumatonta asemaa pyritään korostamaan sekä samalla vapauttamaan resursseja sisältötyöhön. Esitysluonnoksessa esiin tuodut nykymallin haas­teet (esim. s. 28) ovat läsnä lapsiasiavaltuutetun toimiston työssä, ja hallinto on erityisesti pienelle viranomaiselle tällä hetkellä hajanainen, epäselvä ja raskas. Nykyjärjestely on myös henkilösidonnainen ja siksi hyvin haavoittuva.

 

Huomioita käytännön toteutuksesta

Lapsiasiavaltuutettu pitää perusteltuna, että hallintopalveluyksikön tehtävistä säädetään ei-tyhjentävästi (3 §). Jotta tavoite resurssien vapauttamisesta sisältötyöhön toteutuu, on tär­keää, että hallintopalveluyksikkö pystyy vastaamaan joustavasti erityisviranomaisten tuki­tarpeisiin. Lapsiasiavaltuutettu pitää hyvänä ratkaisuna, että kukin erityisviranomainen määrittelee yhdessä hallintopalveluyksikön kanssa palvelusuunnitelman. On myös tärkeää, että palvelusuunnitelmia (5 §) voidaan tarvittaessa päivittää ta­valla, joka ei kuormita erityis­viranomaisia tai hallintopalveluyksikköä. Tilannekohtai­nen joustavuus esimerkiksi kilpailu­tus- tai käännöspalvelujen kohdalla olisi myös hyvä säi­lyttää, jotta päivittäisessä työssä voi­taisiin toimia kunkin tilanteen vaatimalla tavalla tehokkaasti. Hallintopalve­luyksikölle voi tulla samanaikaisesti useilta eritysviranomaisilta pyyntöjä, jolloin sen mahdolli­suudet vas­tata palvelutarpeeseen luonnollisesti hidastuvat. Näissä tilanteissa on hyvä olla yhteiset sään­nöt sille, miten palvelusuunnitelmista poiketaan. Käytännön tasolla on kiinnitettävä huo­miota siihen, että erityisviranomaiset saavat tasapuolisesti palveluja hallintopalveluyksi­költä. Erityisviranomaisten koko ja toimenkuva vaihtelevat suu­resti, eikä näillä tekijöillä tule olla vaikutusta siihen, miten tukipalveluja tarjotaan.

Resurssien vapauttaminen sisältötyöhön on pienen toimijan kannalta erityisen tärkeää. On­kin myönteistä, että hallintopalveluyksiköltä saa tukea muun muassa tietosuoja-asioissa ja hankinta- sekä kilpailutuskysymyksissä. Tehokkuutta voisi parantaa myös se, että tuleva hal­lintopalveluyksikkö toimisi erityisviranomais­ten keskitettynä yhteystahona valtion yhteis­ten palveluntuottajien suuntaan. Joidenkin teh­tävien keskittäminen hallintopalveluyksik­köön, kuten yhteisissä koulutusasioissa ja tietokanta-aineistojen hankinnoissa, tukisivat eri­tyisviranomaisten työtä kustannustehokkaalla tavalla.

 

Lapsiasiavaltuutetun toimistoon liittyviä erityisnäkökohtia

Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin myönteisenä, että toimiston sijainti Jyväskylässä on nyt kirjattu hallituksen esitykseen. Se, että lapsiasiavaltuutetun toimisto toimii Jyväskylässä, tu­lisi kuitenkin huomi­oida uudistuksessa hallintopalvelujen järjestely- ja toteutus­vaiheessa. Etätyöskentelyn sujuvam­maksi tehneestä ja covid-19-pandemian jouduttamasta digiloikasta huolimatta esimerkiksi juoksevan hallinnon sujuvuuden, tukihenkilöstön saatavuu­den ja vir­kamatkajärjestelyjen kannalta on edelleen mer­kitystä sillä, että hallintopalveluita hoitava virkamies on jatkossakin erityisviranomaisen kanssa fyysisesti samoissa tiloissa. Oman hal­lintovirkamiehen fyysinen läsnäolo toimipisteessä turvaa niin ikään erityisviranomaisen it­senäisyyttä ja riippumatto­muutta. Käytännön työn toimivuuden kan­nalta on myös tärkeää, että tietyt hallinnolliset teh­tävät säilyvät edelleen erityisviranomai­sella. Lisäksi hallintopal­veluyksikön resursoinnissa tulee huomioida erityisviranomaisten määrältään ja luonteeltaan erilaiset tukitarpeet.

Esitysluonnoksessa on kiitettävästi tunnistettu erityisesti pienten viranomaisten haavoittuvuus (s. 29-30), ja nyt esitetyillä muutoksilla pyritään osaltaan nimenomaisesti hallinnon haavoittuvuuden vähentämiseen (s. 36). Tämä on kannatettava pyrkimys, ja hallinnon haa­voittuvuusriskit oletettavasti vähenevät keskitetyssä mallissa. Lapsiasiavaltuutetun toimis­ton pienestä koosta johtuen hallinnolliset tehtävät vaikuttavat sisältö­työn resursseihin enemmän kuin suuremmilla tahoilla. Lisäksi sijaisuuksia ja hallinnollisen työn vastuita on haastavaa koordinoida kuuden henkilötyövuoden organisaatiossa. Huomautamme tässä koh­din, että lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelee vakituisesti 6 henkilöä, ei 8-17 henki­löä kuten s. 8 mainitaan. Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että viranomaisen toiminnan haavoit­tuvuutta voidaan vähentää takaamalla sille toiminnan kannalta riittävät resurssit. Tämä käy ilmi myös kansainvälisestä vertailusta, josta esitysluonnoksessakin mainitaan kohdassa 5.2.

 

Muuta huomioitavaa

Lapsiasiavaltuutetulle jää esitysluonnoksen perusteella osin epäselväksi, miksi hallintopal­veluyksikön johtaja nimetään viideksi vuodeksi kerrallaan. On varmasti totta, että näin tue­taan virkakiertoa ja viraston jatkuvaa kehittämistä ammattitaitoisesti (s. 52), mutta määräai­kaisuudet myös aiheuttavat säännöllisin väliajoin tarpeen perehdytykselle, joka vie aikaa hal­lintopalveluyksikön (ja mahdollisesti erityisviranomaisten) ydintehtäviltä. Toisaalta on to­dettava myönteisenä se, että virkakausia ei ole rajoitettu, joka mahdollistaa myös pitkäjän­teisemmän sitoutumisen hallintopalveluyksikön kehittämiseen johtotasolla.

Virastolle ehdotetaan perustettavaksi ohjausryhmä, joka olisi oikeushallinnon erityisviran­omaisia yhdistävä elin (7 §), mutta kuitenkin ilman itsenäistä ratkaisuvaltaa. Ehdotetun ase­tuksen muotoi­lussa (”Ohjausryhmässä käsitellään tuki- ja kehittämispalvelujen laadunseu­ran­taa, merkittä­vimpiä hallinnollisia asioita ja niihin liittyviä kehittämislinjauksia. Ohjausryh­mässä voidaan kä­sitellä myös muita yhteisiä asioita.”) ohjausryhmän tehtävä jää hyvin ylei­selle tasolle. Käytännössä tulisi huolehtia siitä, etteivät ohjausryhmässä käsi­teltä­vät asiat kuormita tarpeettomasti erityisviranomaisten toimintaa ja resursseja.

 

Jyväskylässä 4.2.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies