LAPS/78/2021, 15.11.2021

Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan sivistys­valiokunnalle kehitys­politiikan yli­vaalikautisesta selon­teosta VNS 5/2021 vp

Viite: Kirjallisen lausunnon pyyntö sivistys­valiokunnalta / VNS 5/2021 vp

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi selontekoa yleis­sopimuksen näkökulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Selonteon keskeinen sisältö

Yli­vaalikautisen selon­teon tarkoituksena on linjata Suomen toimintaa ja tavoitteita kehitys­politiikassa ja kehitys­yhteistyössä.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

• Kehitys­yhteistyössä molempien osapuolien tulee huolehtia lapsen oikeuksien toteutumisesta.
• Kehitys­politiikan tulee myötä­vaikuttaa lasten oikeuksien toteutumiseen, eikä se saa vaikuttaa kielteisesti lapsiin, etenkään haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin.
• Kehitys­yhteistyön tulee olla oikeus­perustaista ja lapsen oikeuksien toteutuminen tulee asettaa kärki­tavoitteeksi.
• Ilmaston­muutoksen vaikutukset lapsen oikeuksiin tulisi huomioida selon­teossa, ja ilmaston­muutokseen liittyvät asiat tulisi erityisesti käsitellä myös lapsen oikeuksien toteutumiselle välttämättöminä kehitys­politiikan kärkinä.

Lapsiasia­valtuutetun kannan­otot

YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus ja kansain­välinen yhteis­työ

YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimuksen (jälj. LOS) 4 artikla korostaa kansain­välisen yhteisön yhteistä velvoitetta sopimuksen täytäntöön­panossa, ja se edellyttää sopimus­valtioiden ryhtyvän ”kaikkiin tarpeellisiin lain­säädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin tässä yleis­sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi”. Taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteuttamiseksi sopimus­valtioiden tulee 4 artiklan mukaan ryhtyä mahdollisimman täysi­määräisesti toimiin käytettävissä olevien voima­varojensa mukaan ja tarvittaessa kansain­välisen yhteis­työn puitteissa.

YK:n lapsen oikeuksien komitea (jälj. LOS-komitea) on täsmentänyt, että ratifioidessaan yleis­sopimuksen valtiot sitoutuvat velvollisuuteen edistää sen maailman­laajuista täytäntöön­panoa kansain­välisen yhteis­työn kautta.[1] Sopimus­valtiot, joilla on voima­varoja kansain­väliseen yhteis­työhön, ovat velvollisia tarjoamaan tällaista yhteis­työtä lasten oikeuksien täytäntöön­panon edistämiseksi vastaanottaja­valtiossa.[2] Yhteistyötä tehdessään sopimus­valtioiden tulisi LOS-komitean mukaan tukea muiden valtioiden pyrkimyksiä varata mahdollisimman täysi­määräisesti käytettävissä olevia voima­varoja lasten oikeuksiin.[3]

LOS-komitea on kansain­väliseen yhteis­työhön liittyen korostanut myös avunantaja­osapuolten velvollisuutta ensinnäkin kunnioittaa ja toiseksi aktiivisesti edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Sopimus­valtioiden tulee myötä­vaikuttaa lasten oikeuksien toteutumiseen, eivätkä ne saa vaikuttaa kielteisesti lapsiin, etenkään haavoittuvimmassa asemassa oleviin lapsiin.[4]

Kehitys­yhteistyöhön osallistuvan sopimus­valtion tulee ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimiin sen varmistamiseksi, että yhteis­työssä noudatetaan yleis­sopimusta ja sen valinnaisia pöytä­kirjoja.[5]

Lisäksi LOS-komitea on korostanut kehitys­yhteistyö­ohjelmien oikeus­perustaisuutta: sekä suoraan että välillisesti lapsiin kohdistuvan kehitys­yhteistyön puitteet tulisi muodostaa yleis­sopimukseen pohjaten.[6]

LOS-komitean Suomelle antamat suositukset koskien kehitys­yhteistyötä

Loppu­päätelmissään neljännen raportointi­kierroksen jälkeen (2011) LOS-komitea kehottaa varmistamaan, että lapsen oikeuksien toteutuminen asetetaan kärki­tavoitteeksi kehittyvien maiden kanssa tehtävissä kansain­välistä yhteis­työtä koskevissa sopimuksissa. Lisäksi Suomen tulisi kehitys­yhteistyössä kunkin valtion kanssa huomioida LOS-komitean kyseiselle valtiolle antamat loppu­päätelmät.[7]

LOS:n ja LOS-komitean näkemysten huomiointi selon­teossa

Selon­teossa todetaan, että Suomen kehitys­politiikka on ihmisoikeus­perustaista (s. 8). Lisäksi todetaan kehitys­politiikan tavoitteena olevan ihmis­oikeuksien toteutuminen, ja tämän myötä tarkoituksena on vahvistaa ihmisten kykyä tunnistaa, vaatia ja toteuttaa oikeuksiaan sekä viran­omaisten kykyä kunnioittaa, edistää ja suojella ihmis­oikeuksia ja turvata niiden toteutuminen, ml. lapsen oikeudet (s. 8).

Lapsiasia­valtuutettu katsoo sekä edellä mainittujen kirjausten että kirjausten tyttöjen erityis­huomioimisesta (ks. esim. s. 5, 10) olevan lähtö­kohtaisesti linjassa LOS:n kanssa. Kuitenkin ottaen huomioon Suomen LOS-komitealta saamat suositukset lapsen oikeuksien toteutumista ja ensi­sijaisuutta olisi syytä korostaa nimen­omaisesti.

On hyvä, että kehitys­yhteistyötä toteutetaan tietoon sekä kehittyvien maiden tarpeisiin perustuen (s. 4). Tässä yhteydessä olisi ihmisoikeus­perustaisuuden kannalta syytä korostaa myös ihmisoikeus­valvonta­elinten valtioille antamia suosituksia, kuten LOS-komitean loppu­päätelmiä.

On myönteistä, että selon­teossa on erikseen huomioitu haavoittuvassa ja heikoimmassa asemassa olevat (s. 8, 11). Myös LOS-komitea on korostanut haavoittuvassa asemassa olevien erityistä huomiointia useassa yhteydessä.[8]

On kuitenkin huomattava, että vaikka useat lapsi­ryhmät ovat perustellusti katsottavissa erityisen haavoittuviksi ja heihin on syytä kiinnittää erikseen huomiota, ovat kaikki alaikäiset jo ikänsä perusteella haavoittuvassa asemassa.

Lapsen oikeuksien yhden­vertaisen toteutumisen kannalta on hyvä, että selonteossa korostetaan köyhyyden poistamisen ja eri­arvoisuuden vähentämisen säilymistä keskeisinä päämäärinä (s. 6, 9).

Lapsiasia­valtuutettu muistuttaa, että lapsilla tulee olla selkeä etusija köyhyyden vähentämiseen tähtäävissä strategioissa, ja näiden strategioiden tulisi heijastaa lasten oikeuksien peri­aatteita ja kokonais­valtaista, lapsi­keskeistä lähestymis­tapaa.[9]

On olennaista huomioida ilmaston­muutos kehitys­politiikkaan liittyvissä asioissa, ja näin on selonteossa osin tehty (ks. esim. s. 6, 13, 22-23). Lapsiasia­valtuutettu pitää valitettavana, että selonteossa ei kuitenkaan ole mainittu ilmaston­muutoksen vaikutuksia ihmis­oikeuksien toteutumiseen. Lasten haavoittuvan aseman vuoksi lapsen oikeudet tulisi erityisesti huomioida kaikissa toimissa, joilla pyritään hillitsemään ilmaston­muutoksen vaikutuksia. LOS-komitea on painottanut muun muassa ilmaston­muutoksen ja ympäristön pilaantumisen haitallisia vaikutuksia lapsen terveydelle ja todennut, että valtioiden tulisi ottaa lasten terveys keskeisesti huomioon ilmaston­muutokseen liittyvissä sopeutumis- ja hillitsemis­strategioissa.[10]

Valtioilla on (myös ekstra­territoriaalinen[11]) vastuu huolehtia siitä, että ne toimivat ihmisoikeus­velvoitteidensa mukaisesti. Epä­onnistuminen toimen­piteissä, jotka torjuvat ilmaston­muutoksen vaikutuksia ihmis­oikeuksien toteutumiseen, voidaan tulkita ihmisoikeus­rikkomukseksi.[12] Lisäksi on huomioitava, että ilmaston­muutos vaikuttaa korostuneesti lapsiin ja lapsen oikeuksien toteutumiseen, ja erityisen suhteettomasti se vaikuttaa kehittyvien maiden lapsiin.[13]

LOS-komitea on painottanut, että ilmaston­muutos aiheuttaa merkittävän riskin LOS:ssa suojeltujen oikeuksien nauttimiselle.[14]

Esimerkiksi pääsy opetuksen pariin vaarantuu huomattavasti ilmaston­muutoksen myötä.[15]

Teollisuus­maiden vastuuta ilmaston­muutokseen liittyvässä taakan­jaossa on korostettu useissa yhteyksissä, ja näiden valtioiden on edellytetty ryhtyvän toimiin ilmaston­muutoksen torjumiseksi ja sopeutumiseksi myös kehittyvissä maissa.[16] Kansain­välisessä yhteis­työssä liittyen ilmaston­muutoksen torjuntaan sekä siihen sopeutumiseen on kiinnitettävä huomiota niihin ryhmiin, joihin ilmaston­muutos erityisesti vaikuttaa, muun muassa lapsiin.[17]

Edellä todetut seikat huomioiden lapsiasia­valtuutettu toivoo, että lapsen oikeuksien toteutumisen ja ilmaston­muutoksen suhde huomioitaisiin kehitys­poliittisessa selonteossa paremmin.

Jyväskylässä 15.11.2021

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies