Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

 

Viite: Sivistysvaliokunta keskiviikko 26.05.2021 klo 11.30 / HE 93/2021 vp / Asiantuntijapyyntö

 

Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen oikeuksien toteutumista. Työn perustana on YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (SopS 59 ja 60/1991), joka on lailla voimaan saatettu ihmisoikeussopimus. Sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu arvioi hallituksen esitystä yleissopimuksen näkökulmasta.
 

Lausunto: Lapsiasiavaltuutetun lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (pdf)

 

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö

Perusopetuslakiin ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi väliaikaisesti säännökset, jotka mahdollistaisivat, että opetuksen järjestäjä voisi päätöksellään siirtyä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin myös lukuvuoden 2021-2022 aikana. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetusta voitaisiin järjestää osittain tai kokonaan etäopetuksena. Esityksen tarkoituksena on ehkäistä koronaviruksen leviämistä, lieventää siitä koituvia haittoja sekä turvata perusopetuslain mukaisen opetuksen turvallinen järjestäminen.

 

Yhteenveto lapsiasiavaltuutetun kannanotoista

• Poikkeukselliset opetusjärjestelyt mahdollistava väliaikainen laki on tarpeellinen ja kannatettava sen turvatessa oikeuden opetukseen. 
• Haavoittuvassa asemassa oleviksi määriteltyjen lasten ulkopuolelle jää merkittävä joukko lapsia, joille poikkeusjärjestelyt muodostavat syrjäytymisvaaran.
• Lapsen etu on arvioitava aina tapauskohtaisesti, eikä yksittäisen lapsen etu välttämättä ole yhteneväinen lasten yleisen edun kanssa.
• Etäopetuksessa käytettävien metodien yhtenäisyys on lasten yhdenvertaisuuden kannalta tärkeää.
• Poikkeusjärjestelyjen vaikutusten seurantaa tulee jatkaa sekä poikkeusjärjestelyiden ajan että myös ns. normaalitilaan paluun jälkeen.

 

Lapsiasiavaltuutetun kannanotot

Lapsiasiavaltuutettu pitää esityksen tavoitteita (koronavirustartuntojen leviämisen vähentä­minen sekä perusopetuksen saamisen turvaaminen) hyväksyttävinä ja toimia oikeuden ope­tukseen turvaamiseksi poikkeuksellisten aikojen mahdollisesti jatkuessa tarpeellisina. Co­vid-19-pandemian myötä yhteiskuntamme eriarvoistumiseen liittyvät haasteet ovat korostu­neet, ja koulutus on oleellisessa roolissa turvaamassa mahdollisuuksien tasa-arvoa. Siksi kou­lutuksen turvaaminen myös poikkeusoloissa on ensiarvoisen tärkeää.

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa vahvistetuista oikeuksista tulisi poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä harkitessa punnita etenkin yhdenvertaisuutta (2 art.), lapsen edun ensisi­jaisuutta (3 art.), lapsen oikeutta parhaaseen mahdolliseen terveydentilaan (24 art.) sekä lap­sen oikeutta opetukseen (28 art.). Lisäksi lapsen edun toteutuminen edellyttää lasten mieli­piteen selvittämistä (12 art.)[1].

 

Lasten mielipiteiden selvittäminen

Lapsiasiavaltuutettu pitää myönteisenä, että esityksessä on tehty vaikutusarviointia erilaisiin selvityksiin ja tutkimuksiin nojautuen ja että lapsia on lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artiklan mukaisesti kuultu lainvalmistelun aikana syksyllä 2020. Lapsiasiavaltuutettu kuiten­kin muistuttaa, että lasten kokemukset tällä hetkellä saattavat poiketa siitä, miten he ovat suhtautuneet asioihin aiemmin. Tästä esimerkkinä voidaan mainita Islannin lapsiasiavaltuu­tetun lapsilta keräämä tieto, josta kävi ilmi, että lapset kokevat nyt paljon enemmän ahdis­tusta kuin ensimmäisen korona-aallon aikaan, jolloin monet vielä nauttivat poikkeusajan tuomista muutoksista.[2]

Lapsiasiavaltuutettu pitääkin valitettavana, ettei lasten ajankohtaisia näkemyksiä ole selvi­tetty valmistelun yhteydessä keväällä 2021. Hallituksen esityksessä tuodaan esille lasten ah­distuneisuuden kokemukset, jotka olivat keväällä 2020 huomattavasti aiempaa korkeammat (s. 13), ja oletettavasti lasten näkemykset ja kokemukset ovat vuoden aikana edelleen muut­tuneet poikkeusajan jatkuttua jo yli vuoden ajan.

Ottaen lisäksi huomioon huhtikuussa 2021 saadut tulokset siitä, että oppimisen tuen saatavuus vaikuttaa osin heikentyneen (s. 15), sekä lasten eriarvoistumisen korostuminen koronan myötä[3], tulisi lasten ajankohtaisia näkemyk­siä poikkeuksellisista opetusjärjestelyistä ehdottomasti selvittää. Kiireeseen vetoaminen las­ten kuulematta jättämisessä ei ole täysin vakuuttavaa. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että aina­kin opetuksen järjestäjien tulisi ennen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin liittyvää päätök­sentekoa kuulla niitä lapsia, joita päätös koskee.

 

Etäopetuksen metodien vaikutus oppimiseen ja oppimistuloksiin

On hyvä, että esityksessä painotetaan lähiopetuksen pääsääntöisyyttä ja etäopetus­jaksojen mahdollisimman lyhyttä kestoa (s. 25-26). Lapsiasiavaltuutettu on ollut huolissaan siitä, että etäopetuskäytänteiden suuret erot vaarantavat lasten yhdenvertaisuuden toteutu­misen. Mo­ninaiset metodit aiheuttavat eriarvoistumista oppimisen ja siihen saadun tuen kan­nalta. On täysin eri asia tehdä yksin etukäteen annettuja tehtäväpaketteja kuin saada vuoro­vaikuttei­suuteen perustuvaa etäopetusta. Lapsiasiavaltuutettu on lausunnossaan opetus- ja kulttuuri­ministeriölle 23.4.2021 korostanut vuorovaikutteisen opetuksen tärkeyttä. Onkin erittäin myönteistä, että hallituksen esitykseen on lisätty kohta, jossa painotetaan reaaliai­kaisen vuo­rovaikutuksen tärkeyttä sekä sitä, että ”sen toteuttamiseksi olisi hyvä suunnitella lukujärjestys, joka edellyttää säännöllistä vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa oppilaisiin useita kertoja päi­vässä” (s. 27).

 

Haavoittuvassa asemassa olevat lapset

Lapsiasiavaltuutettu pitää hyvänä lisäyksenä hallituksen esityksen perusteluihin sitä, että painotetaan yhdenvertaisuuslain (1325/2014) asettamia edellytyksiä opetuksen järjestäjille ja kouluille (s. 30). On tärkeää, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin ulotetaan sel­keästi koskemaan myös sellaisia lapsia, joiden perheenjäsenen terveydentila edellyttää pois­saoloa opetuksesta. 

Kuten esityksestä käy ilmi, ovat poikkeukselliset opetusjärjestelyt vaikuttaneet lasten hyvin­vointiin monella tapaa. Lasten saama tuki sekä koulusta että kotoa vaihtelee suuresti. Etäope­tuksessa etenkin heikoimmassa asemassa olevien kohtaamat haasteet ovat näkyneet selvästi, kun lapsen perhetaustan valmiuksilla tukea lasta opiskelussa on entistä suurempi merkitys. Onkin myönteistä, että ehdotetussa sääntelyssä on huomioitu haavoittuvassa asemassa ole­vat oppilaat. Kun aikeena on jatkaa mahdollisuuksia poikkeuksellisiin opetusjärjes­te­lyihin myös lukuvuonna 2021-2022, olisi haavoittuvassa asemassa olevien lasten ryhmä syytä määritellä selkeämmin, sillä haavoittuvassa asemassa oleviksi määriteltyjen lasten ul­kopuolelle jää merkittävä joukko lapsia, joille poikkeusjärjestelyt muodostavat syrjäytymis­vaaran.

Hallituksen esityksessä puhutaan tapauskohtaisesta arvioinnista ja syrjäytymisvaarassa ole­vien oppilaiden mahdollisuudesta lähiopetukseen (s. 29), mutta jää epäselväksi, viitataanko tällä kuitenkin ainoastaan perusopetuslain 20 a §:n 4 momentissa nimenomaisesti lueteltui­hin ryhmiin. Ehdotetussa 20 a §:ssä ei mainita tapauskohtaisesta ar­vioinnista tai siitä, että lähiopetukseen olisi mahdollista joissain tapauksissa ohjata muitakin lapsia tai lapsiryhmiä kuin 20 a §:n 4 momentissa mainittuja oppilaita. Esityksen perusteluista saa kuiten­kin käsi­tyksen, että tällaista harkintaa voitaisiin tehdä (s. 29 ja 33). Lapsiasiavaltuu­tettu eh­dottaa si­vistysvaliokunnalle, että se harkitsisi 20 a §:ään lisättäväksi säännöksen tapauskoh­taisesta harkinnasta. Esimerkiksi lapset, joiden kotona on ajoittaista turvattomuutta tai tilanahtautta, voisivat hyötyä lähiopetuksesta.

Tapauskohtainen harkinta tulisi toisaalta ulottaa myös etäopetukseen siirtymiseen. Lapsi­asiavaltuutettu pitää myönteisenä, että hallituksen esityksen perusteluissa on nyt huomioitu erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden haavoittuvan aseman lisäksi ryh­män heterogeenisyys sekä se, että he voisivat joissain tilanteissa hyötyä etäopetuksesta (s. 10). Esityksessä perustellaan näiden ryhmien lähiopetuksen tarvetta muun muassa seuran­tatiedoilla, joista ilmenee esimerkiksi erityinen vaara syrjäytyä etäopetusjakson aikana. On ehdottomasti hyvä, että tiettyjen haavoittuviksi määriteltyjen ryhmien oikeus lähiopetuk­seen turvataan, juuri esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Esityksestä jää kuitenkin edelleen epäselväksi, olisiko näiden oppilaiden mahdollista siirtyä etäopetukseen tilanteissa, joissa arvioidaan etäopetukseen siirtymisen olevan yksittäisen lapsen edun mukaista. Halli­tuksen esityksessä perustellaan haavoittuvassa asemassa olevien oppilaiden lähiopetuksen tarvetta suhteellisen kattavasti, mutta samalla tuodaan esille tarve sen varmistamiseksi, ”että opetusjärjestelyt olisivat joustavia eivätkä perustuisi kategorisesti esimerkiksi erityisen tuen päätökseen” (s. 12).

Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan joissain tilanteissa on perusteltua, että myös haa­voittuvassa asemassa olevien ryhmään kuuluva saisi olla joustavasti etäopetuksessa, mikäli opetukseen osallistumisesta etäyhteyksien välityksellä ei ole kyseiselle oppilaalle minkään­laista haittaa. Tämä järjestely ei ole täysin esityksen tavoitteiden mukainen, eikä lap­siasiaval­tuutettu lähtökohtaisesti kannata sitä, että haavoittuvassa asemassa olevien lasten etäope­tusta lisättäisiin. Voi kuitenkin olla lapsen kannalta epätarkoituksenmukaista ja ras­kasta, että hän mahdollisesti istuu yksin lähiopetuksessa, kun muut oppilaat ovat etäyhteyk­sien päässä.

Lapsiasiavaltuutettu alleviivaa lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artiklan mukaista lap­sen edun ensisijaisuutta sekä 2 artiklassa vahvistettua syrjimättömyyttä, jotka puhuvat sen puolesta, että tapauskohtaista harkintaa tehdään joustavasti. Lapsen edun ja oi­keuksien yh­denvertaisen toteutumisen kannalta ei ole riittävää, että haavoittuvassa ase­massa olevat voi­sivat siirtyä erityisiin opetusjärjestelyihin ainoastaan perusopetuslain 18 §:n 3 kohdan no­jalla terveydellisistä syistä. Koska lapsen edun ensisijainen huomiointi edellyttää lapsiryh­mien huomioimisen lisäksi lapsen yksilöllisen edun tunnistamista yksittäisissä ta­pauksissa, eikä yksittäisen lapsen etu välttämättä ole yhteneväinen lapsiryhmän edun kanssa[4],  on ta­pauskohtaisen harkinnan oltava mahdollista sekä lähiopetuksen että etäope­tuksen piiriin pääsemisessä.

 

Poikkeusjärjestelyjen vaikutusten seuranta

Lapsiasiavaltuutettu pitää hallituksen esityksessä kohdassa 9 Toimeenpano ja seuranta (s. 34-35) kuvattuja tutkimus-, arviointi- ja ohjaustoimia erittäin tärkeinä. Kuten lapsiasiaval­tuutettu on eduskunnan sivistysvaliokunnalle 19.11.2020 antamassaan lausunnossa toden­nut, on seurantaa välttämätöntä jatkaa sekä poikkeusjärjestelyiden ajan että myös ns. nor­maalitilaan paluun jälkeen, jotta pidempiaikaiset vaikutukset voidaan tunnistaa ja niihin voi­daan reagoida. [5]

Lopuksi lapsiasiavaltuutettu haluaa todeta, että väliaikaisiksi tarkoitetut säännökset ovat olleet voimassa jo verrattain pitkän aikaa ja toistuvasti, mikä korostaa vai­kutusten arvioinnin merkitystä. 

 

Jyväskylässä 25.5.2021

 

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

Sonja Vahtera, lakimies