Lapsiasia­valtuutetun lausunto edus­kunnan sivistys­valiokunnalle valtio­neuvoston selvityksestä koskien ”Uusi eurooppalainen Parempi internet lapsille -strategiaa (BIK+)”

Viite: E 108/2022 vp

Lapsiasia­valtuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista.  Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleis­sopimus (SopS 59 ja 60/1991, LOS), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeus­sopimus.  Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasia­valtuutettu arvioi valtio­neuvoston selvitystä BIK+-strategiasta yleis­sopimuksen näkö­kulmasta.

Lapsiasia­valtuutetun lausunto pdf-muodossa (ei saavutettava) (pdf)

Selvityksen keskeinen sisältö

Selvityksessä esitellään BIK+-strategian käsittely­vaihe ja jatko­käsittelyn aika­taulu, Suomen kanta sekä strategian pää­asiallinen sisältö. Selvityksessä todetaan, että Suomi kannattaa BIK+-strategian tavoitteita lasten suojelemiseksi digitaalisissa ympäristöissä, lasten digitaalisten taitojen ja osaamisen kehittämiseksi ja aktiivisen osallistumisen lisäämiseksi. Suomi toteuttaa strategian keskeisiä toimen­piteitä Finnish Safer Internet Centre (FISIC) -hankkeessa, joka on osa EU:n rahoittamaa Safer Internet -ohjelmaa.

BIK+-strategiassa ehdotetaan toimia kolmen pilarin ympärille. Näitä pilareita ovat:

  1. turval­liset digi­kokemukset lasten suojelemiseksi haitalliselta ja laittomalta sisällöltä, käyttäytymi­seltä, kontakteilta ja kuluttaja­riskeiltä verkossa sekä lasten verkko­hyvinvoinnin paranta­miseksi turvallisessa ja ikä­tasoisessa digitaalisessa ympäristössä, joka on luotu lasten etua kunnioittavalla tavalla
  2. digitaalinen voimaannut­taminen, jotta lapset saavat tarvittavat tai­dot ja osaamisen voidakseen tehdä järkeviä valintoja sekä ilmaistakseen itseään verkko­ympäristössä turvallisesti ja vastuullisesti
  3. aktiivinen osallistuminen huolehtimalla siitä, että lapsia kunnioitetaan antamalla heille sananvaltaa digitaalisessa ympäristössä ja lisäämällä lasten johdolla tapahtuvaa toimintaa innovatiivisten ja luovien turvallisten digi­kokemusten edistämiseksi.

Yhteen­veto lapsiasia­valtuutetun kannan­otoista

  • Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että BIK+-strategiassa ehdotetut toimet vastaavat mo­nelta osin YK:n lapsen oikeuksien komitean yleis­kommentissa nro 25 esille nostamiin kehotuksiin.

  • Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että lapsille ja nuorille suunnattuja verkko­palveluja kehitetään kohderyhmän kanssa, jotta palveluista saadaan toimivia ja lapset ja nuoret ottavat ne laajasti käyttöönsä.

  • Lapset ja nuoret ovat kertoneet lapsiasia­valtuutetulle kohdanneensa kiusaamista, haukkumista ja nimittelyä digitaalisessa ympäristössä. On tärkeää, että strategiassa on ehdotus toimista, jotka edistävät verkko­kiusaamiseen puuttumista.

  • Lapsiasia­valtuutettu huomauttaa, että iän ohella tulisi aina huomioida lapsen kehitys­taso.

  • Lapsiasia­valtuutettu esittää harkittavaksi Lasten media­barometrin toteuttamista osana digitaalisen muutoksen vaikutusten seurantaa.

Lapsiasia­valtuutetun kannanotot

Lapsiasia­valtuutettu pitää myönteisenä, että Suomi kannattaa BIK+-strategian tavoitteita lasten suojelemiseksi digitaalisissa ympäristöissä, lasten digitaalisten taitojen ja osaamisen kehittämiseksi sekä lasten aktiivisen osallistumisen lisäämiseksi. Strategian tavoitteet ja siinä ehdotetut toimet ovat tärkeitä ja toden­näköisesti edistävät lapsen oikeuksien toteutu­mista.

Lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta digitaalisessa ympäristössä on olennaista tunnistaa lapsen oikeus suojeluun kaiken­laiselta väki­vallalta, vahingoittamiselta ja hyväksi­käytöltä sekä toisaalta lapsen oikeus ilmaista omat näkemyksensä ja osallistua julkiseen elä­mään. Näiden oikeuksien oikean­lainen tasa­paino on lasten näkö­kulmasta tärkeä asia digitaa­lisesta ympäristöstä puhuttaessa.

YK:n lapsen oikeuksien komitea julkaisi vuonna 2021 yleis­kommentin digitaaliseen ympäris­töön liittyvistä lapsen oikeuksista[1]. Digitaalista ympäristöä hyvin laajasti lasten näkö­kulmasta tarkastelevassa yleis­kommentissa selitetään, miten sopimus­valtioiden tulisi toimeen­panna lapsen oikeuksien yleis­sopimus digitaalisten verkko­ympäristöjen näkö­kulmasta.

Ko­mitean mukaan digitaaliseen ympäristöön liittyvien lapsen oikeuksien toteutumisen varmis­tamiseen tarvittavia toimen­piteitä tulisi määrittää neljän peri­aatteen kautta. Ensimmäinen peri­aate on syrjimättömyys, mikä tarkoittaa mm. kaikkien lasten yhden­vertaista ja tosi­asiallista pääsyä digitaaliseen ympäristöön heille mielekkäillä tavoilla sekä ennakoivia toimia kai­kenlaisen syrjinnän estämiseksi. Toinen peri­aate on lapsen edun ensi­sijaisuus, millä tarkoi­tetaan sitä, että jokaisen lapsen etu harkitaan ensi­sijaisesti kaikissa digitaalisen ympäristön tarjoamiseen, sääntelyyn, suunnitteluun, hallintaan ja käyttöön liittyvissä toimissa. Kolmas peri­aate on oikeus elämään, henkiin­jäämiseen ja kehittymiseen, jolla komitea tarkoittaa tar­vetta suojella lapsia digitaalisen ympäristön riskeiltä esimerkiksi kouluttamalla lasten pa­rissa eläviä ja työskenteleviä henkilöitä. Neljäs peri­aate on lapsen näkemysten kunnioittami­nen, mikä tarkoittaa digitaalisten palvelujen kehittämistä siten, että lapset voivat niiden avulla ilmaista näkemyksiään. Komitea kehottaa sopimus­valtioita varmistamaan, että digi­taalisten palvelujen tarjoajat ottavat lapset aktiivisesti mukaan kehittämään tuotteita ja pal­veluja.

Lapsen oikeuksien komitea nostaa yleis­kommentissaan esille myös lasten kehittyvät valmiu­det viitaten siihen, että digitaalisessa ympäristössä lasten toimintaan liittyvät riskit ja mah­dollisuudet vaihtelevat lapsen iän ja kehitys­tason mukaan. Komitea kehottaa sopimus­valtioita ottamaan tämä huomioon digitaalisia ympäristöjä koskevien toimen­piteiden suunnitte­lussa. Lisäksi komitea toteaa, että kullekin ikä­tasolle sopivia keinoja suunniteltaessa tulisi ot­taa huomioon parhaat ja ajan­tasaisimmat tutkimukset eri tieteen­aloilta.

Lapsiasia­valtuutettu katsoo, että BIK+-strategiassa ehdotetut toimet vastaavat monelta osin lapsen oikeuksien komitean yleis­kommentissa esille nostamiin kehotuksiin. Lapsiasia­valtuutettu pitää kannatettavina BIK+-strategiassa ehdotettuja toimia liittyen turvallisiin digi­kokemuksiin lasten suojelemiseksi, digitaaliseen voimaannut­tamiseen ja aktiiviseen osallistumi­seen.

On tärkeää, että suojelun ohella strategiassa on tunnistettu lasten osallistumisen mer­kitys digitaalisessa ympäristössä. Erin­omaisena voidaan pitää erityisesti sitä, että strategi­assa kehotetaan esimerkiksi kehittämään osallistavia tuotteita ja palveluja, jotka tukevat las­ten oikeutta ilmaista itseään ja helpottavat heidän osallistumistaan julkiseen elämään. Oikeu­sministeriö, opetus- ja kulttuuri­ministeriö sekä sosiaali- ja terveys­ministeriö ovat kehit­täneet Digiraati-verkko­palvelua[2], jonka tarkoituksena on tarjota lapsille ja nuorille turvalli­nen alusta omien näkemysten ilmaisemiseen ja välittämiseen päätöksen­tekijöille.

Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että lapsille ja nuorille suunnattuja verkko­palveluja kehitetään kohde­ryhmän kanssa, jotta palveluista saadaan toimivia ja lapset ja nuoret ottavat ne laajasti käyttöönsä. Tässä kehitys­työssä tulisi huomioida erityisesti ne lapset ja lapsi­ryhmät, joiden mahdollisuuksissa käyttää verkko­palveluja on ongelmia tai jotka tarvitsevat tukea ja apua niiden käytössä. Tällaisia lapsi­ryhmiä ovat esimerkiksi vammaiset lapset, sijais­huollon pii­rissä olevat lapset, maahanmuuttaja­lapset ja matala­tuloisten perheiden lapset.   

Lapsiasia­valtuutettu tapaa säännöllisesti lapsia ja nuoria ja keskustelee heidän kanssaan lap­sille ja nuorille ajan­kohtaisista ja tärkeistä asioista. Digitaaliset ympäristöt ovat nousseet useissa tapaamisissa esille kiusaamisen näkö­kulmasta. Esimerkiksi erityistä tukea tarvitse­vat lapset ja sateen­kaarevat nuoret ovat kertoneet kohdanneensa kiusaamista, haukkumista ja nimittelyä verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Eräässä tapaamisessa sateen­kaareva nuori kertoi hyökkäävästä käytöksestä sosiaalisessa mediassa:

”Se on niinku mitä on huomattu muutenkin somessa, et siel tosi helposti asiat suurenee ja ollaan tosi aggressiivisii, ku ei vält­tämät tarvii ees olla omalla nimellä. Ni siel tulee tosi kova vastaanotto.”

Nämä lasten ja nuor­ten kokemukset alle­viivaavat erityisesti verkko­kiusaamiseen puuttumisen merkitystä. On tärkeää, että strategiassa on ehdotus toimista, jotka edistävät verkko­kiusaamiseen puuttu­mista.

BIK+-strategiassa ehdotetaan monia lapsen ikään liittyviä toimia. Lapsiasia­valtuutettu huo­mauttaa YK:n lapsen oikeuksien komitean kehotukseen viitaten, että lapsen iän ohella tulisi aina huomioida hänen kehitys­tasonsa. On hienoa, että strategiassa ehdotetaan esimerkiksi ikä­varmennusta tai iän todentamista lasten suojelemiseksi, mutta on huomioitava, että kro­nologinen ikä ei aina kerro lapsen kehitys­tasoa. Tämä on erityisen tärkeä asia esi­merkiksi vammaisten lasten ja nuorten[3] kohdalla. Osana strategian toimeen­panoa onkin syytä pohtia, miten turvataan näiden lasten pääsy heille sopivaan digi­ympäristöön.

Lapsiasia­valtuutettu pitää tärkeänä, että Suomi tukee strategian tavoitetta seurata digitaali­sen muutoksen vaikutusta lasten hyvin­vointiin. Selvityksessä todetaan, että ”tavoitteen to­teuttamiseksi tulee selvittää mahdollisuuksia kehittää olemassa olevia hyvin­vointia mittaa­via kyselyitä (esimerkiksi THL:n kouluterveys­kysely) tukemaan BIK+-strategian tavoitteita.” Tähän liittyen lapsiasia­valtuutettu huomauttaa, että THL:n Kouluterveys­kysely on jo nykyi­sellään todella laaja ja lapsille raskas vastattava. Muita yhtä laajoja, valta­kunnallisia ja sään­nöllisesti toteutettavia tutkimuksia ei Suomessa tehdä lapsille heidän hyvin­vointiaan koskien.

Lapsiasia­valtuutettu esittääkin harkittavaksi Lasten media­barometrin toteuttamista osana digitaalisen muutoksen vaikutusten seurantaa lasten hyvin­voinnin kannalta. Lasten media­barometri -tutkimusta toteutettiin vuosina 2010–2013 opetus- ja kulttuuri­ministeriön rahoittamana, mutta myöhemmin tutkimusta ei ole toteutettu. Lasten käyttämien digitaalis­ten ympäristöjen ja niiden käyttö­tapojen jatkuvasti muuttuessa media­barometrin kaltainen tutkimus, jossa tarkastel­taisiin myös digitaalisen kasvu­ympäristön vaikutuksia lasten hyvin­vointiin, olisi tarpeen.

Lopuksi lapsiasia­valtuutettu toteaa, että strategiassa ehdotettujen toimien käytännön toteut­tamisen on oltava pitkä­jänteistä toimintaa eikä sen tule olla sidottua esimerkiksi hankkeen aikatauluun siten, että toimenpiteet päättyvät hankkeen päätyttyä.

Jyväskylässä 12.10.2022

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Terhi Tuukkanen, erikoistutkija

Katja Mettinen, ylitarkastaja

 

[1] YK:n lapsen oikeuksien komitea (2021). Yleis­kommentti nro 25 (2021) digitaaliseen ympäristöön liittyvistä lapsen oikeuksista. https://lapsiasia.fi/yleiskommentit 

[2] Lisää Digi­raati-palvelusta: https://digiraati.fi/info?lang=fi.