LAPS/16/2022, 2.3.2022

Lapsiasia­valtuutetun lausunto eduskunnan sivistys­valiokunnalle hallituksen esityksestä edus­kunnalle laiksi oppilas- ja opiskelija­huolto­lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 19/2022 vp

Viite: Kirjallisen lausunnon pyyntö sivistys­valiokunnalta / HE 19/2022 vp

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi esitystä yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Esityksen keskeinen sisältö

Esityksellä täydennetään ja täsmennetään eduskunnan hyväksymää hallituksen esitystä sosiaali- ja terveyden­huollon uudistusta koskevaksi lain­säädännöksi (HE 241/2020 vp) opiskelu­huollon osalta. Esityksen keskeiset ehdotukset liittyvät kunnan, muiden koulutuksen järjestäjien ja hyvinvoint­ialueen välisen yhteis­työn varmistamiseen, opiskeluhuolto­palveluihin ohjaamisen laajentamiseen sekä opiskelijoiden henkilö­tietojen käsittelyyn ja tietojen rekisteröintiin. Lisäksi ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuolto­lain koulu- ja opiskelu­terveydenhuollon pykäliä niin, että ne ovat yhteen­sopivat sosiaali- ja terveyden­huollon uudistuksen kanssa. Lähipalvelu­periaate ehdotetaan ulotettavaksi soveltuvin osin kaikkiin opiskelu­huolto­palveluihin.

Yhteenveto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Kaikki toimet, joilla tähdätään lasten edun, yhden­vertaisuuden ja näkemysten huomioimisen vahvistamiseen ovat erittäin terve­tulleita.
• Ehdotetut muutokset edellyttävät toteutuakseen tehokasta toimeen­panoa myös käytännön tasolla.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

Lapsiasia­valtuutettu pitää esityksen tavoitteita hyvinä ja näkee, että esitetyillä muutoksilla voi tehokkaan toimeen­panon myötä olla myönteinen vaikutus opiskelu­huollon yhden­vertaisuuteen, lasten mieli­piteiden huomioimiseen ja lapsen edun toteutumiseen. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artikla edellyttää lapsen edun ensi­sijaisuuden huomioimista ja 12 artikla puolestaan takaa lapselle oikeuden tulla kuulluksi häntä koskevassa asiassa. Lapsen edun toteutuminen edellyttää, että lasta kuullaan.[1]

Lapsiasia­valtuutettu pitääkin myönteisenä, että lasten ja nuorten toiveet, tarpeet sekä kehittämis­ideat (s. 27) pyritään ehdotettujen muutosten myötä huomioimaan aiempaa vahvemmin alueellisen opiskelu­huollon järjestämisessä ja kehittämisessä. YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut, että lasten mieli­piteitä on kuultava terveys­palvelujen järjestämiseen liittyvistä näkö­kulmista. Lasten näkemykset tulisi huomioida muun muassa liittyen siihen, mitä palveluja tarvitaan, miten ja missä niitä on paras tarjota, mikä estää palveluihin pääsyä tai niiden käyttöä, millaisia ovat palvelujen laatu ja terveys­alan ammattilaisten asenteet, kuinka lasten valmiuksia tulisi vahvistaa siten, että he voisivat ottaa yhä suuremman vastuun omasta terveydestään ja kehityksestään, ja kuinka lapset voitaisiin ottaa tehokkaammin mukaan palvelujen tarjoamiseen ikä­tovereiden opastajina.[2]

Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa tässä yhteydessä lisäksi siitä, että lapsen oikeuteen tulla kuulluksi liittyy keskeisesti se, että lapsi saa myös tiedot siitä, miten hänen näkemyksensä on otettu huomioon. Lapselle on kerrottava prosessin loppu­tuloksesta ja selitettävä, miten hänen näkemyksensä otettiin huomioon. Näin taataan se, ettei lapsen näkemysten kuuleminen ole pelkkä muodollisuus vaan että näkemykset otetaan vakavasti.[3]

Opiskeluhuolto­suunnitelman lapsen edun mukaisuuden kannalta on hyvä, että oppilas- ja opiskelijahuolto­lain 13 §:ään (sekä uuteen 13 a §:ään) lisätään koulutuksen järjestäjälle velvollisuus tarkistaa opiskeluhuolto­suunnitelma tarpeen mukaan. Lapsen edun toteutuminen tosi­asiallisesti edellyttää jatkuvaa lapsen oikeuksiin kohdistuvien vaikutusten arviointia.[4]

Lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että ehdotetuilla muutoksilla turvataan opiskelu­huolto­palvelujen lähipalvelu­periaate lain­tasoisesti. Terveydenhuolto­palvelujen sijainti lähellä lapsia on asia, jota myös YK:n lapsen oikeuksien komitea on painottanut.[5]

Esityksessä todetaan, että lapset ja nuoret kokevat vastaan­otolle pääsyn helpoksi, ja että opiskeluhuolto­palvelujen ammattilaisilta saa tukea ja apua hyvin­vointiinsa sitä tarvitessaan (s. 7). Tämä on myönteistä sekä varmasti todellisuutta isossa kuvassa, mutta lapsiasia­valtuutetun Nuoret neuvonantajat -tapaamisissa on tullut ilmi erityisesti vähemmistöön kuuluvien lasten hyvin kielteisiä kokemuksia esimerkiksi koulu­terveyden­huollosta.[6]

Lapsiasia­valtuutettu painottaa, että ammattilaisten osaamista eri vähemmistöjen kohtaamiseen on vahvistettava, jotta jokainen lapsi ja nuori kokee opiskeluhuolto­palvelut turvallisiksi. Vähemmistöjen kannalta lapsiasia­valtuutettu pitää erittäin myönteisenä, että nyt käsillä olevassa esityksessä on pyritty kiinnittämään huomioita lasten kielellisten oikeuksien toteutumiseen opiskelu­huolto­palveluissa. Kielellisten oikeuksien toteuttaminen tapahtuu ennen kaikkea käytännön tasolla, ja myös tässä on huolehdittava lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten osaamisesta.

Helsingissä 2.3.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies