Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 19/2022 vp

Viite: Kirjallisen lausunnon pyyntö sivistysvaliokunnalta / HE 19/2022 vp

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voi­maan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­val­tuutettu arvioi esitystä yleissopimuksen näkökulmasta.

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi oppilas- ja opiskelijahuoltolain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 19/2022 vp (pdf)

 

Esityksen keskeinen sisältö            

Esityksellä täydennetään ja täsmennetään eduskunnan hyväksymää hallituksen esitystä so­siaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 241/2020 vp) opis­keluhuollon osalta. Esityksen keskeiset ehdotukset liittyvät kunnan, muiden koulutuksen jär­jestäjien ja hyvinvointialueen välisen yhteistyön varmistamiseen, opiskeluhuoltopalveluihin ohjaamisen laajentamiseen sekä opiskelijoiden henkilötietojen käsittelyyn ja tietojen rekis­teröintiin. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuoltolain koulu- ja opiskelutervey­denhuollon pykäliä niin, että ne ovat yhteensopivat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kanssa. Lähipalveluperiaate ehdotetaan ulotettavaksi soveltuvin osin kaikkiin opiskeluhuol­topalveluihin.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

  • Kaikki toimet, joilla tähdätään lasten edun, yhdenvertaisuuden ja näkemysten huo­mioimisen vahvistamiseen ovat erittäin tervetulleita.
  • Ehdotetut muutokset edellyttävät toteutuakseen tehokasta toimeenpanoa myös käytännön tasolla.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Lapsiasiavaltuutettu pitää esityksen tavoitteita hyvinä ja näkee, että esitetyillä muutoksilla voi tehokkaan toimeenpanon myötä olla myönteinen vaikutus opiskeluhuollon yhdenvertai­suuteen, lasten mielipiteiden huomioimiseen ja lapsen edun toteutumiseen. YK:n lapsen oi­keuksien yleissopimuksen 3 artikla edellyttää lapsen edun ensisijaisuuden huomioimista ja 12 artikla puolestaan takaa lapselle oikeuden tulla kuulluksi häntä koskevassa asiassa. Lap­sen edun toteutuminen edellyttää, että lasta kuullaan.[1]

Lapsiasiavaltuutettu pitääkin myönteisenä, että lasten ja nuorten toiveet, tarpeet sekä kehit­tämisideat (s. 27) pyritään ehdotettujen muutosten myötä huomioimaan aiempaa vahvem­min alueellisen opiskeluhuollon järjestämisessä ja kehittämisessä. YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että lasten mielipiteitä on kuultava terveyspalvelujen järjestämiseen liittyvistä näkökulmista. Lasten näkemykset tulisi huomioida muun muassa liittyen siihen, mitä palveluja tarvitaan, miten ja missä niitä on paras tarjota, mikä estää palveluihin pääsyä tai niiden käyttöä, millaisia ovat palvelujen laatu ja terveysalan ammattilaisten asenteet, kuinka lasten valmiuksia tulisi vahvistaa siten, että he voisivat ottaa yhä suuremman vastuun omasta terveydestään ja kehityksestään, ja kuinka lapset voitaisiin ottaa tehokkaammin mu­kaan palvelujen tarjoamiseen ikätovereiden opastajina.[2]

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa tässä yhteydessä lisäksi siitä, että lapsen oikeuteen tulla kuulluksi liittyy keskeisesti se, että lapsi saa myös tiedot siitä, miten hänen näkemyksensä on otettu huomioon. Lapselle on kerrottava prosessin lopputuloksesta ja selitettävä, miten hä­nen näkemyksensä otettiin huomioon. Näin taataan se, ettei lapsen näkemysten kuuleminen ole pelkkä muodollisuus vaan että näkemykset otetaan vakavasti.[3]

Opiskeluhuoltosuunnitelman lapsen edun mukaisuuden kannalta on hyvä, että oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:ään (sekä uuteen 13 a §:ään) lisätään koulutuksen järjestäjälle vel­vollisuus tarkistaa opiskeluhuoltosuunnitelma tarpeen mukaan. Lapsen edun toteutuminen tosiasiallisesti edellyttää jatkuvaa lapsen oikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointia.[4]

Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että ehdotetuilla muutoksilla turvataan opiskelu­huoltopalvelujen lähipalveluperiaate laintasoisesti. Terveydenhuoltopalvelujen sijainti lä­hellä lapsia on asia, jota myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on painottanut.[5]

Esityksessä todetaan, että lapset ja nuoret kokevat vastaanotolle pääsyn helpoksi, ja että opis­keluhuoltopalvelujen ammattilaisilta saa tukea ja apua hyvinvointiinsa sitä tarvitessaan (s. 7). Tämä on myönteistä sekä varmasti todellisuutta isossa kuvassa, mutta lapsiasiavaltuute­tun Nuoret neuvonantajat -tapaamisissa on tullut ilmi erityisesti vähemmistöön kuuluvien lasten hyvin kielteisiä kokemuksia esimerkiksi kouluterveydenhuollosta.[6]

Lapsiasiavaltuu­tettu painottaa, että ammattilaisten osaamista eri vähemmistöjen kohtaamiseen on vahvis­tettava, jotta jokainen lapsi ja nuori kokee opiskeluhuoltopalvelut turvallisiksi. Vähemmistö­jen kannalta lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin myönteisenä, että nyt käsillä olevassa esityk­sessä on pyritty kiinnittämään huomioita lasten kielellisten oikeuksien toteutumiseen opis­keluhuoltopalveluissa. Kielellisten oikeuksien toteuttaminen tapahtuu ennen kaikkea käy­tännön tasolla, ja myös tässä on huolehdittava lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisesta.

 

Helsingissä 2.3.2022

 

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies

 

[1] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 12 (2009) lapsen oikeudesta tulla kuulluksi (CRC/C/GC/12), kohta 74.

[2] CRC/C/GC/15, kohta 19.

[3] YK:n lapsen oikeuksien komitea yleiskommentti nro 12 (2009) lapsen oikeudesta tulla kuul­luksi (CRC/C/GC/12), kohta 45.

[4] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 (2013) lapsen oikeudesta saada etunsa otetuksi ensisijaisesti huomioon (CRC/C/GC/14), kohta 35.

[5] YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 15 (2013) lapsen oikeudesta nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta (CRC/C/GC/15), kohta 36.

[6] Vaikeuksia on ensinnäkin saada palveluita omalla kielellä (etenkin saamenkielisillä) ja li­säksi esimerkiksi sateenkaarevat nuoret ovat kokeneet kouluterveydenhuollon henkilökun­nan usein asenteelliseksi.